Lue keskustelun säännöt.
"Äiti, nyt se Venäjä on hyökännyt Ukrainaan"
24.02.2022 |
Näin kertoi alakouluikäinen lapseni aamulla. Tieto hyökkäyksestä tuli hänelle heti aamusta kavereiden kautta. Sodan mahdollisuudesta oli puhuttu aiemmin koulussa.
Olen pohjattoman surullinen siitä, että lapseni ovat käyneet ensin läpi pandemian ja nyt tämän. Sota ei ole vielä Suomessa, mutta se on jo Euroopassa.
Sydän särkyi lopullisesti pirstaleiksi siinä vaiheessa, kun näin kuvan pommituksilta suojaan hakeutuneesta ukrainalaisperheestä.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Mietippäs niitä, joita sota oikeasti koskettaa. Aina vaan se oma napa on tärkein.
Niin se on ihmisille aina. Olisi ukrainalaisillekin, jos Suomen kamaralla tankit rullaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin n. 11-vuotias kun pelkäsin joka yö ydinsotaa 80-luvulla. Kyllä lapsi tajuaa. Ei silloin ollut edes somea vaan uutisia ja lehtiä.
Vierailija kirjoitti:
Miksei minun lapsuudessani puhuttu tällaisista asioista. Kannattaisiko olla kertomatta lapsille ihan kaikkea, turhaa aiheuttaa stressiä aikuisten asioilla.
Milloin elit lapsuutesi? Olen syntynyt -80 ja kyllä minä olin lapsena tietoinen isoista vakavista asioista, Tsernobyl, Nicolae Ceausescun teloitus, Neuvostoliiton hajoaminen, nälänhädät jne.
Vierailija kirjoitti:
Mietippäs niitä, joita sota oikeasti koskettaa. Aina vaan se oma napa on tärkein.
Heitä tässä juuri mietitään ja sitä, että he voisivat yhtä hyvin olla me.
Me olemme toistaiseksi turvassa.
Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Miksei minun lapsuudessani puhuttu tällaisista asioista. Kannattaisiko olla kertomatta lapsille ihan kaikkea, turhaa aiheuttaa stressiä aikuisten asioilla.
Mulle isä hoki läpi 80-luvun, että "Suomeen ei voi enää tulla sotaa". Kaipa se oli kuin pakkasessa housuun kuseminen, lämmitti hetken aikaa. Neuvostoliiton romahtamisesta lähtien ollut kuitenkin fiilis, että niinköhän Venäjä sittenkään sopeutuu mukisematta uuteen altavastaajan rooliinsa. Nythän on paljastunut, että Jeltsin sananmukaisesti raivosi jo 1997 jenkeille, että Baltiaa ei missään tapauksessa saa liittää Natoon. Eli voiko tämä tilanne sittenkään olla kenellekään yllätys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sota muutti kaiken toiseksi. Suomalaiset joutuvat myös kärsimään sodan vaikutuksista ja seurauksista. Suomalaisten kärsimykset ovat ensin taloudellisia vaikeuksia, köyhyyttä ja kurjuutta.
No sitä sanotaan solidaarisuudeksi. Meidän on seistävä hyvän puolella pahantahtoista mielipuolta vastaan. Jos se vähän kirpaisee länsimaissa taloudellisesti, niin ei voi mitään. Jos nyt annetaan periksi, niin asiat vain huononevat.
Velipoika on jo vuosia puhunut, kuinka kesämökille pitää rakentaa maan alle "survival stash", jossa on kuivamuonaa, metsästysvälineitä jne. Kovin tosissani en ole ottanut, joten olen ehdottanut sinne sijoitettavan lisäksi ainakin pornolehtiä ja partahöyliä. Mutta yhtäkkiä idea ei tunnukaan niin kaukaa haetulta. Varaston rakentelusta voisi tehdä itselleen kivan pikku kesäharrastuksen, joka toisi samalla mielenrauhaa ja hallinnantunnetta. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tiedoksi, että meitäkin on, jotka elävät pommiuhkaa ja kuulevat pommit. Ja meilläkin on lapsia. Ja korona. Jos suret lapsiasi jo silloin, kun he vasta kuulevat, että jossakin on pahuutta, yritä muistaa meidän lapset ja meidän todellisuus. Lapsilta sodan piilottaminen ja kääriminen pumpuliin, ei johda mihinkään hyvään.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa alkaa kouluttamaan lasta jo että pärjää tulevaisuuden sodissa. Putin palauttaa Neuvostoliiton hiljalleen (Puola, Baltian Maat, Kazakstan jne) ja jatkaa sitten siitä mihin jäätiin eli Suomen liittäminen.
Jokainen voi rehellisesti itseltään, miksi Putin ei tekisi näin, jos seurauksena ei kuitenkaan ole ulkopuolinen sotilaallinen väliintulo, ainoastaan pakotteita (jotka eivät edes kohdistu itse Putteen)? Se että ajatus tuntuu minusta pähkähullulta, ei tarkoita vielä yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ainakaan anna lapselleni minkäänlaista syytä pelätä sotaa, jota käydään kaukana Ukrainassa. Olisi todella törkeää antaa lapselle aihetta pelkoon.
Rölli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei minun lapsuudessani puhuttu tällaisista asioista. Kannattaisiko olla kertomatta lapsille ihan kaikkea, turhaa aiheuttaa stressiä aikuisten asioilla.
Milloin elit lapsuutesi? Olen syntynyt -80 ja kyllä minä olin lapsena tietoinen isoista vakavista asioista, Tsernobyl, Nicolae Ceausescun teloitus, Neuvostoliiton hajoaminen, nälänhädät jne.
Just mietin samaa. Itse muistan Iranin ja Irakin sodan, Pohjois-Irlannin tapahtumat, Jugoslavian hajoamisen, Lähi-Idän kriisit jne. Kasarilla ja ysärillä uutiskuvat olivat vielä paljon raaempia kuin nykyään, saatettiin kuvata melkein keskellä taisteluja.
-vm. 1975
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei minun lapsuudessani puhuttu tällaisista asioista. Kannattaisiko olla kertomatta lapsille ihan kaikkea, turhaa aiheuttaa stressiä aikuisten asioilla.
Milloin elit lapsuutesi? Olen syntynyt -80 ja kyllä minä olin lapsena tietoinen isoista vakavista asioista, Tsernobyl, Nicolae Ceausescun teloitus, Neuvostoliiton hajoaminen, nälänhädät jne.
Just mietin samaa. Itse muistan Iranin ja Irakin sodan, Pohjois-Irlannin tapahtumat, Jugoslavian hajoamisen, Lähi-Idän kriisit jne. Kasarilla ja ysärillä uutiskuvat olivat vielä paljon raaempia kuin nykyään, saatettiin kuvata melkein keskellä taisteluja.
-vm. 1975
Muistan joulun 1989, jolloin seurattiin Romanian kansannousua. Uutisissa näytettiin Ceuausescujen teloitetut ruumiit. Muistan ihan elävästi sen, miten keltaiselta heidän ihonsa näytti uutiskuvissa.
Vierailija kirjoitti:
Mietippäs niitä, joita sota oikeasti koskettaa. Aina vaan se oma napa on tärkein.
Voiko noin sanoa jos on vaikka köyhä, että mietipä kuule, Afrikassa joku näkee nälkää ja sinä vain valitat?
"Sydän särkyi lopullisesti pirstaleiksi siinä vaiheessa, kun näin kuvan pommituksilta suojaan hakeutuneesta ukrainalaisperheestä."
Kyllä. Näin siinä itseni ja omat lapseni, eikä taida olla ihan kaukaa repäisty fiilis.