Miten suhtaudut teinien ruokanirsoiluun?

pari päivää, kyllä se ruoka alkaa maistua

normaalipainoisena, niin antaisin asian olla. Sanoisin lähinnä, että neiti/herra on hyvä ja laittaa itselleen mieluista ruokaa jos tarjottu ei kelpaa, mutta olisi kiva, jos hän jättäisi voileipätarvikkeita muillekin ja että ainaiset pizzat ja hampurilaiset (mitä ne sitten onkaan ne hänen herkkunsa) eivät ole hyvästä.



Jos herkkujen ja voileipien syönti taas aiheuttaa ylipainoa, huomauttaisin siitä kauniisti ja neuvoisin taas, miten hän voisi laittaa itselleen parempaa ruokaa. Teinien on joka tapauksessa hyvä harjoitella ruuanlaittoa. Aikuisuutta lähestyvän ihmisen itsenäistymisprosessiin kuuluu mielestäni se, ettei mamman keitokset enää oikein uppoa, vaan halutaan itse valita ruoka-aikansa ja aterioittensa koostumus.



Jos taas yhteisten ruokahetkien välttely sisältää piirteitä syömishäiriöistä, kuten anoreksiasta tai bulimiasta (kuulostaa vähän anahommille tuollainen, että väittää ettei ole nälkä ja väittää kenties syöneensä muualla), niin puuttuisin niihin ja hankkisin apua ennen kuin homma riistäytyy käsistä.

Ruoka-aikana on oltava kotona jos hyvää syytä ei ole, ja ruokapöydässä on syötä vä sitä oikeaa ruokaa ainakin vähän.Ja todellakaan en antaisi syödä ruuan sijaan kaikki leipiä + päälysteitä.

Ja päälle vain margariinia. Selittäisin että leivällä ei korvata aterioita ja että leikkeleet ym. maksavat pitkän pennin eikä niillä ole tarkoitus elää. Kysyisin myös että millaista ruokaa teini haluaisi syödä, koittaisin ottaa mukaan ruoanlaittoon (antaa esim. suunnitella viikon ruoat ja laittaa ne itse).