5v ei halua tehdä mitään yksin
Oisko jollakulla kokemusta tai neuvoja asiaan? Ruudun ääressä siinä ei oo ongelmaa, mutta koitetaan pitää ruutuaikaa kohtuullisena ja tähdätään tuntiin päivässä. Poika leikkii ja pelaa ja pirtää ihan mielellään samoilla leluilla ja asioilla mun kanssa, muttei koskaan halua tehdä niitä yksin. Koitan saada pojan ymmärtämään että tiedän että harmittaa jos pitäisi tehdä yksin kun tykkää niin paljon tehdä yhdessä, mutta että se omasta seurasta nauttimisen opettelu on tosi tärkeetä ja kun sitä harjottelee niin siinä tulee paremmaksi ja se on paljon hauskempaa ja että meidän aikuisten pitää varmistaa että sitäkin tulee harjoteltua.
Jos koitan ehdottaa jotain tiettyjä aktiviteetteja niin tulee "en halua" koitan olla jämpti siinä että jotain pitäisi tehdä nyt yksin aika x yleensä 10-15 minuuttia. Usein päätyy vain mököttämään kyseisen ajan tekemättä mitään, jos koitan ehdottaa eikö joku muu olisi tuota hauskempaa niin kiukkuinen "ei". Toisinaan saattaa leikkiä ehkä 2 minuuttia potkimalla pehmopalloa ja koittaa sitten mennä huomaamatta toisen aikuisen luo juttelemaan/ehdottamaan aktiviteettia. Ollaan nyt koitettu informoida toista hyvin siitä että nyt pojan pitäisi tehdä jotain yksin, mutta se vaan johtaa useammin siihen että istuu ja mököttää sen ajan. Koitan kanssa kehua niitä hetkiä kun poika edes sen pari minuuttia potkii sitä pehmopalloa itsekseen.
Olisi tosi kiva saada poika ymmärtämään että se ei ole mikään rangaistus että pitää tehdä yksin ja että se voi oikeesti olla hauskaa. Oisko tähän nyt mitään hellempiä vaihtoehtoja kuin tuon ajan pidentäminen siinä toivossa että poika lopulta tylsistyy tarpeeksi eikä jaksa vaan mököttää?
Kommentit (19)
Ja niin on helppoa perheessä, jossa on vain 1 lapsi...Olisi ehkä kannattanut synnyttää sisaruksia pienillä ikäeroilla. Tekemistä löytyy, jos ei muuta niin ainakin nahistelua. Terv. 3 lasta 5 vuoden sisällä.
Onko hänellä lainkaan ikäisiään leikkikavereita? Tai ylipäätään muita lapsia joiden kanssa voisi joskus leikkiä? Käykö päiväkodissa?
Kun ei omasta mukavuudenhalusta haluta kuin 1 lapsi, ei osata ajatella tätä puolta ollenkaan. Lapsi vinkuu koko ajan tekemistä ja olemista. Sitten pyydetään naapurista leikkikaveria seuraksi. Kun naapurin lasta soitellaan kotiin, estelee tämä ainokaisen äiti, kun leikit sujuvat niin hyvin. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei omasta mukavuudenhalusta haluta kuin 1 lapsi, ei osata ajatella tätä puolta ollenkaan. Lapsi vinkuu koko ajan tekemistä ja olemista. Sitten pyydetään naapurista leikkikaveria seuraksi. Kun naapurin lasta soitellaan kotiin, estelee tämä ainokaisen äiti, kun leikit sujuvat niin hyvin. Kokemusta on.
ja mulla taas on kokemusta ihan toisenlaisesta.
En tiedä vastausta, mutta kauhean hyvin olette tuota tilannetta jo ratkoneetkin. Ettei vaan olisi niin, että kun jaksatte vaan kärsivällisesti niin työnne alkaa tehdä hedelmää jossain vaiheessa. Ehkä voisi, jos ette näin jo tee, vielä tuoda mukaan sen elementin, että äiti /isä tekee nyt tätä asiaa yksin 15min. Ja näyttää vaikka kellosta, kuinka kauan pitää odottaa. Tätä jos toistaa joka päivä niin uskoisi, että jossain vaiheessa lapsi alkaa kehittää omaa tekemistä siksi aikaa. Ja venyttää jossain vaiheessa puoleen tuntiin. Itse keksii vaikka tikusta asiaa, esim lehden lukua.
Mä ottaisin papunet sivuilta "leikkitaulun" käyttöön. Siihen vaikka kuvilla,esim leikkiä,pelaaminen isän kanssa jne,sitten LEGOT ja kun ne on kirjoitettu isolla,tarkoittaa se että yksin. Jonkin ajan kuluttua ei enää tarvitse apua.
Voithan laittaa vaikka viisi korttia joissa on yksinleikki ja "valitse näistä" ja laita tuohon lukujärjestykseen.
Päiväkodeissa käytetään tätä leikkitaulua. Joo ja leikin saa toki vaihtaa.
Meillä sama meininki. Lapsi 3v. Olisin tehnyt sisaruksen, mutta eipä niitä niin vain tehdä. Tämän kanssa olisi ollut niin paljon helpompaa jos olisi ollut sisarus.
Me ollaan myös harjoiteltu tuota omaa leikkiä. Mutta eri tavalla kun te. Ollaan siis odotettu, että se itsenäinen leikki ihan oikeasti alkaa. Se vaatii aina lapselta jäätävät itkupotkuraivarit, mutta jonkun verran jo tajuaa, ettei vanhemmat liikahda kun sanotaan, että nyt on oman leikin aika.
Korona ja kaikki sulkutilat on tehnyt tästä kaikesta paljon pahempaa kun ei olla päästy tutustumaan muihin lapsiin. Leikkipuisto jälleen kerran tänään ihan tyhjä ja oltiin ainoat.
Vierailija kirjoitti:
Mä ottaisin papunet sivuilta "leikkitaulun" käyttöön. Siihen vaikka kuvilla,esim leikkiä,pelaaminen isän kanssa jne,sitten LEGOT ja kun ne on kirjoitettu isolla,tarkoittaa se että yksin. Jonkin ajan kuluttua ei enää tarvitse apua.
Voithan laittaa vaikka viisi korttia joissa on yksinleikki ja "valitse näistä" ja laita tuohon lukujärjestykseen.
Päiväkodeissa käytetään tätä leikkitaulua. Joo ja leikin saa toki vaihtaa.
https://kuvapankki.papunet.net/haku/pikkuautot
https://kuvapankki.papunet.net/haku/legot
https://kuvapankki.papunet.net/haku/pelit
https://kuvapankki.papunet.net/haku/pallot Kun laminoit kuvat,eivät suttaannu hetkessä. Voit kertoa että kokeillaan tämmöistä juttua ja luvata vaikka palkinnon jos se sujuu. "Munakello" soimaan ja eiku leikkimään...yksin.
Laita lapselle sopivan kokoiselle eli pienelle ja matalalle pöydälle tarjolle erilaisia taidetarvikkeita, esim lapsille turvallisia liituja, värikyniä, paperia, väripapereita, pienet sakset ja tarroja. Luovuus valloilleen :)
Onko lapsen huone tai leikkitila myös suunniteltu lapselle toimivaksi ja mieluisaksi, vai sisutusasioista päättävän vanhemman silmää miellytäväksi? Kannattaa kriittisellä silmällä tehdä katsaus lapsen leikkitilaan, onko sopivankokoista pientä työpöytää ja tarvikkeita lapselle sopivalla korkeudella ja helposti näkyvillä ja saatavilla? Onko huoneessa värejä joista lapsi pitää ja jotka innostavat leikkiin ja luovuuteen? Onko tila muuten toimiva?
Kannattaa myös ilmoittaa lapsi mukaan johonkin urheiluharrastukseen, jos ei vielä ole harrastusta.
Vierailija kirjoitti:
Ja niin on helppoa perheessä, jossa on vain 1 lapsi...Olisi ehkä kannattanut synnyttää sisaruksia pienillä ikäeroilla. Tekemistä löytyy, jos ei muuta niin ainakin nahistelua. Terv. 3 lasta 5 vuoden sisällä.
Kun ei tule lisää niin ei tule... Kiva että teille tuli kun halusitte.
Vierailija kirjoitti:
Onko hänellä lainkaan ikäisiään leikkikavereita? Tai ylipäätään muita lapsia joiden kanssa voisi joskus leikkiä? Käykö päiväkodissa?
Käy päikkärissä eikä tosiaan ole muiden kanssa leikkiessä mitään ongelmaa keksii leikkiin juttuja ja on hauskaa. Kavereita on kanssa ja serkkuja, mutta ehkä läheisimmän tuttavaparin muksuista toisella on diabetes niin ei olla nyt pandemian aikana päästy näkemään yhtä paljon.
Tähän ongelmaan on paljon erilaisia ratkaisuja, kokeilemalla löytyy toimivat ratkaisut.
Ilmoittaa lapselle, että nyt leikit viisi minuuttia yksin sen aikaa kun äiti käy ripustamassa pyykit (tai mikä tahansa muu kotityö). Tätä aikaa sitten pidennetään pikkuhiljaa, 10 minuuttia, 15 min. jne... Kannattaa ainakin aluksi valita lapsen lempileikki ja tarjota sitä yksin leikittäväksi.
Annetaan lapselle joku selkeä tehtävä joka hänen pitää tehdä yksin, kuten vaikka labyrintti, väritystehtävä tms. Kun tehtävä on tehty, lapsi huutaa että valmis ja vanhempi menee tarkistamaan/ihailemaan tehtävää.
Kun lapsi on uppoutuneena johonkin itselleen mieluisaan tekemiseen, vanhempi perääntyy taka-alalle.
Sovitte lapsen kanssa, että yksin leikkimisen jälkeen teette yhdessä jotain lapselle mieluista asiaa. Eli tyyliin sitten kun olet rakentanut legoista talon niin äiti tulee leikkimään sinun kanssasi kotia siihen taloon tms.
Lahjonta: kun olet leikkinyt yksin X minuuttia, saat sitä tai tätä. Tätä ei kannata ensisijaisesti kokeilla vaan ensin lähteä noilla muilla vaihtoehdoilla liikenteeseen. Eli tämä keino on viimesijainen.
Meillä samanlainen 5v poika. Onneksi nyt 2v pikkusiskosta on alkanut olla leikkikaveriksi, muuten varmaan sekoaisin, kun pitäisi jatkuvasti olla leikkimässä. Valitettavasti en osaa auttaa ap:tä kun en tiedä, miten tuon saisi viihtymään yksinään hetken.
Itselläni on 10v poika, joka ei viihdy lainkaan yksin, ei siis yhtään. Hän vain on tosi sosiaalinen. Hänellä on isompia sisaruksia, jotka lähes samanikäisiä, joten pienenä ei ollut ongelmaa. Nyt pitäisi välillä olla yksin ja kaveritkaan eivät ole ihan aina saatavilla.
Käytin ja käytän edelleen metodia, jossa lapsen täytyy ensin leikkiä tai olla iästä riippuen 10-30min ja sen jälkeen teen hänen kanssaan jotakin. Vaihtoehtona on aina myös tulla tekemään ruokaa tai kotitöitä kanssani.
kehutte ja palkitsette (vaikka yhteisleikillä) sen jälkeen kun on tehnyt OMA-ALOITTEISESTI jotain yksin. Mutta ei mitenkään niin, että "Kun nyt niin nätisti leikit yksin, niin äiti antaa palkkion", vaan vähäeleisesti kehutte ja palkitsette ettei lapselle tule tunne manipuloinnista.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on 10v poika, joka ei viihdy lainkaan yksin, ei siis yhtään. Hän vain on tosi sosiaalinen. Hänellä on isompia sisaruksia, jotka lähes samanikäisiä, joten pienenä ei ollut ongelmaa. Nyt pitäisi välillä olla yksin ja kaveritkaan eivät ole ihan aina saatavilla.
Käytin ja käytän edelleen metodia, jossa lapsen täytyy ensin leikkiä tai olla iästä riippuen 10-30min ja sen jälkeen teen hänen kanssaan jotakin. Vaihtoehtona on aina myös tulla tekemään ruokaa tai kotitöitä kanssani.
meillä lapset osaa leikkiä yksin, mutta emme ole mitään metodeja käyttäneet, tai laittaneet mitään yksinleikkipakkoja, vaan ovat oppineet sen arjen yhteydessä. juurikin vaikka kodinhoidolliset työt. Jos lapsi on halunnut leikkiä esim kun teen pyykkihuoltoa, niin olen sanonut, että en voi juuri nyt tulla leikkimään, koska minulla on tässä pyykkityöt kesken ja olen kertonut lapselle, että saa tulla kyllä auttamaan tai vaikka leikkiä tässä samassa huoneessa itsekseen sen ajan kun teen töitä.
Meillä on käytössä leimapassi. Yhden leiman saa, kun leikkii itse sovitun ajan ja kun passi on täynnä, saa sovitun palkkion.
Meillä sama ongelma ollut 4-vuotiaan kanssa, ja hänellä se ongelma juontuu ihan siitä, että hänellä on isosisarus, jonka kanssa ovat leikkineet tosi tiiviisti aina yhdessä. Nyt isosisarus on ekaluokkalainen ja alkanut kaivata yksin olemista ja omiakin kavereita käy kylässä, ja nyt tuo 4-vuotias on ihan suu auki niissä tilanteissa, kun hän on alusta asti tottunut siihen, että joku aina viihdyttää. Hänelle on ihn uutta se, ettö joku ei koko aikaa viihdytäkään. Joten ei ole tosiaan vain yksilapsisten ongelma.
Meillä tuo samantyyppinen 10-15 min harjoittelu on toiminut hyvin, kun lapsen kanssa on yhdessä suunniteltu se tilanne ja sovittu joku palkinto. Eli lapsi saa itse ehdottaa mitä leikkejä hän leikkisi, ajastin on hänellä huoneessa mukana, että näkee ajan kulun. Ja lapsi saa ehdottaa jotain palkintoa onnistuneesta suorituksesta eli kun on ollut yksin ja leikkinyt jotain järkevää eikä vain mököttänyt. Palkinto on tyyliin kirjan lukeminen tai lautapelin pelaaminen yhdessä jne. Ja lapsi on tosi hyvin osannut itse ehdottaa noita tekemisiä ja palkintoja, kun asian on esittänyt hänelle motivoivasti, että nyt tehdään yhdessä tämmönen suunnitelma, ja kirjattu/piirretty vähän ylös sovittuja juttuja.
Toinen, mikä toimii yllättävän hyvin, on äänikirjat. Hänellä on huoneessa kaiutin, josta saa kuunnella esim. Risto Räppääjää, Supermarsua jne. samalla kun vaikka rakentelee legoja. Äänikirjojen myötä on alkanut viihtyä todellä pitkiä aikoja omassa huoneessaan, olen ollut tosi hämmästynyt tästä. Musiikin kuuntelu voisi toimia myös.
Mulla on myös tuollainen lapsi. Ei ole oikein koskaan viihtynyt yksin omissa leikeissään, paitsi ruudulla. En tiedä, miksi tai osaa oikein auttaa. Onhan se vähän raskasta ollut. Kai on vaan niin seurallinen.
Onko 5-v:llä ikäistään kaveria?