Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Luokanopettaja opinnot työn ohessa.

onnistuuko
30.03.2022 |

Olen osa-aikatyössä ja hain yhteishaussa luokanopettakouluun.
Toiseksi vaihtoehdoksi psykologia.
Onnistuuko opinnot työn ohessa? Olen jo aikuinen ja saan soviteltua työttömyyspäivärahaa.
Miten nämä jutut menee?
Ilmeisesti menetän työttömyystuen, jos olen koulun kirjoilla.
Entä työt, jotka ovat aina päiväsaikaan?
(8-12 tai 10-15.)

Voiko tehdä etänä paljon? Tai pelkästään tenttimällä?
Onko noissa yliopistoissa läsnäolopakko ja mihin aikaan päivästä ne opinnot yleensä on?
Sujuuko normaali lapsiperhe-elämä työn ja opintojen ohella ok?

Mitä muuta minun pitäisi tietää?
Nimim. 40v eikä lukion jälkeen mitään tutkintoa.

Kommentit (31)

Vierailija
1/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei onnistu.

Vierailija
2/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen opiskellut useammassa tiedekunnassa ja kasvatustieteellisessä on ollut ehdottomasti tiukimmat läsnäolovelvoitteet eikä niihin ole saanut joustoa juurikaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei onnistu. Osa on tenttejä mutta osa on pakollisia luentoja, seminaareja ja sitten on sitä opetusharjoittelua.

T aineenope

Vierailija
4/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saako mistään mitään ilmaista rahaa kun opiskelee?

En voi ottaa opintolainaa, mutta onko siis jotain tukea aikuiselle?

Mieheni saa ihan hyvää palkkaa, joten en ole oikeutettu mihinkään asumistukiin tms.  

ap

 

Vierailija
5/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

onnistuuko kirjoitti:

Saako mistään mitään ilmaista rahaa kun opiskelee?

En voi ottaa opintolainaa, mutta onko siis jotain tukea aikuiselle?

Mieheni saa ihan hyvää palkkaa, joten en ole oikeutettu mihinkään asumistukiin tms.  

ap

 

Opintoraha.

Vierailija
6/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko luokanopettajan koulutus sama kuin kasvatustieteen maisteri?

Vai onko ne kaksi eri koulutusta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minuakin kiinnostaisi.

Vierailija
8/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieti kolme kertaa ennen kuin valitset opettajanhommat. En todellakaan suosittele. Opettajan ammatti ei ole sitä kuin ennen. Opettajalta ei odoteta enää opettamista vaan kaikkea muuta. Palkka on huono. Homma on raskasta ja ikävää. Pahimmassa tapauksessa EK ja Kokoomus ja OAJ vielä ajavat väkisin opettajat vuosityöaikaan. Se on viimeinen naula ruumisarkkuun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko luokanopettajan koulutus sama kuin kasvatustieteen maisteri?

Vai onko ne kaksi eri koulutusta?

Ei ole sama asia. Kasvatustieteen maisteri on vain tutkinnon nimi. Luokanopettajan pitää olla maisteri, mutta kasvatustieteen maisteri voi olla muutakin kuin luokanopettaja. Luokanopettajan pitää sisällyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoonsa luokanopettajan opinnot opetusharjoitteluineen.

Vierailija
10/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko luokanopettajan koulutus sama kuin kasvatustieteen maisteri?

Vai onko ne kaksi eri koulutusta?

Ei ole sama asia. Kasvatustieteen maisteri on vain tutkinnon nimi. Luokanopettajan pitää olla maisteri, mutta kasvatustieteen maisteri voi olla muutakin kuin luokanopettaja. Luokanopettajan pitää sisällyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoonsa luokanopettajan opinnot opetusharjoitteluineen.

En tajua. 

Eli jos haluaa luokanopettajaksi, niin haetaan luokanopettajakouluun ja ei voi tehdä sitten muuta työtä kuin alakoulun luokanopettaja. 

Jos hakee kasvatustieteen maisteriksi, niin mikä siitä sitten tulee? 

Ja miten se koulutus oikein eroaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen valmistunut luokanopettajaksi Oulusta 2016. Olin ns. maisteriohjelmassa, eli olin jo FM toiselta alalta ja suoritin lähtökohtaisesti vain luokanopettajan pätevyyden.

Monialaisissa opinnoissa (eli ne eri aineiden opinnot) oli yleensä 100-90% läsnäolovelvoite. Jos sairastui, joutui tekemään ylimääräistä korvatakseen poissaolon. Itse osallistuin mm. kemian ryhmätunneille ja muutamalle luennolle koko ajan seisten tramal-höyryissä akuutissa välilevynpullistumassa, sillä en pystynyt kivuiltani istumaan. Joustoa ei silti saanut, toinen vaihtoehto olisi ollut keskeyttää kurssi ja suorittaa se vasta seuraavana vuonna.

Muut opinnot (yleinen kasvatustiede, kirjallisuus, sivuaineet jne.) saattavat olla joustavampia. Mutta komppaan kyllä muita täällä, että kasvatustieteen laitoksen läsnäolovelvoite on yliopistomaailman tiukin.

Teen nyt Avoimessa psykologian perusopintoja työn ohessa. Kaikki yhtä tenttiä lukuunottamatta on ollut etänä. Tämä koskee kuitenkin nyt siis perusopintoja, uskoisin läsnäolon lisääntyvän opintojen edetessä.

Vierailija
12/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko luokanopettajan koulutus sama kuin kasvatustieteen maisteri?

Vai onko ne kaksi eri koulutusta?

Ei ole sama asia. Kasvatustieteen maisteri on vain tutkinnon nimi. Luokanopettajan pitää olla maisteri, mutta kasvatustieteen maisteri voi olla muutakin kuin luokanopettaja. Luokanopettajan pitää sisällyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoonsa luokanopettajan opinnot opetusharjoitteluineen.

En tajua. 

Eli jos haluaa luokanopettajaksi, niin haetaan luokanopettajakouluun ja ei voi tehdä sitten muuta työtä kuin alakoulun luokanopettaja. 

Jos hakee kasvatustieteen maisteriksi, niin mikä siitä sitten tulee? 

Ja miten se koulutus oikein eroaa?

Luokanopettajakoulutus antaa muodollisen (ja toivottavasti myös tosiasiallisen) pätevyyden toimia luokanopettajana. Luokanopettajakoulutus on yksi maisteriohjelma. Luokanopettajasta tulee siis myös kasvatustieteen maisteri. Kasvatustieteen maisteriksi voi opiskella myös ilman, että opiskelee luokanopettajaksi. Silloin opinnot koostuvat esimerkiksi kasvatustieteen opinnoista eivätkä luokanopettajuuteen liittyvistä opinnoista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakko olla provo, ei kukaan hae kouluun noin luokattoman huonolla valmistautumisella ja pohjatiedolla. Nämä asiat selvitetään ennen hakemuksen naputtelua!

Vierailija
14/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koulutusrahaston aikuiskoulutustuki. Mutta tavallista opintotukea saat pidempään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koulutusrahaston aikuiskoulutustuki. Mutta tavallista opintotukea saat pidempään.

Aikuiskoulutustukea voivat saada työelämässä olevat palkansaajat ja yrittäjät, joilla on yhteensä vähintään kahdeksan vuotta työhistoriaa. Tukea voidaan myöntää maksimissaan 15 kuukauden ajalle (322,5 tukipäivää) kerran työuran aikana

Luokanopettajaksi et kyllä millään ilveellä valmistu 15 kuukaudessa. 

Vierailija
16/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko luokanopettajan koulutus sama kuin kasvatustieteen maisteri?

Vai onko ne kaksi eri koulutusta?

Ei ole sama asia. Kasvatustieteen maisteri on vain tutkinnon nimi. Luokanopettajan pitää olla maisteri, mutta kasvatustieteen maisteri voi olla muutakin kuin luokanopettaja. Luokanopettajan pitää sisällyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoonsa luokanopettajan opinnot opetusharjoitteluineen.

En tajua. 

Eli jos haluaa luokanopettajaksi, niin haetaan luokanopettajakouluun ja ei voi tehdä sitten muuta työtä kuin alakoulun luokanopettaja. 

Jos hakee kasvatustieteen maisteriksi, niin mikä siitä sitten tulee? 

Ja miten se koulutus oikein eroaa?

Luokanopettajakoulua ei ole olemassa. On vain kasvatustieteiden laitos, josta valmistuu kasvatustieteiden maistereita. Jos kasvatustieteiden maisteri sitten haluaa luokanopettajan pätevyyden, hän suorittaa erilliset opettajan pedagogiset opinnot osana tutkintoaan. Muistaakseni laajuus niillä on n. 60op. Jos noita pedagogisia ei suorita, ei ole myöskään luokanopettajan pätevyyttä. Luokanopettaja on ammatti, kasvatustieteiden maisteri on tutkinto. 

Vierailija
17/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opiskelu on täypäiväistä työtä luentoineen, harjoitteluineen, ryhmätöineen ja tentteineen. Itse tein opiskeluajan töitä 10-15h/vko iltaisin ja viikonloppuisin, päivätyö ei olisi onnistunut.

Yliopistossa luentoja on 8-16 välillä. Ei yleensä joka päivä koko tuota aikaa, paitsi opetusharjoittelut olivat kyllä työläitä ja veivät paljon aikaa.

Vierailija
18/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Vierailija
19/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut useammassa tiedekunnassa ja kasvatustieteellisessä on ollut ehdottomasti tiukimmat läsnäolovelvoitteet eikä niihin ole saanut joustoa juurikaan.

Nimenomaan opettajakoulutus on kaikkein koulumaisin yliopiston tiedekunnista. Tässä en nyt ota huomioon sellaisia, joissa on vielä enemmän jotain pakollisia labroja ym. läsnäoloa vaativia. Kasvatustiede ilman opettajakoulutusta onnistuu hyvinkin työn ohessa.

Jossakin vaiheessa voi olla välillä töissä, mutta jos kurssit, luennot ja seminaarit jakautuvat noin 12 tunnille, niin ei siinä ehdi kuin yövuoroon. Ennen iltaluontoja ja avoimen yo:n kanssa yhteisiä luentoja ja tenttejä oli usein jopa iltayhdeksään saakka. Miten olisi vartiointiliikkeen yöpäivystäjän homma, eli sen joka päivystää toimistossa ja vastailee vartijoiden hälyihin. Sitä joku opiskelukaveri aikoinaan teki, mutta onko sekin ammatti kadonnut historiaan

Vierailija
20/31 |
30.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko luokanopettajan koulutus sama kuin kasvatustieteen maisteri?

Vai onko ne kaksi eri koulutusta?

Ei ole sama asia. Kasvatustieteen maisteri on vain tutkinnon nimi. Luokanopettajan pitää olla maisteri, mutta kasvatustieteen maisteri voi olla muutakin kuin luokanopettaja. Luokanopettajan pitää sisällyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoonsa luokanopettajan opinnot opetusharjoitteluineen.

En tajua. 

Eli jos haluaa luokanopettajaksi, niin haetaan luokanopettajakouluun ja ei voi tehdä sitten muuta työtä kuin alakoulun luokanopettaja. 

Jos hakee kasvatustieteen maisteriksi, niin mikä siitä sitten tulee? 

Ja miten se koulutus oikein eroaa?

Luokanopettajakoulua ei ole olemassa. On vain kasvatustieteiden laitos, josta valmistuu kasvatustieteiden maistereita. Jos kasvatustieteiden maisteri sitten haluaa luokanopettajan pätevyyden, hän suorittaa erilliset opettajan pedagogiset opinnot osana tutkintoaan. Muistaakseni laajuus niillä on n. 60op. Jos noita pedagogisia ei suorita, ei ole myöskään luokanopettajan pätevyyttä. Luokanopettaja on ammatti, kasvatustieteiden maisteri on tutkinto. 

Onko tilanne muuttunut, kun minun  opiskeluaikana haettiin aivan erikseen koko luokanopettajakoulutukseen tai kasvatustieteen pääaineen opiskelijaksi? Kummastakin valmistui kasvatustieteen maisteri, mutta toisella oli kelpoisuus vain mm. suunnittelijaksi,  hallinnollisiin hommiin ja sellaisiin, mutta ei opettajaksi.  Luokanopettajat aloittivat opettajan ammattiin tähtäävät opinnot jo ensimmäisellä lukukaudella, mutta kasvatustieteen maisterien piti suorittaa erikseen 1. ylempi korkeakoulututkinto, joka saattoi olla mikä tahansa muu, 2. opettajan pedagogiset opinnot ja 2. luokanopettajan monialaiset opinnot.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kahdeksan kolme