Muita, jotka eivät pidä kevättalvesta?

On kylmää, märkää ja valoisan harmaata. Onhan se syvältä.

En pidä jäästä.

Mulla taas juuri maalis-huhtikuun loskat ja huhtikuun paljas, likainen ja jyrkän auringonvalon valaiseva maisema ahdistaa, tämä aurinkoinen valkohanki-vaihe on vielä kaunista.

Eikun ihanaa. Luonto alkaa heräämään ja samoin minä. Olen ollut masentunut, tänään tuntui jotenkin hyvältä ulkoillessa.

Sama täällä. Itsemurhia tehdään paljon keväällä ja sydänifarktitkin lisääntyy.

Vierailija kirjoitti:

Mulla taas juuri maalis-huhtikuun loskat ja huhtikuun paljas, likainen ja jyrkän auringonvalon valaiseva maisema ahdistaa, tämä aurinkoinen valkohanki-vaihe on vielä kaunista.

Sama. Huhtikuu on pahin.

Nyt on jo liian valoisaa. Päivä on jo pidentynyt hurjasti. Tänään aurinko laskee vasta kello 17.44. Pahentuneesta valonarkuudesta kärsivälle tämä on jo tuskaa.

En pidä, auringonvalo on ihan ok, mutta tuo loska, jää, vesi ja lumisotku ulkona tekee liikkumisesta epämukavaa. Inhoan myös sitä lömpötilojen sahaamista mitä keväällä on. Ensin lumet sulaa, sitten tuleekin taas kunnon talvi takaisin, kun on vihdoin antanut itsensä iloita keväästä.

Koti näyttää kevättalven kirkkaassa valossa nukkavierulta ja kulahtaneelta ja haluaisi vaihtaa sisustuksen, jos olis pätäkkää ja joku muu sen jaksaisi toteuttaa. Eli vaikutus on mielialaa laskeva.

Talvi on liian pitkä ja epämukava vaihe talven vaihtuessa kevääksi kestää liian kauan.

Ahdistaa kevättalven noroviruskaudet

Ratkaisin ap:n ongelman ottamalla vastaan ensimmäiset kevätauringonsäteet mieluiten aamupäiväivisin klo 10 jälkeen tai ainakin ennen klo 15 tammi- ja helmikuussa, jotta olen siedättyneempi tulevien kuukausien loimotukseen.

Tunti ulkoilua auringossa riittää alkuun. Tukee hormonikiertoa ja ei väsytä ja masenna sitten niin paljoa valon lisääntyminenkään. Ulkoilla voi myös lippa alempana tai silmät puoliksi kiinni. Valo vaikuttaa myös silmäluomien läpi riittävästi.

Kevätaurinko on armoton. Niin koti kuin oma naamakin näyttää pölyiseltä, kuluneelta ja nuhjuiselta. Aiemmin sain kevään ensimmäisinä aurinkoisina päivinä järkyttävän päänsäryn pariksi päiväksi. Olin myös masentunut keväällä. Nyt vanhemmiten tuo on helpottanut ja odotan päivien pitenemistä innolla. Enemmän pimeys ja kylmyys tuntui pahemmalta.

Vierailija kirjoitti:

Ahdistaa kevättalven noroviruskaudet

Minuun ei tartu vatsataudit. Edes noroa en kaverilta saanut. Ainut tapa jolla suojaudun on hyvä hygienia käsienpesussa ja ruuanlaitossa ja että en juo kuravettä näin keväälläkään.

Minulla on ajoittaista masennusta ja ahdistusta. Tämä aika vuodesta ei vielä masenna tai ahdista. Pelkästään mukavaa kun päivä pitenee ja ehtii vielä valoisaan aikaan ulos.

Joskus huhti- toukokuussa sen sijaan alkaa usein ahdistaa. Jotenkin lumien sulaminen ja paljas maa aiheuttavat joksikin aikaa jotenkin, no...paljaan olon, varsinkin kun paksu talvivaatetus vähenee eikä voi edes sen suojiin kääriytyä turvaan. Ulos meneminen käy hetkellisesti vaikeaksi ja yritän piiloutua aurinkolasien taakse jos on pakko mennä ulos päivällä. Onneksi se helpottaa sitten kun vähän tottuu.

Niinhän nee sanoo ihmisillä joilla taipumus masenus.elokuu kun illat alkaa pimenee ,pmyös alkaaa pää vaivaa. Sama on kohti valoa helmikuun loppu on helvetiä nille jotka masentuu ja ympäristölle sama.Kunnes tajuu hakee läkeitä tohtorilta.Sivullisena jouduin tuo kokee kun tyttären mies alko pää heitää. akateminen toki ja työ elämä.Kunes luojankitos maaliskun alku viimestään haki rauhoitavat lääkeet työpaikka lääkärinsä.. Sen aina unohtui,kunnes se helvetti alkoi elokuu..Ja taas haki mömmöjä jne..En käsitä miksi niitä ei syödä sänöllisesti niin anopit,kuin vaimot ja lapset ei koe sitä elokuun lopun helvetiä ja sama helmikuun lopun helvettiä.

Onhan ulkona ihan kaunista kun on paljon lunta ja aurinko paistaa mutta en pidä yhtään siitä että on niin pitkään valoisaa. Kesästä en pidä oikeastaan lainkaan. Syksy on parasta aikaa kun on pimeää mutta ei vielä kauhean kylmä!

Täällä sama, en pidä. Ja kohta on joka paikka loskaa täynnä, ja harmaan kaikki sävyt edustettuna.

Jotenkin niin paljon helpompaa solahtaa kesän jälkeen syksyyn pimeyden tihentyessä pikkuhiljaa kuin siirtyä kevääseen. Valo on liian kirkas ja kova. Tuntuu kuin pitäisi äkkiä siirtyä tekeväiseksi, energiseksi ja aikaansaavaksi.