Lue keskustelun säännöt.
Saitko lapsena viikkorahaa, ja kuinka sinulle opetettiin rahankäyttöä?
27.03.2022 |
Itse olen elänyt lapsuuteni 90-luvulla enkä saanut lainkaan viikkorahaa. Satunnaisesti tiskaamisesta tienasin 5mk. Nuorena ostin vaatteeni omista joululahja- tai syntymäpäivälahjarahoista, ja tällöin kituutin myös kavereiden seurassa usein nälässä, kun en ollut saanut kotoa ruokarahaa mukaan.
Näin yli kolmikymppisenä olen kovasti harmitellut kovasti sitä, etteivät vanhempani opettaneet lapsuudessani ja nuoruudessani minkäänlaista rahankäyttöä. Näin jälkeenpäin olisin toivonut, että erilaisista kotitöistä olisi maksettu useammin muutamalla markalla/eurolla, jotta olisi ymmärtänyt, kuinka oman työn kautta pystyy hankkimaan itselleen tuloja. Kesätöihin tmv ei koskaan ohjattu. Nuorena myös velkaannuin klassisesti pikavippien kautta, kunnes kantapään kautta opin budjetoimaan tarkemmin. Muistan monesti kuulleeni myös sanottavan "hanki itsellesi sitten rikas mies". Huoh. En hankkinut.
Näin yli kolmikymppisenä tuntuu kohtuuttomalta, kuinka kovan työn on joutunut oman aikuistumisen eteen tekemään. On joutunut kasvattamaan itseä itseään, ja nimenomaan kantapään kautta kompuroiden. Kurjaa myös, ettei yläasteella näitä asioita opetettu. Nykyään arkeni on onneksi tasapainossa.
Kuinka teillä muilla? Ja kuinka opetatte nykyään omille lapsillenne talouden hallintaa?
Kommentit (30)
Toisille lapsille ei tarvitse opettaa edes rahan käyttöä! Kumma et jotkut lapset osaavat kaiken ilman opettamista. Sain 5 - siis viisi - penniä viikkorahaa ja sillä sain aikanaan yhden Fazerin lakupatukan jonka menin heti ostamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saanut viikkorahaa, eikä rahankäyttöä opetettu mitenkään. Rahasta puhumista pidettiin vähän sopimattoma ja vaikeana aiheena.
Sain 5 markkaa viikossa kun jaoin imaislehtiä Lapissa .Toistakymmentä kilometriä .Kerran puuttui 2 lehtä ja jo soittivat ja juorusivat ! Suomalaista ! Vittumaista! Oliko niitä kiva jakaa pakkasessa potkurin kanssa, paleli ja huono palkka . Pakko vaan oli, köyhä koti.
Ei kai se noin yksinkertaista ole? Jos olisit saanut rahaa kotitöistä, niin sinähän olisit saattanut tuhlata ne turhuuteen, etkä oppia mitään sen kummempaa rahan käytöstä.
Eikö sinun kavereista kukaan mennyt kesätöihin? Luulisi, että olisit vähän seurannut heidänkin esimerkkiään, etkä vain syyttäisi vanhempiasi siitä, ettei kesätöitä ollut. Eikö koulussa koskaan puhuttu kesätöistä tai eikö ollut työssäoppimisjaksoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain viikkorahaa muistaakseni 2e/vk alussa siitä että vein roskia ja vähän tein muita kotitöitä. Taisin olla 10-12v. Viikkoraha nousi myöhemmin 5e/vk kun myös tiskasin ja imuroin asunnon kerran viikossa tuohon lisäksi. Meillä opetettiin rahan käyttöön niin, että mikään ei ole ilmaista. Sain ostaa esimerkiksi itselleni hamsterin, mutta se piti maksaa itse (eläin maksoi muistaakseni 15-20e ja tarvikkeet päälle, eli n. 80e yhteensä). Rahat olin säästänyt itse viikkorahoista ja lahjarahoista. Ensimmäisen puhelimen sain ostaa samalla periaatteella, tosin isä maksoi puhelinlaskut. Ajokorttia en hankkinut silloin kun se tuli mahdolliseksi, koska mulla ei ollut siihen varaa ja vanhemmilta ei rahaa tullut, koska perusteltiin sillä että jos ei ole ajokorttiin varaa niin sitten ei ole autoon ja sen ylläpitoonkaan. Kesätöitä kannustettiin hakemaan heti, kun ikää oli joku +15 v ja nuorille alkoi olemaan töitä tarjolla.
- N28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sain viikkorahaa. Olin pihi lapsi ja laitoin kaikki säästöön, en raaskinnut käyttää mitään.
Tosin kun siskoni oli käyttänyt osan omistaan, kävi minun häntä sääli ja annoin omistani tilalle.
Ei meitä koskaan opetettu mitenkään rahan kanssa toimimaan. Olen edelleen hyvin taloudellinen ja harkitsen mitä ostan ja kun ostan vain laatua.
Minusta on hyvä ja turvallista tietää että tileillä on aina rahaa. Säästötili on sellainen jonka "unohdan" kokonaan paitsi kuukausittain kun laitan sinne tietyn summan. Mitään en sieltä nosta.
Vierailija kirjoitti:
Sain 100 markkaa kuukaudessa.
Iso raha ! Toivottavasti arvostit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saanut viikkoraha ja ehkä siitä syystä olen aika pihi. Kun ei oo koskaan rahaa ollut niin ei sitä uskalla tuhlatakaan... Eli kävi juuri päinvastoin kun sinulle
En saanut viikko- tai kuukausirahaa. Jos pyysin rahaa vanhemmilta niin halusivat tietää mihin sen käytän ja asiasta keskusteltiin. Täysin turhuuksiin en sitten edes saanut rahaa. Mutta pääsin leffaan ja minulle kustannettiin vaatteet yms. Mutta järkevyydestä siis keskusteltiin ja kyllä opin, että raha ei kasva puussa ja pitää miettiä mihin kannattaa rahat laittaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain viikkorahaa, mutta voimakkaasti kannustettiin, ettei sitä saanut tuhlailla mihinkään. Nyt en pysty edes hyväpalkkaisena aikuisena käyttämään rahaa kuin täysin välttämättömiin asioihin.
En saanut viikkorahaa ja kotona rahankäytöstä syyllistettiin ja annettiin ymmärtää että ollaan tosi köyhiä ja mihinkään ei ole varaa. Rahaa saattoi saada joskus pari kymppiä jos kehtasi pyytää -harvoin kehtasin, koska säälin vanhempiani, ajattelin tosiaan että se raha on sitten jostain tärkeästä pois. Kuitenkin mielestäni tultiin hyvin toimeen, en tiedä mikä sitten oli totuus. Varsinaisesti rahankäyttöä ei mitenkään opetettu. Pakotin itse itseni pärjäämään ja hakeuduin todella nuorena kesätöihin. Kun täysi-ikäistyttyäni muutin pois, en saanut mitään rahallista apua, jonkun ruokakassin kyllä välillä. Kun aloin saada palkkaa kokoaikatyöstä, tuhlailin kohtuuttomasti ja "palkitsin" itseäni kaikella turhalla ja kivalla, nyt edelleen vuosia myöhemmin yritän kovasti opetella tästä pois.
Koko lapsuutta ja nuoruutta varjosti huoli perheen rahatilanteesta ja pärjäämisestä, sekä kauhea syyllisyys jos joskus tarvitsin tai halusin jotain itselleni. Ravintolassakin ala-asteikäisestä asti aina valitsin halvimman annoksen etten aiheuta huolta vanhemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan saanut mitään automaattista viikkorahaa. Rahaa sai vain, jos esim. leikkasi nurmikon ja kasteli kasvimaan. Piti oikeasti tehdä jotain rahan eteen
En saanut. sain rahaa aina tarpeisiin.
Se ei itselleni ollut mikään paras rahan käytön malli. tein kyllä myös töitä teininä ja siinä jotain opin .
Ei ollut viikkorahaa, mutta lapsuudessani mentiin maalla töihin jo 8 vuoden iässä eli tienasin harventamalla sokerijuurikasta ja istuttamalla taimia. Nykypäivänä tuota pidettäisiin lapsityövoiman hyväksikäyttönä. Oma raha oli oikeasti omaa, sain tehdä sillä mitä halusin ja siinä oppi aika nopeasti, että jos halusi ostaa lipaston, niin sitten piti säästää. Toisaalta ei kannattanut säästää ihan kaikkia tienestejä, koska myös hauskanpito oli elämää eli kerran kesässä ostin itselleni jäätelön.
Sain alakouluikäisenä 5mk/vk, yläasteen loppupuolella jo 50mk/kk. Yläasteen ja lukion ajan jaoin lisäksi ilmaisjakelulehtiä. En joutunut ostamaan vaatteitani tai harrastuksiani itse, mutta kaiken muun kylläkin. Varhaisaikuisuudessa hullaannuin omasta tilipussista ja tuhlasin aina kaiken. Olen menettänyt luottotietoni. Nykyään budjetti jo pysyy paremmin tasapainossa.
Köyhän lapsena olen haaskannut miljoonia tienaamiani.Nyt olen keskirikas, kaduttaa että ei enempää tullut jemmattua pahan päivän varalta.
En saanut rahaa.
Ehkä synttärilahjaksi tms sukulaisilta sain jonkun verran.
Töitä piti tehdä rahaa saadakseen.
Vanhemmilta sai rahaa vain perusteltuun tarpeeseen, eikä silloinkaan heti.
Tässä ei ollut suurempaa opetusta, rahaa vaan ei ollut, äiti siivooja, isä pätkätyöläinen.
M40
En saanut viikkorahaa ja nyt en osaa käyttää rahojani. En ole antanut lapsillenikaan viikkorahaa. Nyt hekään eivät osaa käyttää rahojaan mihinkään.