Onko exäsi pahoinpidellyt sinua?

Voiko tuollaisesta ikinä täysin toipua? Ei, mutta asian kanssa oppii elämään.

arvet näkyvät ja kiristävät yhä aika ajoin

Itseäni on pahoinpidelty ( yli 8v sitten) ja vieläkin asia tulee uniini sekä vaikuttaa käytökseeni. Itsetuntoni on edelleen nolla.



ap

ex hakkasi minut sairaalakuntoon 3v yhdessäolon jälkeen. Sitä ennen ei ollut lyönyt kertaakaan. Jätkä jäi samantien, ilmoitin ettei tarvi tulla silmien alle ikinä. Ei jäänyt traumoja, itse asiassa olen vahvempi ihmisenä kuin sitä ennen.

Ei nyt niin pahasti, että ois näkyviä arpia jäänyt...



En tiedä toipuuko siitä koskaan kokonaan. Varmaankin on jättänyt jälkensä vaikka en enää asiaa pahemmin ajattele. (Suhde päättyi yli 10 vuotta sitten)

eikä nykyinen. Isäpuoleni henkisesti vain...

kaksi kertaa, kolmatta en jäänyt odottamaan. toipuminen jäljistä kesti kolmisen päivää, mutta "sisäiset" jäljet jäi pysyvästi, eikä muitoja saa pyyhittyä. onneksi nykyisin ihana mies!!!!!

kun tungin tyyppiä pois asunnostani, niin puristi ranteisiini mustelmat ja tyrkkäsi ovikelloa vasten (siis sellainen iso metallinen mokkula kerrostalon ovessa). Selkään mustelma ja kello vääntyi. Tosin mä potkin häntä sääriin, että olis päästänyt irti.

Mulla on ollut 2 väkivaltaisuuteen taipuvaista seurustelukumppania. Ensimmäinen alkoi haastaa riitaa aina, kun humalatila ylitti tietyn kynnyksen. Tämä tapahtui siis joka viikonloppu. Itse olin enemmän selvänä, ja onnistuin puolustamaan itseäni (eli hakkasin takaisin). Mulle ei ikinä jäänyt mitään jälkiä, mutta sillä jätkällä oli useammankin kerran silmät mustina. Tosi terve suhde oli :) Tämä siis joskus teininä. Tyypistä pääsi eroon hankkimalla oman asunnon. Oltiin jollain tapaa "kavereita" sen jälkeenkin jonkin aikaa.



Toinen tapaus (joitakin vuosia ensimmäisen jälkeen) alkoi väkivaltaiseksi huumepäissään. Lähinnä heitteli tukasta pitkin seiniä. Jos olisi lyönyt, olisin varmasti kuollut. Meillä oli kokoeroa sen verran paljon, ettei takaisin lyömisestä olisi ollut apua. Tai sitten olisi pitänyt olla puukko kädessä. Henkistäkin väkivaltaa oli lähinnä taloudellisessa mielessä, järjesti mut mm. ulosottotoimiston asiakkaaksi. Eroon pääsi muuttamalla toiseen kaupunkiin.



Kaipa noista jotain jälkiä on jäänyt, tai sitten olen tullut vain viisaammaksi. Enkä ihan helposti jäädy jos jotain yllättävää tapahtuu. Ulosottovelatkin sai maksettua pois. En koe, että luottamus ihmisiin tai miehiin olisi mennyt.



Sanottakoon vielä, että on mulla ollut väkivallattomiakin suhteita :) ja nykyäänkin olen sellaisessa