Pelkään suunnattomasti yksinäisyyttä :(
Minulla ei ole siis sukulaisia, ystäviä, perhettä. Minulla on vain aviomies ja jos hän kuolee, olen täysin yksin tässä maailmassa. Miten käsitellä tätä ahdistusta ja pelkoa yksinjäämisestä? En le ihminen joka pärjää yksin ilman toista ihmistä. Useimmilla on joku jos puoliso kuolee, minulla ei ole sen jälkeen ketään. Ihan hirveä ajatella tätä asiaa.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti koet tuolla tavalla. Olet liian riippuvainen miehestäsi.
Kyllä koen. Toivon kuolevani ennen miestäni koska en halua jäädä tänne yksin.
Tiedätkö ap, sun riippuvuus voi ahdistaa sun puolisoa jossain vaiheessa liikaa. Eli riippuvuudellasi karkotat miehen ja pelkosi käy toteen.
Voi rauhassa tappaa itsesi, kun kukaan ei jää kaipaamaan.
Mulla on mies ja lapsi ja vanhar vanhemmat.
Mutta vain yksi lapsi ja mullakaan ei sisaruksia. Osaan ajatella kuten ap.
Keksisitkö jonkun harrastuksen, josta löytäisit ystäviä? Esimerkiksi vapaaehtoistyö?
Ihmiset ovat pelottavampia kuin yksinäisyys.
Vierailija kirjoitti:
Voi rauhassa tappaa itsesi, kun kukaan ei jää kaipaamaan.
Tämä on surullista mutta totta. Jos kuolisin, mieheni ei voisi kutsua ketään hautajaisiin kun ei ole ketään ketä kutsua. Tosin eipä sillä enää mitään väliä siinä vaiheessa olisi. ap
Vierailija kirjoitti:
Keksisitkö jonkun harrastuksen, josta löytäisit ystäviä? Esimerkiksi vapaaehtoistyö?
Helposti keksisin mutta valitettavasti olen siihen rakkaaseen harrastukseen polttanut sillat sairauteni vuoksi joten ei sekään mahdollista. ap
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö ap, sun riippuvuus voi ahdistaa sun puolisoa jossain vaiheessa liikaa. Eli riippuvuudellasi karkotat miehen ja pelkosi käy toteen.
Ollaan puhuttu asiasta, yhdessä ollaan oltu pian 18v josta 8 v naimisissa. Mies tietää tilanteeni ja ei hänenkään tilanne paljon kummoisempi ole mutta hän taas osaa varmasti olla yksinkin. ap
Olet siis läheisriippuvainen. Tee asialle jotakin, käy kysymässä lääkäristä diagnoosi. On erittäin raskasta läheiselle sellainen ihminen joka roikkuu toisessa. Olet vastuussa itsestäsi ei kukaan muu.tsemppiä
Jos oikeasti koet tuolla tavalla. Olet liian riippuvainen miehestäsi.