Jos olisi valittava pettäminen vai avoin parisuhde

Jos en riittäisi yksin miehelle ?Se olisi ero heti! Ei mitään valintoja.

Mitä ihmettä nyt taas... Eron valitsisin jos kumppani antaisi tuollaiset vaihtoehdot.

Jos kyseessä kansi tervettä ihmistä , valinta olisi heippa.

Avoin

Avoin suhde tai polyamoria.

Valitsisin sinkkuuden. En haluaisi olla ihmisen kanssa jolle en riitä ja joka ei riitä minulle.

Ilman suhdetta. Vai onko pakko olla suhteessa ihmisen kanssa jota ei halua ja mieluummin panee muita? Tuskin.

Jos nainen haluaa muita peniksiä sisäänsä niin se on sitten...

NEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEXT!!!

En kumpaakaan. Pettäminen jos on pakko vastata, eli kerran vain.

Voi sitä valita myös ettei ole suhdetta ollenkaan. En ymmärrä koko käsitettä "avoin parisuhde". Se on vähän niinkuin pyöreä kuutio.

Vaikea sanoa, jos valitsisi pettämisen, menisi kauheasti aikaa salailuun ja muuhun kikkailuun. Jos valitsisi avoimen suhteen, pitäisi kuunnella ärsyttävää lässytystä niistä tyypeistä, jotka puoliso on tavannut. 

Vähän erikoinen kysymys, kun nämä eivät ole mitenkään toistensa vastakohtia, ja avoimessakin suhteessa voi pettää, jos on jotain sääntöjä liittyen muihin kumppaneihin. Oikeastihan se valinta olisi monogaminen parisuhde vs. avoin suhde.

Miksi kumpaakaan? Aikuinen ihminen ei petä tai avoile, ne on sitoutumiskammoisten, kehityksessään pottatasolle jääneiden sirkusleikkejä. Ero ensin, ja sitten on vapaa suhaamaan niin paljon kun sielu sietää. Eikä se kovin kauan siedä, loppupeleissä. Lisää vain harmeja, tauteja, draamaa….

Höpö höpö taas, kasva aikuiseksi ja jätä tuollaiset mukaliitot väliin!

Vaimo valitsi pettämisen ja kiinni jäätyään ehdotti avointa suhdetta!

MInä en oikein innostunut kummastakaan.

Olisin ennemmin loppuelämäni yksin kuin eläisin avoimessa suhteessa tai suhteessa, jossa on pettämistä. Minun psyykeni ei kestä mitään ylimääräisiä ihmisiä parisuhteessa.

Tykkään olla paljon yksin arjessani, puuhailla omiani. Haluan näillä näkymin asua yksin loppuikäni mutta tykkään kyllä seksistä ja seurustelusta. En usko että kestäisin että sen kumppanin lisäksi pitäisi ajatella ja huomioida muitakin ihmisiä in tiimillä tasolla. On ihana ajatus vaikka viettää viikonloppu kumppanin kanssa ja parisuhteessa lähden siitä oletuksesta että luotan kumppaniini ja siihen mitä hän sanoo minulle ja mitä hän kertoo haluavansa ym.

Polyamoriassa pettämisen ym ongelmien määrä loogisesti on isompi ja todennäköisempi kun kumppanin lisäksi pitää ottaa huomioon kumppanin muut kumppanit ja heidän kumppaninsa. Jos minä A olen B:n kanssa, joka on myös C:n ja D:n kanssa ja nämä ovat yhdessä vielä henkilöiden E ja F kanssa, niin en ymmärrä miten jaksaisin pysyä perillä kaikkien jutuista ja turvaseksistä ja aikatauluista.

Mulle ei sopisi että yhdessäoloaikaa pitää käyttää muiden ihmisten miettimiseen, sääntöjen ja arjen miettimiseen monen ihmisen kannalta. Olen kohta 40v ja olen miettinyt näitä asioita tosi paljon. Mulle ei sovi kuin ihan enintään yksi kumppani kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään olla paljon yksin arjessani, puuhailla omiani. Haluan näillä näkymin asua yksin loppuikäni mutta tykkään kyllä seksistä ja seurustelusta. En usko että kestäisin että sen kumppanin lisäksi pitäisi ajatella ja huomioida muitakin ihmisiä in tiimillä tasolla. On ihana ajatus vaikka viettää viikonloppu kumppanin kanssa ja parisuhteessa lähden siitä oletuksesta että luotan kumppaniini ja siihen mitä hän sanoo minulle ja mitä hän kertoo haluavansa ym.

Polyamoriassa pettämisen ym ongelmien määrä loogisesti on isompi ja todennäköisempi kun kumppanin lisäksi pitää ottaa huomioon kumppanin muut kumppanit ja heidän kumppaninsa. Jos minä A olen B:n kanssa, joka on myös C:n ja D:n kanssa ja nämä ovat yhdessä vielä henkilöiden E ja F kanssa, niin en ymmärrä miten jaksaisin pysyä perillä kaikkien jutuista ja turvaseksistä ja aikatauluista.

Mulle ei sopisi että yhdessäoloaikaa pitää käyttää muiden ihmisten miettimiseen, sääntöjen ja arjen miettimiseen monen ihmisen kannalta. Olen kohta 40v ja olen miettinyt näitä asioita tosi paljon. Mulle ei sovi kuin ihan enintään yksi kumppani kerrallaan.

Lisään että olen tapaillut useita polyamorisia ja heidän suhteensa ja tilanteensa ovat olleet niin uskomattoman sekavia ja epäselviä, että en ole voinut edes harkita tapailun jatkamista tai edes seksiä. En tunne yhtäkään polyamorista joka olisi oikeasti aidosti sinut ja sujut tilanteensa kanssa ja joka osaisi edes ajan kanssa selittää mulle suhteensa säännöt ja muut systeemit. Moni on yrittänyt ja olen yrittänyt kuunnella ja ymmärtää mutta en esimerkiksi lähde seksiin ihmisen kanssa joka ei osaa miettimättä selittää mulle miten turvaseksistä, tautitesteistä ja seksin ns säännöistä on sovittu, kenen kanssa käytetään kondomia ja missä tilanteissa jne. Hyvinkin julkisesti ja ns isoäänisesti polyt eivät olekaan sitten sopineet näistä jutuista kunnolla ja treffailu on loppunut lyhyeen.

Mua ihmetyttää eniten avoimen suhteen puolestapuhujien argumentoinnissa se, että sanotaan että ei yksi ihminen voi täyttää kaikkia toisen tarpeita.

Mun kysymys kuuluu että miksi kenenkään kaikkien tarpeiden pitäisikään tulla täytetyiksi? Elämä on epätäydellistä ja siinä on myös sen kauneus. Ajatus, että kun puoliso ei pysty täyttää kaikkia tarpeita, otetaan rinnalle toinen jonka ajatellaan sitten täyttävän loput tarpeet, on mielestäni äärimmäisen egoistinen ja sisältää ajatuksen, että toiset ihmiset ovat olemassa minun tarpeitani varten.

Lähes poikkeuksetta avoimen suhteen osapuolista toinen on innostuneempi suhteen ulkopuolisista, ja toinen kamppailee ja lähinnä tyytyy tilanteeseen. Tämä asetelma tuntui olevan myös ylen Hehku-podcastin pariskunnalla.

Kun petän, niin valkkaan slabahuulen, jolla mahtimuna. Ne on niitä tyhjä toimittajia, jotka hilluu keskustassa. Mutta kovia panemaan. N25