Minkä minä sille voin jos lapseni ei osaa käyttäytyä hoitopaikassa?

ohjaamaan lasta niin että kaikilla on hyvä olla. Vaatii kokemusta ja halua tutustua jokaiseen lapseen, ja vähän mielikuvitusta siihen miten saadaan lapsi toimimaan ryhmässä. Sanalliset ohjeet on aika toissijaisia, lapsi oppii matkimalla 7 ikävuoteen asti, ja tätä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Itse annan huomiota, kehuja ja kannustuksia kaikille lapsille monta kertaa päivässä, eikä tulis mieleenkään alkaa valittamaan jostakin käytösjutuista vanhemmille, jotka ovat juuri tehneet pitkän päivän töissä. Se riittää kun sanoo että xx on niin ihana lapsi ja tälläisen kuvankin on tehnyt tms, ja sanotaan että päivä mennyt erinomaisesti. Lapsikin sen kuulee, ja naama loistaa. Kissa elää kiitoksella on vanha sananlasku, ja kyllä se pätee ihmisiinkin.

terv. pph.

muuta kuin jatkaa kotoa rajojen asettamista.

Palkintojakin voi kokeilla, eikä vain rangaistuksia.

miten on kurjaa joka päivä kuulla pelkkiä huonoja uutisia, että minun on äitinä vaikea uskoa että koko 8 tuntisen hoitopäivän aikana ei ole lapsi mitään kivaa tehnyt. Siitä lähtien palaute oli asiallisempaa. Haluan toki myös kuulla niitä huonojakin asioita, mut kyllä siihen päivään paljon hyvääkin mahtuu.



Työssäni lasten kanssa en jaksa joka päivä "villimmän" lapsen vanhemmille kertoa negatiivisia asioita, jos päivä on ollut normaalisti vilkas. Vaan sanon vaan että päivä meni mukavasti. Sehän on meidän hommaa oppia olemaan kaikenlaisten lasten kanssa.



Itse olen vaan tyytyväinen ettei poikani ole mikään hissukka.



T:Vilkkaan pojan äiti ja pk:n lastenhoitaja

Nimenomaan lapset ovat luonteeltaan erilaisia. Meillä onneksi tosi ihana hoitaja, vaikka pojat ovat villeja, niin saa ne oikein hyvin kuriin.



Lapset saavat huomiota, mutta ei niin, että se olisi muilta pois, vaan jos meinaa mennä overiksi, niin sitten joutuvat leikkimään hetke yksikseen.

ei sitä lasta hetkessä kuriin saada.

Vaan se palkitseminen tuottaa paremman tuloksen. Lapsi saa kokea olevansa hyvä ja pystyvänsä hyvään.

Perheneuvola aina suosittelee palkitsemista.

Minun tyttäreni oli vilkas, energinen, puhelias, mutta kiltti. Ei hän kiusannut muita esim. tönimällä tai viemällä leluja tms. Mutta vauhtia piisasi. Hän oli myös oikeudenmukainen ja sitä vaativa.



Joka ikinen päivä kun hain lapsia, sain kuulla miten hankala tyttö oli ollut ja mitä oli taas tehnyt. Poikien kanssa riehunut ja sellaista, mitä sitten, ei kellekään ollut ikävästi käynyt, ei vaan sopinut päiväkodin muottiin ja tyttömuotiin.



Enkä minäkään osannut sanoa takaisin mitään, otin vain vastaan ja olin harmissani...



Mutta eipä kelpaa päiväkodin tädeille kiltti ja rauhallinenkaan lapsi !! Numero Kolmonen on sellainen rauhallinen, kiltti, menee ryhmän mukana, tottelee tätejä, on ohjeenmukainen, ei kiusaa, ei melua, ei kiukuttele - päiväkodissa !! Kotona kyllä osaa laittaa vastaan ja kiukutella oikein kiitettävästi, mutta ei ole koskaan kokenut sen olevan tarpeellista päiväkodissa.



Lisäksi on ns. hitaasti lämpiävää lajiketta, eli menee kauan ennenkuin tutustuu muihin lapsiin ja hoitotäteihin. Tutustuttuaan alkaa luottamaan ja avautuu ja on avoimempi.

Mutta juuri tässä vaiheessa kun oli uusi päiväkodissa jne, täti tulee esittämään huolensa, kun 5 vuotias ei uhmaa eikä saa lattiapotkuraivareita vaan on edellä kuvatun kaltainen. Että onko kotona kaikki kohdallaan, onko alistettu eikä uskalla näyttää ns. negatiivisia tunteitaan !!!??



Ja sitten tuosta ei mene kuin muutama kuukausi, kun 1,5 vuotias numero Nelonen saa julkisella paikalla uhmakohtauksen, huutaa ja huutaa ja heittäytyy lattialle minun pysyessä rauhallisena ja asiallisena koska tiesin että tilanne menee ohi kun aikansa on huutanut enkä voinut raivoavaa oikein sylissäkään hyssytellä, kun se ei auttanut, pahensi vain tilanne ja Uhmis halusi hauutaa - ja Huolestunut Kansalainen teki meistä lastensuojeluilmoituksen ! Että silleen (pieni paikkakunta joten näppärä nainen joka ilmoituksen teki, keksi miten selvittää meidän henkilötiedot että saa ilmoituksen tehtyä, etunimet ja sukunimen tiesi ... )



joten summasummarum: minkäänlainen lapsi ei ole oikeanlainen, kaikki lapsen käytös on Erityisen Huolen Aihe.

ja muistuttaa aamulla että miten käyttäydytään, ketä totellaan, mitä saa tehdä tai mitä ei saa tehdä



sitten voit vielä kokeilla palkintosysteemiä

Siitä sain kuulla huokailuja joka päivä. Olisin toki itsekin halunnut pojan nukkuvan, illat olivat aika hirveitä lopen uupuneen lapsen kanssa.



Kaiken huippu oli, kun hoitaja kerran sanoi: "Meillä on huomenna päiväuniaikaan palaveri päivähoidon johtajan kanssa. Silloin kaikkien lapsien pitää nukkua!" Mitäpä minä sille asialle voin, kun itse olen töissä. Muuta kuin ahdistuin entistä enemmän... Vieläkin harmittaa koko juttu. Kyse oli 12 lapsen ryhmiksestä, jossa siis muut nukkuivat melko säännöllisesti.