Totaalikyllästyminen mieheen, mikä avuksi?
Olemme olleet jo reilusti yli 10 vuotta yhdessä, on lapsia jne. Aika paljon on ollut vastoinkäymisiä näinä vuosina. Meistä riippumattomia, sekä suhteeseen itseensä on liittynyt paljon haasteita.
Mies oli tosi lapsellinen vielä silloin kun alettiin seurustella ja meni vuosia ennen kuin hän vähän edes kasvoi ihmisenä. Olin lasten kanssa paljon yksin kun he olivat pienempiä, jouduin ottamaan paljon vastuuta perheestä, kodista, taloudesta.. Mies on vähän skarpannut näinä vuosina, kun on ikää tullut enemmän, mutta ei mielestäni tarpeeksi. Lisäksi minun on ehkä vaikea unohtaa ja antaa anteeksi vanhoja asioita, kun yhä edelleen koen että moni asia on epäreilua suhteessa. Kommunikointi on aina ollut haastavaa, mies aina puolustelee itseään kun hermostun jostain, ei esim ole tehnyt ollenkaan kotitöitä tms, ja kauniit pyynnöt eivät ole ”menneet perille”. Ylipäänsä tuntuu että itse olen aina ns pitänyt pakkaa kasassa. Myös raha-asioissa mies huono. Yksinkertaiset asiat kuten kaupassa käynti vaatii melkein että kädestä pitäen pitää kertoa mitä sieltä ostetaan. Rehellisesti olen monesti tuntenut itseni joksikin tukihenkilöksi.
Mies kovasti sanoo että haluaa muuttua lisää, eikä halua olla sellainen joka pitää itsestäänselvyytenä että lapset ja koti on hoidossa, mutta silti hän tekee sen. Jos hän tulee kotiin töistä, niin ei hänelle tule edes mieleen että voisi käydä kaupassa tai alkaa laittaa ruokaa, ellei erikseen pyydä. Vaikka aina pitää syödä iltaisin ja tämä asia on puhuttu läpi miljoonat kerrat. Silti ei vaan onnistu?
Minulla on halutkin mennyt jo useampi vuosi sitten ja mies harmittelee kun ei ole parisuhdetta, eli toisinsanoen hän ei saa seksiä.
Mikä oikeasti avuksi? Voiko tilanne enää muuttua paremmaksi? Parisuhdeterapiassa olemme olleet pariinkin kertaan, nyt viimeksi mies halusi lopettaa sen kun koki jotenkin että terapeutti oli huono.
Kommentit (42)
Ei se muutu. Tuhannet naiset ovat vaan tottuneet vastaavaan tilanteeseen! Se on jokaisen oma valinta. Joku haluaa pitää kiinni ehjästä perheestä (oman jaksamisen kustannuksella), osa lähtee hakemaan parempaa parisuhdetta. Mitä jos kävisit yksin terapiassa?
Onneks olkoon, sulla on mieslapsi hoidettavana omien lapsiesi lisäksi.
Teeskentele sairastuneesi masennukseen. Ei jaksa, paikkoja särkee, päätä särkee kokoajan.
Tällöin mies joko alkaa itse hoitaa asioita tai joutuu näkemään niiden todellisen laidan, kun kukaan ei ole käynyt kaupassa tai siivonnut kuukauteen.
Vierailija kirjoitti:
Teeskentele sairastuneesi masennukseen. Ei jaksa, paikkoja särkee, päätä särkee kokoajan.
Tällöin mies joko alkaa itse hoitaa asioita tai joutuu näkemään niiden todellisen laidan, kun kukaan ei ole käynyt kaupassa tai siivonnut kuukauteen.
Varmaan sit syövät pitsaa joka päivä, siivoamatta voi olla hyvin vaikka vuoden…
Vierailija kirjoitti:
Ei se muutu. Tuhannet naiset ovat vaan tottuneet vastaavaan tilanteeseen! Se on jokaisen oma valinta. Joku haluaa pitää kiinni ehjästä perheestä (oman jaksamisen kustannuksella), osa lähtee hakemaan parempaa parisuhdetta. Mitä jos kävisit yksin terapiassa?
Mut onko niin että suurin osa miehistä on tuollaisia? MIKSI he ovat tuollaisia? En usko että poikia ja tyttöjä kasvatetaan täysin eri tavalla.. Onko muunlainen mies vaan erikoinen harvinaisuus, kun näitä tämäntyyppisiä on myös tuttavapiirissä enemmänkin. Ja sillähän se mieskin aina puolustelee käytöstään, kun muut kuulemma ihan samanlaisia.. Aivan samanlaisia riitoja jne. Miehet vaan on sellaisia jne. En jaksa uskoa että asia on oikeasti näin, mutta tällä tavalla ei tarvitse tulevaisuudessakaan ottaa vastuuta asioista. T. Ap
Vaikutat itse aika raskaalta tyypiltä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se muutu. Tuhannet naiset ovat vaan tottuneet vastaavaan tilanteeseen! Se on jokaisen oma valinta. Joku haluaa pitää kiinni ehjästä perheestä (oman jaksamisen kustannuksella), osa lähtee hakemaan parempaa parisuhdetta. Mitä jos kävisit yksin terapiassa?
Mut onko niin että suurin osa miehistä on tuollaisia? MIKSI he ovat tuollaisia? En usko että poikia ja tyttöjä kasvatetaan täysin eri tavalla.. Onko muunlainen mies vaan erikoinen harvinaisuus, kun näitä tämäntyyppisiä on myös tuttavapiirissä enemmänkin. Ja sillähän se mieskin aina puolustelee käytöstään, kun muut kuulemma ihan samanlaisia.. Aivan samanlaisia riitoja jne. Miehet vaan on sellaisia jne. En jaksa uskoa että asia on oikeasti näin, mutta tällä tavalla ei tarvitse tulevaisuudessakaan ottaa vastuuta asioista. T. Ap
Kysymys on siitä onko ihminen ikinä itsenäistynyt ja aikuistunut. Siihen sisältyy vastuunottoa mm omasta elämästä, terveydestä, siisteydestä ja viihtymisestä, terveestä ruokavaliosta, päihteettömyydestä jnejne. Kuulostaa ikävä kyllä siltä että monien teidän "miehet" eivät ole niin aikuistuneita ja vastuullisia kuin voisi olettaa. Varsinkin jos jo lapsiakin tullut ja vaikka töissä kävisikin.
Sanoisin että ei ole pelkkä asenneongelma, jos kaupassakäynti ei onnistu ilman kädestäpitoa. Jotain kognitiivista häikkää täytyy olla.
Ensi askel on hyväksyä että hän ei muutu ja sitten miettiä miten elät sen asian kanssa.
Onko teillä mitään yhteistä? Jos ei, niin erotkaa. Pitkässä suhteessa voi tietysti vähän "kyllästyä". Mutta aika helppo on palauttaa mieleensä, miksi juuri tämän ihmisen on vierelleen valinnut. Häntä on mahdoton korvata.
Ite ainakin haluaisin munaa kotihommista viis kun nyt jotai joku tekis
Ei ole suurin osa miehistä tuollaisia, en itse tunne yhtäkään.
Miksi ihmeessä menit naimisiin ja teit lapsia tuollaisen vätyksen kanssa?
Eroa. Tuhlaat nuoruutesi tuossa suhteessa. Ehdit tavata vielä ihanan kumppanin.
Pitäkää lapset viikko-viikko -systeemillä, se auttaa myös miestäsi olemaan aikuisempi, kun joutuu isäviikoilla huolehtimaan lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole suurin osa miehistä tuollaisia, en itse tunne yhtäkään.
Mistä tiedät miten kukakin mies kotonaan käyttäytyy? Voi esittää muille ihmisille normaalia, ja silti neliraajahalvaantua kun pitäisi lapset ruokkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se muutu. Tuhannet naiset ovat vaan tottuneet vastaavaan tilanteeseen! Se on jokaisen oma valinta. Joku haluaa pitää kiinni ehjästä perheestä (oman jaksamisen kustannuksella), osa lähtee hakemaan parempaa parisuhdetta. Mitä jos kävisit yksin terapiassa?
Mut onko niin että suurin osa miehistä on tuollaisia? MIKSI he ovat tuollaisia? En usko että poikia ja tyttöjä kasvatetaan täysin eri tavalla.. Onko muunlainen mies vaan erikoinen harvinaisuus, kun näitä tämäntyyppisiä on myös tuttavapiirissä enemmänkin. Ja sillähän se mieskin aina puolustelee käytöstään, kun muut kuulemma ihan samanlaisia.. Aivan samanlaisia riitoja jne. Miehet vaan on sellaisia jne. En jaksa uskoa että asia on oikeasti näin, mutta tällä tavalla ei tarvitse tulevaisuudessakaan ottaa vastuuta asioista. T. Ap
Kysymys on siitä onko ihminen ikinä itsenäistynyt ja aikuistunut. Siihen sisältyy vastuunottoa mm omasta elämästä, terveydestä, siisteydestä ja viihtymisestä, terveestä ruokavaliosta, päihteettömyydestä jnejne. Kuulostaa ikävä kyllä siltä että monien teidän "miehet" eivät ole niin aikuistuneita ja vastuullisia kuin voisi olettaa. Varsinkin jos jo lapsiakin tullut ja vaikka töissä kävisikin.
Sepä se. Minusta tuntuu uskomattomalta että reilusti yli 40v perheenisä ei vaan suoriudu ihan perusasioista. Mitään ei osaa suunnitella pidemmän päälle myöskään. Mutta hän puhuu sillä tavalla että ikäänkuin se olisi ihan täysin normaalia, eikä hän ymmärrä ollenkaan mistä edes puhun. Ja että ongelma on vaan se, kun minä vaadin liikaa ja ei ole seksiä. Mietin vaan jos molemmat olisivat yhtä välinpitämättömiä/kädettömiä niin johan lapset olisi varmaan jo huostaanotettu.. Elämä olis yhtä kaaosta vaan ja tulipalojen sammuttelua. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin että ei ole pelkkä asenneongelma, jos kaupassakäynti ei onnistu ilman kädestäpitoa. Jotain kognitiivista häikkää täytyy olla.
Ensi askel on hyväksyä että hän ei muutu ja sitten miettiä miten elät sen asian kanssa.
Niin voisko olla jotain kognitiivista.. Jossain vaiheessa mietin adhd:ta, mutta enpä tiedä. En kyllä jaksa olla mikään tukihenkilö enää.. T. Ap
Mun mies ei tee juuri lainkaan kotitöitä. Aikanaan väännettiin tästä vuosia, kunnes luovutin. Ne ei vaan jotenkin suju eikä hän huomaa niitä. Mutta sitä suuremmalla syyllä pidän itsestäänselvänä, että hän tuo rahaa talouteen eikä rahan käytössä perheen hyväksi pihtaile pätkääkään. Mikä se ap:n miehen panostus on yhteiseen kotiin ja perheeseen, ei tullut aloituksesta ilmi...
Vetelys mies. Sinä olet vahva nainen, joka hoitaa lapset, kodin ja talouden. Nyt uusi projekti: tee tuosta vetelyksestä mies! Kun kaiken muunkin teet, niin miksei sitä? Helpompi toki olisi ollut hankkia oikea mies alunperin, mutta nyt se on myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin että ei ole pelkkä asenneongelma, jos kaupassakäynti ei onnistu ilman kädestäpitoa. Jotain kognitiivista häikkää täytyy olla.
Ensi askel on hyväksyä että hän ei muutu ja sitten miettiä miten elät sen asian kanssa.
Niin voisko olla jotain kognitiivista.. Jossain vaiheessa mietin adhd:ta, mutta enpä tiedä. En kyllä jaksa olla mikään tukihenkilö enää.. T. Ap
Eikä sillä sinänsä sun kannalta ole väliä mistä tuo johtuu, sä joudut kuitenkin seuraukset kantamaan. Ootte jo terapiat kokeilleet ja miestä sekään ei nappaa, mitä jää jäljelle? Eroa tai sopeudu. Karua mutta totta.
Erotkaa.