Lue keskustelun säännöt.
Rennosti ja stressaamatta 4 kk vauvan kanssa?
08.03.2022 |
Selviänkö vauvavuodesta vaikka ottaisin rennosti ja menisin vaan päivä kerrallaan, että menee miten menee? Meillä ei ole 4 kk pojan kanssa kovin tarkkaa rytmiä päivissä ja vauva nukkuu päikkäreitä sylissä ja tissillä, mutta se ei minua haittaa. Voiko luottaa vaan siihen, että kyllä vauva joskus nukkuu myös sängyssä, vaikka en jaksa nyt vielä siihen opettaa? En jaksa stressata vaan haluaisin vain elää päivä kerrallaan ja tehdä niin, mikä helpoimmalta tuntuu, enkä miettiä pitäiskö tälle vauvalle nyt opettaa jotain unitaitoja. Tuntuu et nykyään kaikki ennakoi tulevaa pitkälle ja "kouluttaa" vauvaansa.
Kommentit (15)
Oon ehkä sellainen, että toimin vasta sitten muutenkin kun paska on jo tuulettimessa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun sä et stressaa vauvakaan ei stressaa ja siis nukkuu ja syö hyvin -> kasvaa ja kehittyy hyvin.
Lisääntymisesi ainakin sattui kohtaan jossa ihmisiä on jo valmiiksi liikaa.
Me ainakin otettiin ihan rennosti vauvojen kanssa. Jotkuthan ei käytä vaippaakaan vaan tarkkaikevat vauvan väänteitä ja pissittävät lavuaariin. Kokeilin sitä kolmannen kanssa, mutta pissas joka kerta päälle tai lakanoille (poika). No anaway.. Vähän me käytiin jossain vauvamuskarissa, mutta sekin lähinnä että itse tapasi samassa tilanteessa eläviä mammoja. Vauva olisi kehittynyt hyvin ilmankin. Ei ne oikeastaan tarvitse paljon muuta kuin sitä syliä ja lämpöä, ruokaa, unt ja puhtaan vaipan (tai pissat lavuaariin...?). Oppii sitä vuorovaikutusta vanhemman kanssa olemisesta. Mielestäni vauvoilla ei ole vielä mitään "akateemisia taitoja", ei edes niillä altaaseen pissaajilla. Normaali lapsi oppii myös niitä rutiineja tosi nopeasti isompanakin ja oppii kyllä viikossa omaan sänkyyn jos määrätietoisesti tuetaan sitä. Mitä nyt vauvan kanssa voi tehdä, on pitää omasta mielialasta huolta ja vauva siinä sivussa imee hyviä vaikutteita. Lähinnä sitä vuorovaikutusta opettelee eli sitä parempi mitä mukavampi olo mammalla on. Oli se sitten kotona sohvalla löhöillen, lenkillä tai pääsykokeita päntäten, miten vaan. Mun mielestä vauva opettelee sitä vuorovaikutusta ja sen vauvan kannalta on aika se ja sama kuinka instagrammattavaa se teidän vauvavuosi on. Vähäm myöhemmin voi sitten alkaa miettiä lapselle harrastuksia (ns. kehittävää tekemistä) itsetuntoa tukemaan jne. Saa ottaa rennosti ja kannattaa!
Meillä "opetellaan" öisin nukkumaan omassa pedissä. Tämä ollut ihan synnäriltä asti. Vauva nyt melkein 4 kk. En ole päivällä nukuttanut sänkyyn, vaan vauva nukkuu kärryissä, sylissä, tissillä, sohvalla/sängyssä tai mun vieressä oman tarpeen mukaan. Parhaiten nukkuu päivisin kärryissä ja autossa, joissa nukahtaa heti. Öisin nukkuu myös omaan tahtiin, joka nyt n. 20.30-5, jonka jälkeen alkaa jatkuva heräily ja olen nostanut vauvan mun viereen. Toki syö yöllä välillä, mutta unet jatkuu heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos susta tuntuu hyvältä ja toimivalta se miten nyt menee, niin minusta se on tärkeintä. Vauvalla varmaan tosi hyvä ja kiva nukkua lähellä :3 kyllä se kerkeää myöhemmin nukkua yksin ihan tarpeeksi, sinuna nauttisin vaaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivä kerrallaan tosi hyvä! Niin ne vauvatkin elää. Ennakointi ynnä muut tuollaset ei oo kaikkien juttu. Voit luottaa siihen että tiedät mikä on teille hyväks
Rytmi alkaa muotoutua kuin itsestään siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa syömään kiinteitä, ulkomaailma kiinnostaa sen verran, ettei nukahtaminen onnistu enää missä vain ja jos kaipaat äitiseuraa vauvaohjelmassa.
Joskus kolmen-neljän kuukauden kuluttua arvelisin, että teille on tullut tapa maistella soseita tiettyyn aikaan, huomaat, että vauva väsähtää suunnilleen tiettyyn aikaan heräämisestä ja toteat, että jos haluat sosiaalistua muiden kanssa, on ihan kätevä ajoittaa päikkärit vauvakerhon jälkeen tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisääntymisesi ainakin sattui kohtaan jossa ihmisiä on jo valmiiksi liikaa.
Mene Kiinaan ulisemaan
Meillä on vaan FullHD vauva, ei ole ollu varaa 4K ostoksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon ehkä sellainen, että toimin vasta sitten muutenkin kun paska on jo tuulettimessa.
Ap
Höpöhöpö joo rutiineille. Ainut rutiini on että äidillä kestää pää kasassa vauva ajan! Kyllä ne pyykit sun muut kotityöt ehtii!
Leikki-ikäisenä varsinkin tärkeää! Jos on päiväkodissa niin siinä kotimatkalla kuunnellaan lapsen päivä,vaikkei kiinnosta. Sitten kotona voi tehdä omiaan kun lapsi kipittää leikkeihinsä!
Niin...mä olin tommonen "paska tuulettimessa" äiti.
Lapsi on jo nuori aikuinen,hoitanut hommansa hyvin,opiskellut,säästänyt asuntoaan,jne. Ei sanottavaa,moitittavaa.
Ei aina tarvii kaapit olla tiptop,lapsen pitää saada olla,ei saa komennella,vaan pitää nätisti ohjata että "tehdääs kuule näin"... Kyllä se siitä,hyvä tulee,usko pois!
Sanon samaa kuin muutkin, että rutiinit on tärkeitä, mutta tärkeämpää, että voit itse hyvin.
Meillä muksu nukkui alusta saakka yöt omassa pinnasängyssä (samassa huoneessa vanhempien kanssa), mutta päivällä missä sattuu: vaunuissa parvekkeella, unipesässä ja sitterissä ja joskus sylissä. Edelleen saattaa ottaa nokoset (mummin) sylissä, pulkassa tai rattaissa. Myöhemmin nukkui päiväunia vanhempien sängyssä nukahdettuaan imetyksen yhteydessä. Yöllä sama juttu, mutta siirrettiin siitä pinnasänkyyn.
1v 2kk iässä piti alkaa nukuttaa omaan huoneeseen, koska pinnasänky tarvitaan kohta puoliin syntyvää pikkusisarusta varten. Ei ollut mitään hajua, miten siinä onnistutaan, koska on aina nukahtanut vain tissille tai sitten rattaisiin tai autoon. Ei ollut siis mitään oikeaa "nukuttamista" koskaan kokeiltu, niin vähän summamutikassa jotain kokeiltiin ja kyllähän se lapsi oppi nukahtamaan omaan sänkyynsä ja vielä eri huoneeseenkin jo ekana yönä. Yhtenä ainoana yönä sai nukkua vanhassa sängyssä, mutta muuten on nukkunut omassa huoneessa.
Yöheräilyistä ei olla kokonaan päästy, mutta käy takaisin nukkumaan myös, vaikka isi olisi se joka menee katsomaan, enkä minä (koska muuten haluaa edelleen rintaa ja en välittäisi tässä vaiheessa enää imettää esikoista yöllä, kun kohta on kuopuskin ruokittavana). Aamulla pääsee kyllä viereen nukkumaan ihan sen takia, että ei viitsi enää puoli kuudelta yrittää nukuttamalla nukuttaa eri huoneeseen, kun sitten on kaikkien osapuolten vaikea saada unen päästä kiinni. Helpommalla pääsee kun ottaa viereen, jossa muksu sitten huomaavaisesti jatkaa itsekin unia. Varmaan tosin täytyy tämäkin lopettaa kuopuksen synnyttyä. Saa nähdä miten onnistuu, mutta lapset on yllättävän joustavia (jos ei ole autismia ym. häiriötä), joten kyllä se siitä ennen pitkää. Taisi olla muutenkin minulle isompi shokki esikoisen muuttaminen omaan huoneeseen kuin lapselle, kun oli tottunut siihen vierestä kuuluvaan tuhinaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap kulta, nauti just noin joka hetkestä. Mitä siinä on stressaamista, kun on saanut lahjana ihanan terveen täydellisen pikku ihmisen. Kiitollisuutta kehiin sylin täydeltä. Kevät tulee ja voitte tehdä upeita kävelylenkkejä. Sinä vaat ruumiin ja mielen voimaa ja vauva oppii olemaan pitkiä aikoja siellä vaunuissa ja muuallakin kehittyessään. Onnittelut!
Rutiinien opettamisesta vauvalle on paljon hyötyä ja ne helpottavat omaa olemistasi jatkossa. Ei pidä kuitenkaan stressata asiasta vaan edetä oman jaksamisesi mukaan. Myöhemmin joudut vain sitten näkemään vähän enemmän vaivaa niiden rutiinien eteen, mutta hyvin onnistuvat kyllä silti.