Lue keskustelun säännöt.
Kotihoidossa ollut 3v ja vauva
01.04.2022 |
Laittaisitko päiväkotiin 3-vuotiaan, joka ollut kotihoidossa koko elämänsä ja perheeseen syntyy vauva.
Perustellakin saa.
Kommentit (12)
En veisi päiväkotiin. En jaksa sitä säätämistä päiväkodin kanssa eli aina on väärät vaatteet (miksi ne pitää ottaa muiden varavaatteista, miksi ei lapsille voi pukea lapsen omia?), lapsessa joku vakava vika (lapsia huomioidaan koko ajan, milloin nauraa väärässä paikassa kesken satua, milloin on ujo, milloin juo maitoa kesken aterian eikä vasta lopuksi jne.) ja se jatkuva soittelu, että tule hakemaan lapsi kotiin, hoitajia on sairaana ja koska olet kotona, voit hoitaa omasi itse. Päivähoitomaksussa emme kuitenkaan tätä hyvitä!
Meillä on paljon mukavampaa kotona, saa rauhassa leikkiä ja piirrellä ja seikkailla. Kavereitakin on samassa pihassa.
Siinä missä muut 3v ikäiset pakoilee päiväkodin väkivaltaisia koviksia opettelee meidän 3v innoissaan lukemaan. Päiväkodissa sellaista ei sovi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En veisi tuossa vaiheessa. Jos hänlelä olisi jo hyvä päivähoitopaikka, pitäisin kyllä siitä kiinni niin että hän kävisi lyhyttä päivää siellä hoidossa.
En. Kolmivuotiaalle riittää ihan kotihoito. Ehkä 4v. ja siitä eteenpäin voisi hyötyä päiväkodista puolipäiväisenä jos esim. srk:n kerho ei ole mahdollinen.
Ei olisi aikoinaan tullut mieleenkään, eikä siihen aikaan moni muukaan niin tehnyt, vaikka se olisi ollut mahdollista. Seurakunnan kerhossa käytin aina isompia lapsia kahdesti viikossa kaksi tuntia kerrallaan, kävivät jopa eskarin siellä nuorinta lukuun ottamatta.
Vein oman kolmevuotiaana päiväkotiin juuri tuossa vaiheessa. Lapsi selkeästi tarvitsi ikäistensä seuraa (jota ei muuten oikeastaan ollut, sillä lähipiirissä ei ole muita samanikäisiä lapsia). Lapsi oli iloinen päästessään leikkimään erilaisia leikkejä ja sai uusia kavereita. Huomasin pian tuon jälkeen myös harppauksen lapsen sosiaalisissa taidoissa.
Asun Saksassa, missä on (ainakin omalla asuinseudullani) hyvin tyypillistä että lapsi laitetaan hoitoon pian 1v-synttäreiden jälkeen. Itse en vielä noin aikaisin pystyisi, mutta silti ihmettelen suomalaisessa kulttuurissa äitien keskinäistä lynkkaamista jos joku päättää laittaa lapsensa hoitoon 1-, 2- tai 3-vuotiaana (eli käytännössä milloin vaan, mikään ei ole ikinä hyvä). Jokainen lapsi on kuitenkin erilainen ja yleensä vanhemmat tietävät itse mikä on lapselle parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vein oman kolmevuotiaana päiväkotiin juuri tuossa vaiheessa. Lapsi selkeästi tarvitsi ikäistensä seuraa (jota ei muuten oikeastaan ollut, sillä lähipiirissä ei ole muita samanikäisiä lapsia). Lapsi oli iloinen päästessään leikkimään erilaisia leikkejä ja sai uusia kavereita. Huomasin pian tuon jälkeen myös harppauksen lapsen sosiaalisissa taidoissa.
Asun Saksassa, missä on (ainakin omalla asuinseudullani) hyvin tyypillistä että lapsi laitetaan hoitoon pian 1v-synttäreiden jälkeen. Itse en vielä noin aikaisin pystyisi, mutta silti ihmettelen suomalaisessa kulttuurissa äitien keskinäistä lynkkaamista jos joku päättää laittaa lapsensa hoitoon 1-, 2- tai 3-vuotiaana (eli käytännössä milloin vaan, mikään ei ole ikinä hyvä). Jokainen lapsi on kuitenkin erilainen ja yleensä vanhemmat tietävät itse mikä on lapselle parasta.
Tarkennuksena vielä, että toki ihan ensimmäiset pari kuukautta 3-vuotias oli kotona rauhassa tutustumassa vauvaan kanssamme, ja kun arki jo rullasi kotona ja vauva oli käynyt tutuksi niin esikoinen meni hyvillä mielin päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kotona tosiaan kesällä 3-vuotias, kun syntyy uusi vauva. Lisäksi toki 1,5-vuotias keskimmäinen.
Itse opiskelen yliopistossa, vaikka kaikki lapset ovat kotona (myös syksyllä).
Toki etäopiskelu mahdollisuus hyvä ja kerran viikossa pakollista läsnäoloa yliopistolla, jolloin lapsilla hoitaja kotona.
Minulle sisarusten ja perheenjäsenten suhteet tärkeitä. Yhdessä toimitaan enkä halua, että esikoinen tyrkätään ”pois” vauvan tieltä. Aamupäivisin käydään erilaisissa perhekerhoissa yhdessä, esikoinen rakastaa leikkiä siellä eri leluilla kuin kotona. Iltapäivisin puistoillaan ja syksyllä alkaa esikoisen harrastukset (muskari ja temppujumppa). Viikonloppuisin sitten uintia, hoploppeja, kirjastoa ja reissailuja. Kotona luetaan kirjoja, piirrellään, leivotaan, askarrellaan, muovaillaan ja lisäksi lapset leikkii itsenäisesti.
Minä olen halunnut lapsia, jotta saan viettää aikaa heidän kanssaan. Miksi hankitaan toinen lapsi, jos ei haluta sen ensimmäisenkään kanssa olla? Päiväkodeissa ei tänä päivänä ole mitään sellaista mitä en pysty lapsilleni kotihoidossa tarjoamaan, joten saavat rauhassa kasvaa kotona.
Vierailija kirjoitti:
En veisi päiväkotiin. En jaksa sitä säätämistä päiväkodin kanssa eli aina on väärät vaatteet (miksi ne pitää ottaa muiden varavaatteista, miksi ei lapsille voi pukea lapsen omia?), lapsessa joku vakava vika (lapsia huomioidaan koko ajan, milloin nauraa väärässä paikassa kesken satua, milloin on ujo, milloin juo maitoa kesken aterian eikä vasta lopuksi jne.) ja se jatkuva soittelu, että tule hakemaan lapsi kotiin, hoitajia on sairaana ja koska olet kotona, voit hoitaa omasi itse. Päivähoitomaksussa emme kuitenkaan tätä hyvitä!
Meillä on paljon mukavampaa kotona, saa rauhassa leikkiä ja piirrellä ja seikkailla. Kavereitakin on samassa pihassa.
Siinä missä muut 3v ikäiset pakoilee päiväkodin väkivaltaisia koviksia opettelee meidän 3v innoissaan lukemaan. Päiväkodissa sellaista ei sovi tehdä.
Sama kokemus. Se valitusvirsi milloin mistäkin.
Nosto