Mitä teette ex-kumppaneilta saaduille lahjoille eron jälkeen?
Etenkin jos on ollut jokin vähän semmoinen isompi tunteellisempi lahja kuin vaikka koru?
Kommentit (48)
Harvat korut ovat minulle tunteellisia. Sen sijaan esim. säärystimet, jotka ex- ukko kutoi työtäni varten( päiväkoti), ettei lumi pursuilisi sisään kuomista, herättää vieläkin läikähdyksen sydämessä. Erosta on 5 vuotta.
Jos pidän tavarasta, korusta, tms. niin käytän toki, jos en pidä, myyn tai laitan kierrätykseen.
En ymmärrä, mikä ongelma tämä on. Ex on ollut osa elämääni, tärkeäkin osa joskus, en voi sitä tosiasiaa (enkä niitä lahjoja) muuksi muuttaa.
Olen saanut kauniita arvokkaita lahjoja , jotka säästän koko elämän,Kultakellon ja timantteja. Nuorena käytettiin, nyt makaavat laatikossa.
Enpä muista saaneeni juurikaan lahjoja exältä. Ex-anopin antamat lahjat eli lähinnä astioita ja liinavaatteita joista en muutenkaan värien puolesta koskaan oikein tykännyt, laitoin exän matkaan kun muutti pois.
Kävin oikein miettimään, mutta en ole oikeastaan saanut mitään irtaimistoa entisiltä kumppaneiltani, mikä on kyllä vain hyvä. Kerran tosin, kun emme edes seurustelleet, tapailemani mies antoi minulle termospullon. Hän tiesi, että viihdyn retkillä ja olin hukannut edellisen termarin. :D Se tuo aina mieleen hauskan muiston. Tuleva aviomieheni lainaa tätä saatua termaria usein, tietämättä sen taustaa. Eräältä toiselta mieheltä olen saanut pienen kuksan, johon on kaiverrettu pieni sydän. Se on minulla ihan käytössäkin.
Noniin olihan näitä. Eli käyttöesineinä.
Ihan olen normaalisti jatkanut käyttöä.
Sain 12 vuotta sitten eksältä kaulaketjun ja käytin sitä, kunnes nykyinen mies osti minulle uuden. Enää en tuota aiempaa korua tietenkään käytä.
Käytän edelliseltä poikakaverilta saatua villatakkia, koska se on hyvä toimiva vaate ja pidän siitä.
Nykyinen mies ei ole ollut mustis, vaikka olen hänen ilokseen käyttänyt eksältä saatuja alusasuja. Nehän ovat vain vaatteita, tavaroita.
Vierailija kirjoitti:
Jos pidän tavarasta, korusta, tms. niin käytän toki, jos en pidä, myyn tai laitan kierrätykseen.
En ymmärrä, mikä ongelma tämä on. Ex on ollut osa elämääni, tärkeäkin osa joskus, en voi sitä tosiasiaa (enkä niitä lahjoja) muuksi muuttaa.
Eikö susta tuntuisi ikävältä, jos sun uusi kumppani käyttäisi vaikka eksältä saatua korua, johon vaikkapa vielä olisi kaiverrettu jokin rakkaudentunnustus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pidän tavarasta, korusta, tms. niin käytän toki, jos en pidä, myyn tai laitan kierrätykseen.
En ymmärrä, mikä ongelma tämä on. Ex on ollut osa elämääni, tärkeäkin osa joskus, en voi sitä tosiasiaa (enkä niitä lahjoja) muuksi muuttaa.
Eikö susta tuntuisi ikävältä, jos sun uusi kumppani käyttäisi vaikka eksältä saatua korua, johon vaikkapa vielä olisi kaiverrettu jokin rakkaudentunnustus?
Jos hirveästi pitäisin korusta, saattaisin kaiverruttaa sen rakkaudentunnustuksen pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pidän tavarasta, korusta, tms. niin käytän toki, jos en pidä, myyn tai laitan kierrätykseen.
En ymmärrä, mikä ongelma tämä on. Ex on ollut osa elämääni, tärkeäkin osa joskus, en voi sitä tosiasiaa (enkä niitä lahjoja) muuksi muuttaa.
Eikö susta tuntuisi ikävältä, jos sun uusi kumppani käyttäisi vaikka eksältä saatua korua, johon vaikkapa vielä olisi kaiverrettu jokin rakkaudentunnustus?
Jos hirveästi pitäisin korusta, saattaisin kaiverruttaa sen rakkaudentunnustuksen pois.
Minä myin kaiverretut korut romukullaksi. Olivat niin ohuita että kaiverrusta ei olisi saanut pois ilman että koru olisi mennyt pilalle.
[/quote]Eikö susta tuntuisi ikävältä, jos sun uusi kumppani käyttäisi vaikka eksältä saatua korua, johon vaikkapa vielä olisi kaiverrettu jokin rakkaudentunnustus?[/quote]
Toki asia olisi eri, jos nyksä sattuisi todella olemaan noin mustasukkainen. Olen kuullut, että näitä sairaalloisesti mustasukkaisiakin on. Tosin omalla kohdalla tapailu loppuu näiden mustistelijoiden kanssa lyhyeen. Pidän ainoastaan aikuisista.
Vierailija kirjoitti:
Eikö susta tuntuisi ikävältä, jos sun uusi kumppani käyttäisi vaikka eksältä saatua korua, johon vaikkapa vielä olisi kaiverrettu jokin rakkaudentunnustus?
Toki asia olisi eri, jos nyksä sattuisi todella olemaan noin mustasukkainen. Olen kuullut, että näitä sairaalloisesti mustasukkaisiakin on. Tosin omalla kohdalla tapailu loppuu näiden mustistelijoiden kanssa lyhyeen. Pidän ainoastaan aikuisista.Ei tuo mielestäni ole sairaalloista mustasukkaisuutta, kyllä ne lahjoilla voi olla suurikin symbolinen merkitys. Joku käyttötavara minusta nyt vielä ihan ok, mutta korut mielestäni ei.
Palautin kaikki oleelliset eli korut ja hänen tekemänsä taulut. En voisi niitä enää sietää silmissäni.
Arvokkaat myyntiin, kuten kultakorut. Vähemmän arvokkaat roskikseen. Niitä ei tarvitse kenellekään kierrättää.
Vierailija kirjoitti:
Harvat korut ovat minulle tunteellisia. Sen sijaan esim. säärystimet, jotka ex- ukko kutoi työtäni varten( päiväkoti), ettei lumi pursuilisi sisään kuomista, herättää vieläkin läikähdyksen sydämessä. Erosta on 5 vuotta.
Entä jos nykyinen puoliso kysyy näistä?
Entä jos loukkaantuu tarinan vaalimisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvat korut ovat minulle tunteellisia. Sen sijaan esim. säärystimet, jotka ex- ukko kutoi työtäni varten( päiväkoti), ettei lumi pursuilisi sisään kuomista, herättää vieläkin läikähdyksen sydämessä. Erosta on 5 vuotta.
Entä jos nykyinen puoliso kysyy näistä?
Entä jos loukkaantuu tarinan vaalimisesta?
Siis en minä ainakaan varmaksi voi edes sanoa, että mistä mikäkin koru on tullut. Moni on varmasti exän ostama. En minä suhtaudu mitenkään tunteellisesti materiaan, enkä todellakaan alkaisi nykyiselle selittää mitään tarinaa exästä. Valitsen korun sen mukaan, mikä sopii asuun. En mieti, keneltä sen korun olen saanut ja tuskin miettisi nykyinen mieskään.
"Palautan kirjeet, mutta pelkästään tunnesyistä pidän timantit."
Säilytän lahjat, joista pidän ja joilla on minulle käyttöä. Roskikseen tai Punaisen Ristin Konttiin tavarat, joita olen säilyttänyt suhteen ajan vain siksi, että ovat kumppanin antamia ja siksi olisi ollut epäkohteliasta suhteen aikana luopua niistä.