Kotoa saamasi naisen malli?

Äidillä oli vuorotyö sairaalassa. Isä teki oman osuutensa kotitöistä. Sain hyvän mallin molempien perheen aikuisten vastuunottamisesta.

Ei ollut :( isä hoiti meidät minkä töiltänsä kerkesi, muuten oltiin keskenämme. Viihdyn edelleen paremmin miesten seurassa.

Täysin isän tossun alla, narsistia myötäilevä uhri. Opetti meille lapsille että pitää osata pyytää anteeksi. Kyseenalaistamatta sitä kuka on anteeksipyyntö velvollinen.

Jo edesmennyt äitini suhtaui asiaan kuin asiaan hyvin pessimisistesi, vähätteli itseään ja puhui aina "paremmista ihmisistä".  Oli jotenkin aina katkera ja arvosteli selän takana muita. Tietoisesti olen välttänyt tätä mallia ja pyrkinyt elämään juuri niinkuin itsestä hyvältä tuntuu.

Juo alkoholia joka päivä.

Itsellä minäkuva hukassa, en tiedä kuka olen tai millainen minun pitäisi olla. Mies korjaa minua parhaansa mukaan päivittäin. Kiitollinen ❤️

Oma lapsuuteni osuu 60 luvulle, nuoruus 70 luvulle.

Äitini oli itsenäinen, työssäkäyvä, omat harrastukset, isääni korkeammin koulutettu. Hoiti meidät, kaksi lasta, mutta ei mikään kotihengetär.

Isäni teki myös kotitöitä ja hoiti meidät äidin ollessa työtehtävissä tai koulutuksessa

Kuvio toistuu omalla kohdallani ja nyt omien lasten liitoissa.

Itsenäinen ja omillaan toimeentuleva.

Äitini erosi vuonna 1975, koska varakkaasta perheestä oleva isäni ei pyrkinyt äitini mielestä urallaan eteenpäin tarpeeksi kunnianhimoisesti ja lisäksi isäni ei halunnut säästää yhdessä yhteistä asuntoa, koska sai äidiltään lahjaksi asuntoja, joista sai vuokratuloja.

Lisäksi vanhempani eivät muutenkaan sopineet lainkaan yhteen.

Äidistäni tuli yh, joka kävi töissä ja laittoi ruokia vain velvollisuudesta.

Hän harrasti kielten opiskelua ja ajoi mm. Suomi-Ranska-seuran järjestämässä hupirallissa omalla Renaultillaan (jonka isäni oli tosin ostanut). Äidilläni oli ystäviensä kanssa ”Noitakerho”- nimimen ystävyyspoppoo, jotka kokoontuivat yhteen syömään vuorotellen jonkun kotiin, me lapset olimme mukana.

Äitini katsoi miehiä aina arvostellen hieman alaspäin, elleivät nämä olleet jotenkin täydellisiä tai erinomaisia, tyyliin Lindin Arvi. Hän ei todellakaan kumarrellut miehiä, eikä koskaan aliarvioinut itseään miesten rinnalla. Äitini mielestä sukupuolierot olivat naisten alistamiseen keksittyä hömppää ja naisellisia, ulkonäköönsä keskittyviä naisia hän kutsui kanoiksi.

Äitini oli töissä miesvaltaisilla työpaikoilla ja hänestä miehet olivat mukavia kavereita.

Äitini vaihtoi autoon talvirenkaat itse, ollessaan nuorempana purjeveneellä isäni kanssa opetteli lukemaan merikarttoja ja navigoimaan niistä, pelasi nuoruudessaan mimmiliigassa ja alkoi vanhoilla päivillään pelata golfia.

Hän ei ikinä saanut säästettyä mitään varallisuutta ja pysyi sinkkuna kerran erottuaan.

Äitinä hän oli ennemminkin vaativa ja purki paineitaan lapseensa, eikä ollut koskaan kiinnostunut lapsensa mielen pahoitettuaan pyytämään anteeksi.

Väsymätön työjuhta, maksaa kaiken, tekee kaiken, mitään ei itselleen pyydä. Tappaa vaikka itsensä työllä ennemmin kuin lepää tai luovuttaa. Puritaani, spartalainen. Elämä on sisäistä itkua alusta loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Väsymätön työjuhta, maksaa kaiken, tekee kaiken, mitään ei itselleen pyydä. Tappaa vaikka itsensä työllä ennemmin kuin lepää tai luovuttaa. Puritaani, spartalainen. Elämä on sisäistä itkua alusta loppuun asti.

Mikä saa ihmisen olemaan tuollainen?

Arkinen ja käytännöllinen, työt ja kotihommat hoidettiin, ei koreiltu eikä näyttäydytty juovuksissa koskaan. Saamani miehenmalli oli oikeastaan ihan samanlainen.

Itsenäinen, opi tekemään asiat itse, jotta pärjäät, myös remonttiasiat. Hanki omat rahasi ja pidä oma tili. Auta ihmisiä tarvittaessa. Hoida asiasi kunnolla, älä siipeile.Tekemällä itse ruokaa ja leipomuksia säästää.