Lue keskustelun säännöt.
Miksi jää on heikompaa siltojen alla?
05.02.2022 |
Osaakohan joku kertoa, mistä johtuu? Jos ei nyt puhuta joesta, jossa käy voimakas virtaus, vaan järvestä tai merestä.
Olen ikuisesti kiitollinen sille naiselle, joka varoitti tästä vaarasta, kun oltiin koiran kanssa jäällä lenkillä pohjoisemmassa. Jää oli sen verran paksua, että kesti autolla ajon ja sillan alla näkyi moottorikelkankin jälkiä. Oltiin juuri kulkemassa siitä, kun nainen alkoi huutaa että älkää menkö sinne, jää on heikkoa. Tarkemmin katsottuna oikeassa oli. Oltaisiin varmaan pudottu sinne.
Täällä Helsingissä sen varsinkin huomaa, kun meri on jäässä, mutta siltojen aluset pitkälti sulaa.
Näin maalaisjärjellä ajattelisi että jään pitäisi olla varjossa paksumpaa, kun aurinko ei pääse sitä lämmittämään?
Kommentit (57)
Varmaan sama ilmiö kuin että miksi sitä jäätä ei muodostu auton ulkopinnoille jos auto on katoksessa verrattuna autoon joka ei ole katoksessa. Ulkosalla olevan auton pinnalle kaiketi ilmasta laskeutuu vettä jossain muodossa joka sitten jäätyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylmää karkaa avaruuteen, jollei ole katetta.
Pilvisellä säällä ei auton lasit huurreu, toisin kuin tähtitaivaan alla. Luultavasri ei katoksessakaan.
Tai sitten silta on kapeimmassa kohdassa, jossa sitten virtaa.
Ilmatieteen laitos:
"Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jäätä niiden lähituntumassa"
Vierailija kirjoitti:
Varmaan sama ilmiö kuin että miksi sitä jäätä ei muodostu auton ulkopinnoille jos auto on katoksessa verrattuna autoon joka ei ole katoksessa. Ulkosalla olevan auton pinnalle kaiketi ilmasta laskeutuu vettä jossain muodossa joka sitten jäätyy.
Mutta vesistöhän on vettä. Jos jätät kovilla pakkasilla ämpärin vettä pihalle, kyllä se jäätyy vaikka olisi katoksen alla, vai jäätyykö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan sama ilmiö kuin että miksi sitä jäätä ei muodostu auton ulkopinnoille jos auto on katoksessa verrattuna autoon joka ei ole katoksessa. Ulkosalla olevan auton pinnalle kaiketi ilmasta laskeutuu vettä jossain muodossa joka sitten jäätyy.
Mutta vesistöhän on vettä. Jos jätät kovilla pakkasilla ämpärin vettä pihalle, kyllä se jäätyy vaikka olisi katoksen alla, vai jäätyykö?
Sitten voit miettiä millainen lämpöenergia on sitoutunut vesistöön vs. ämpäriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sillan alle ei sada lunta joka on yksi tekijä jään muodostumisessa. Usein siltojen kohdalla myös kapeikko, jossa jään alla virtaus kovempaa kuin muualla.
Lumella ei ole mitään tekemistä jään muodostuksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Sillan alle ei sada lunta joka on yksi tekijä jään muodostumisessa. Usein siltojen kohdalla myös kapeikko, jossa jään alla virtaus kovempaa kuin muualla.
Itseasiassa se lumi estää jäätymistä. Kun jääteitä tehdään, aurataan lumi pois, tai pumpataan vettä lumen sekaan aoitulle jäätien kohdalle
Virtaus siltojen alla heikentää jäätymistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan sama ilmiö kuin että miksi sitä jäätä ei muodostu auton ulkopinnoille jos auto on katoksessa verrattuna autoon joka ei ole katoksessa. Ulkosalla olevan auton pinnalle kaiketi ilmasta laskeutuu vettä jossain muodossa joka sitten jäätyy.
Mutta vesistöhän on vettä. Jos jätät kovilla pakkasilla ämpärin vettä pihalle, kyllä se jäätyy vaikka olisi katoksen alla, vai jäätyykö?
Jos jätät 2 ämpäriä ulos joissa kummassakin yhtä paljon vettä, toisen katoksen alle ja toisen taivasalle. Veikkaan että taivasalla olevaan ämpäriin muodostuu enemmän jäätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan sama ilmiö kuin että miksi sitä jäätä ei muodostu auton ulkopinnoille jos auto on katoksessa verrattuna autoon joka ei ole katoksessa. Ulkosalla olevan auton pinnalle kaiketi ilmasta laskeutuu vettä jossain muodossa joka sitten jäätyy.
Mutta vesistöhän on vettä. Jos jätät kovilla pakkasilla ämpärin vettä pihalle, kyllä se jäätyy vaikka olisi katoksen alla, vai jäätyykö?
Jos jätät 2 ämpäriä ulos joissa kummassakin yhtä paljon vettä, toisen katoksen alle ja toisen taivasalle. Veikkaan että taivasalla olevaan ämpäriin muodostuu enemmän jäätä.
Mielenkiintoista. Täytyy varmaan tehdä tämmöinen vertailu joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Petollista se on silloin kun sillan alus näyttää jäätyneeltä.
Silta on usein virtauskohdassa? Ellei ole ei-virtaava osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pilareiden ympärillä usein sulaa. Ne lämmittävät.
Ylen dokumentilla kerrotaan, että valkoinen lumipeite heijastaa auringonvalon takaisin avaruuteen, kun taas tumma vedenpinta sitoo lämpöä itseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virtaus on syynä, sillat ovat useimmiten vesistöjen kapeikoissa ja niin isoissa kuin pienissäkin järvissä on jonkinlaisia virtauksia, joista puhumattakaan. Hyvä esimerkki on Puumalan salmi, siinä on leveäa vesistöalue sulana läpi talven.
Merissä ja järvissä esiintyy virtauksia, jotka esiintyvät voimakkaina kapeikoissa, mm siltojen alla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan sama ilmiö kuin että miksi sitä jäätä ei muodostu auton ulkopinnoille jos auto on katoksessa verrattuna autoon joka ei ole katoksessa. Ulkosalla olevan auton pinnalle kaiketi ilmasta laskeutuu vettä jossain muodossa joka sitten jäätyy.
Mutta vesistöhän on vettä. Jos jätät kovilla pakkasilla ämpärin vettä pihalle, kyllä se jäätyy vaikka olisi katoksen alla, vai jäätyykö?
Kyllä, mutta paljaan taivaan alla jäähtyminen on voimakkaampaa.
Lämpöä säteilee avaruuteen.
Ilmiö on selvin juurikin auton lasien jäätymisessä.
Luulen, että sillan alusen jään vahvuudessa enemmän vaikuttaa juurikin sillan lämpöä varaava ominaisuus ja että sillan alla uoma on yleensä kapeampi ja virtaus siten kovempi.
Se johtuu siitä kun kaikki käy pissimässä siltojen alle.
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu siitä kun kaikki käy pissimässä siltojen alle.
Siis jotkut deekut vai?
Sillan alla yöpyy usein varatonta väkeä ja heistä säteilee hukkalämpöä, joka pitää virtaavan veden sulana.
Sillan alle ei sada lunta joka on yksi tekijä jään muodostumisessa. Usein siltojen kohdalla myös kapeikko, jossa jään alla virtaus kovempaa kuin muualla.