Onko täällä jollain kokemuksia sijaislapsen adoptoinnista?

Millainen prosessi?

Meillä harkinnassa, kun sijoitus on kestänyt jo lähes lapsen koko elämän, eikä tilanne ole muuttumassa. Meille väläyteltiin tätä mahdollisuutta jo aiemminkin. Mietin vaan jo etukäteen kaikki kauhuskenaariot koko rumasta, mieltään muuttavasta vanhemmasta ja lapsen omista kriiseistä adoption suhteen. Samalla tajuan kyllä, miten moni asia olisi paremmin.