Uusioperhe lyhyellä aikavälillä

Et ole koskaan tainnut kuulla ehkäisystä?

Hyvä että rakastat lastasi ja ajattelet häntä. Usein eronneilla on hirmu kiima päästä pariutumaan, lapsista viis Sitten on näitä karmeita uusperheloukkuja kun lapset pakotetaan vieraiden kanssa asumaan ja kaikki kärsii.

Ja taas aiemmin tänään toisessa ketjussa selitettiin miten vanhemmuus opettaa empatiaa..

Ei ainakaan sitä omaa lasta kohtaan näemmä. Kammottava tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että rakastat lastasi ja ajattelet häntä. Usein eronneilla on hirmu kiima päästä pariutumaan, lapsista viis Sitten on näitä karmeita uusperheloukkuja kun lapset pakotetaan vieraiden kanssa asumaan ja kaikki kärsii.

Tätähän ap juuri hinkuaa ja toteuttaa.

Niinpä. Kaikki menee lapsesi elämässä mullinmallin. Muutto, uusi koulu, vieras mies, uusi puolisisarus. Kyllä minustakin tuntuu ikävältä hänen puolestaan.

Jos haet tilanteestasi avauksellasi mielipiteitä, niin omani on tämä: ajattele ennenkuin toimit, ihan kaikessa.

Onnea tulevasta vauvasta! Kyllä se hyvin menee. Kerrot ajoissa lapselle, että hänelle on tulossa pikkusisarus. Useimmilla lapsilla sellaisia on, joten voi olla, että hänkin sitä jo toivoo. Kerrot vaan, että hän on ihan yhtä rakas kuin ennenkin, ja että teille löytyy yhteistä aikaa jatkossakin ja teette yhteisiä juttuja. Ja niinhän tosiaankin voi jatkossakin olla, isä voi hoitaa vauvaa sillä välillä. Onko teidän välttämätöntä muuttaa heti? Mahtuisitteko vanhaan asuntoonne aluksi? Tai ettekö voi ostaa asuntoa jostain entisen läheltä. Jos mies asuu eri kaupungissa, onko se kaukana, jos hän kävisi töissä teidän kotoanne käsin.

Vierailija kirjoitti:

Onnea tulevasta vauvasta! Kyllä se hyvin menee. Kerrot ajoissa lapselle, että hänelle on tulossa pikkusisarus. Useimmilla lapsilla sellaisia on, joten voi olla, että hänkin sitä jo toivoo. Kerrot vaan, että hän on ihan yhtä rakas kuin ennenkin, ja että teille löytyy yhteistä aikaa jatkossakin ja teette yhteisiä juttuja. Ja niinhän tosiaankin voi jatkossakin olla, isä voi hoitaa vauvaa sillä välillä. Onko teidän välttämätöntä muuttaa heti? Mahtuisitteko vanhaan asuntoonne aluksi? Tai ettekö voi ostaa asuntoa jostain entisen läheltä. Jos mies asuu eri kaupungissa, onko se kaukana, jos hän kävisi töissä teidän kotoanne käsin.

Tällä hetkellä miehellä työ aika kaukana ja asuu myös niin kaukana että voisi tavallaan luokitella etäsuhteeksi. Kuitenkin niin lähellä että nähdään viikonloput ja kertaalleen viikolla. Tähän asuntoon ei mahdutaan, nytkin jaan lapseni kanssa makuuhuoneen kun kaksiossa asutaan. Ihanteellista olisi jos lapsen ei tarvisi vaihtaa koulua, mutta olen hänelle kyllä usein puhunut että jossain vaiheessa muutto voi olla edessä. Onneksi lapsi on rohkea ja sosiaalinen, niin en usko että uuteen kouluun sopeutuminen olisi haastavaa. Tämä kaikki vaan tulee nyt niin äkkiä. Olen aina ollut enemmän järjellä kuin tunteella menevä isoissa päätöksissä. Nyt on tilanne kuitenkin se että en ole koskaan ollut näin onnellinen ja aikani mietittyäni haluan lapselle sisaruksen. Aina elämässä ei vain nähtävästi voi kaikkea suunnitella.

Ap

Onko koulun vaihtaminen oikeasti pakko? Eikö asumiseen saa mitään kompromissia sijainnin suhteen?

Nuo muutokset tuntuvat hurjan suurilta lapselle, kun tulevat yhtäkkiä kaikki kerralla. Voi tuntua lapsesta melko ahdistavalta. Toki tuurilla voi mennä hyvin, mutta en uskaltaisi luottaa vain tuuriin. Tuossa kun voi huonolla tuurilla lapsi tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Onko koulun vaihtaminen oikeasti pakko? Eikö asumiseen saa mitään kompromissia sijainnin suhteen?

Nuo muutokset tuntuvat hurjan suurilta lapselle, kun tulevat yhtäkkiä kaikki kerralla. Voi tuntua lapsesta melko ahdistavalta. Toki tuurilla voi mennä hyvin, mutta en uskaltaisi luottaa vain tuuriin. Tuossa kun voi huonolla tuurilla lapsi tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi.

Sitä haluaisin välttää kaikin keinoin ja olisi mahtavaa jos onnistuisi löytää uusi koti koulun läheltä. Lapsi on minulle tärkein maailmassa ja olen jo miehenkin kanssa puhunut etten halua lapsen kokevan itseään yhtään ulkopuoliseksi. Hän ymmärtää ja siksi on nyt sovittu että näkisivät enemmän ennenkuin on pakko kertoa mikä on tilanne. Onneksi tässä on monta viikkoa vielä aikaa viivyttää kertomista, raskaus ihan alussa.

Olen aina ja kaikessa laittanut lapsen edelle ja meillä on läheinen suhde. Pääsääntöisesti olen ollut myös sinkku monta vuotta, koska en ole halunnut sekoittaa elämäämme mitään ylimääräistä. Lapsen isä kyllä päätti yhtäkkiä alkaa vuoroviikonloppuisäksi ja muutti melko pian uuden tyttöystävänsä kanssa yhteen.

Nyt tilanne on kuitenkin se että elämä yllätti ja luotan 100% tähän suhteeseen. En ole koskaan ollut näin onnellinen ja kokenut jotain henkilöä niin oikeaksi. Mies on alusta asti ollut vauvan kannalla jos vain minäkin tahdon ja tiedän rakastavan minua enemmän kuin mitään.

Ap

Ja kohta ap on kahden lapsen yh.

Älä nyt ainakaan vie esikoistasi kauas omasta isästään.

Yrittäisin järjestää asiat niin, ettei lapsen tarvitse vaihtaa koulua. Lapselle tulee ihan liikaa kaikkea uutta, vaikka hän olisi kuinka sosiaalinen ja reipas. Nimimerkillä kokemusta on. Jouduin lapsena muuttamaan äidin kanssa uuden ukon luokse. Meillä on nykyään kylmät välit.