Lue keskustelun säännöt.
Aamulla paino 126,9kg vaatteet päällä
Elämänmuutos
28.01.2022 |
Ei sillä, että vaatteiden riisuminen olisi mitään tähän konkurssiin auttanut. Viime viikon maanantaina paino oli vaatteet päällä 128,4kg. Painoa pitäisi oikeasti saada alaspäin ja olenkin alkanut muuttamaan elämäntapoja ruokavalion ja liikkumisen suhteen. Edessä on kuitenkin pitkä ja kivinen tie.
Pituutta mulla on 168cm.
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Ok. Hyvä, että olet herännyt todellisuuteen. Tiedätkö, että terveyden kannalta paras mittari on mittanauha? Jos vyötärön ympärys on yli 1 m, on tilanne jo todella hälyttävä, sillä kaikki tärkeät sisäelimet ovat paksun rasvan peitossa.
Tsemppiä sulle erittäin paljon! Muista, että hitaasti hyvä tulee. Tee vain sellaisia muutoksia, joita voit noudattaa vaikka koko loppuelämäsi. Nyt kun aloitat, niin kesään voit astella jo huomattavasti kevyempänä ja pirteämpänä ja paremmin voivana ihmisenä! Onnea matkaan!
Kiitos!
Kyllä tiedän tuon, että mittanauha on tärkeä. Pitääkin muuten ottaa mittoja niin näkee sitten alkaako muutosta tulla. Vyötärön ympärysmitta on todella hälyttävän iso, sen tiedä ihan mittaamattakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, kohti parempaa huomista!! :) Repsahduksia sattuu, älä anna periksi!!! T: -34kiloa
Älä ajattele, että edessä on kivinen tie. Edessäni on ihana tie uuteen ja parempaan elämään! Jokainen päivä on uusi mahdollisuus. Terveellinen ruoka on hyvää ja sitä saa syödä, nälkäkuureista ei ole kenellekään mitään hyötyä. Kasviksi ja hedelmiä saa syödä mielin määrin ja nehän ovat parasta, mitä maailmassa on (ainakin minun mielestäni:-). Pian huomaat, että jaksat paremmin ja olet täynnä energiaa! Ne kivet ovat nyt siellä sun repussasi, jota konkreettisesti joudut kantamaan joka päivä mukanasi. Miten ihanaa, että nyt saat alkaa heittää kiviä repusta pois!! Jihuuu!!
Tee kunnollinen elämäntaparemontti ja unohda kaikki ihmedieetit. Liikuntaa sen mukaan mitä jaksat ja ruokavalio terveellisemmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Tee kunnollinen elämäntaparemontti ja unohda kaikki ihmedieetit. Liikuntaa sen mukaan mitä jaksat ja ruokavalio terveellisemmäksi.
Niin en mä olekaan aloittamassa mitään ihmedieettejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tee kunnollinen elämäntaparemontti ja unohda kaikki ihmedieetit. Liikuntaa sen mukaan mitä jaksat ja ruokavalio terveellisemmäksi.
Tästä se lähtee! Ja mistään ei oikeastaan tarvitse totaalisti kieltäytyä, kunhan ottaa vain vähän ja harvemmin. Tietty jos on huono itsehillintä ja mopo karkaa, niin kannattaa unohtaa kaikki houkutukset.
Itsellä on vaikeinta tuo pitkäjänteisyys..koko ajan tekee mieli luovuttaa et paskat ja alkaa syömään taas mitä sattuu. Olen siis vasta 3viikkoa sinnitelly muutosta ja jestas et on rankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on vaikeinta tuo pitkäjänteisyys..koko ajan tekee mieli luovuttaa et paskat ja alkaa syömään taas mitä sattuu. Olen siis vasta 3viikkoa sinnitelly muutosta ja jestas et on rankkaa.
Rankkaahan se on, mutta hiljalleen elimistö tottuu, eikä vatsa enää vedä överiannoksia.
Kolme viikkoahan on pitkä aika, joillekin kolme päivää on iäisyys ja painellaan Heseen.
Onko joku tsempparikaveri, jolle voit vaikka soittaa pahimpina hetkinä??
Olisiko paino paljon pienempi ilman vaatteita. Mikä haarniska sulla on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on vaikeinta tuo pitkäjänteisyys..koko ajan tekee mieli luovuttaa et paskat ja alkaa syömään taas mitä sattuu. Olen siis vasta 3viikkoa sinnitelly muutosta ja jestas et on rankkaa.
Mitä se "mitä sattuu" on? Itsellä toimii "alkoholistin taktiikka" eli kotona kaapissa ei saa olla mitään sellaista, mitä en saisikaan syödä. Tai juoda. Tässä laiskuus toimii hyvänä kannustimena (heh, heh), sillä itsellä karkin tai muun himo ei ole niin suuri, että jaksaisin erikseen lähteä niitä jostain hakemaan.
Toinen, mikä toimii, on se, että kaapissa pitää aina olla jotain sellaista mussutettavaa, mitä saa syödä. Kurkkutikkuja, porkkanatikkuja, rypäleitä, ananaspaloja, mandariineja, you name it, onhan noita hedelmiä kaupat pullollaan, kesällä marjoja. Niitä vain nassuun, niin samalla saa vitamiinit ja kaikki muut superaineet. Ihokin kirkastuu.
Vierailija kirjoitti:
Älä ajattele, että edessä on kivinen tie. Edessäni on ihana tie uuteen ja parempaan elämään! Jokainen päivä on uusi mahdollisuus. Terveellinen ruoka on hyvää ja sitä saa syödä, nälkäkuureista ei ole kenellekään mitään hyötyä. Kasviksi ja hedelmiä saa syödä mielin määrin ja nehän ovat parasta, mitä maailmassa on (ainakin minun mielestäni:-). Pian huomaat, että jaksat paremmin ja olet täynnä energiaa! Ne kivet ovat nyt siellä sun repussasi, jota konkreettisesti joudut kantamaan joka päivä mukanasi. Miten ihanaa, että nyt saat alkaa heittää kiviä repusta pois!! Jihuuu!!
Nimenomaan. Tähän asti olet kantanut niitä 'kiviä' ylimääräsenä lastina kropassasi ja nyt pääset viimeinkin tuosta lastista eroon. Ajattele yhtä laihdutettua kiloa aina yhtenä kivenä, jonka heität menemään ja olo kevenee vähitellen ja olo tuntuu paljon paremmalta ja keveämmältä,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on vaikeinta tuo pitkäjänteisyys..koko ajan tekee mieli luovuttaa et paskat ja alkaa syömään taas mitä sattuu. Olen siis vasta 3viikkoa sinnitelly muutosta ja jestas et on rankkaa.
Rankkaahan se on, mutta hiljalleen elimistö tottuu, eikä vatsa enää vedä överiannoksia.
Kolme viikkoahan on pitkä aika, joillekin kolme päivää on iäisyys ja painellaan Heseen.
Onko joku tsempparikaveri, jolle voit vaikka soittaa pahimpina hetkinä??
Jos olet ollut rasva/sokerikoukussa, niin se on elimistölle sellainen addiktio, että kolme viikkoa on kuitenkin lyhyt aika sille sopeutua muutokseen. Vielä se jaksaa siellä kuin pikkuinen taapero itkupotkuraivarissaan huudella, että "mutta kun mä haluan ranskalaisia!Yhyy, yhyy. Ja irtokarkkeja! Haluan! " Mutta se oppii kyllä paremmille tavoille, usko pois. Sun pitää olla tavallaan se aikuinen, joka rauhallisesti selittää, että kuulepa, kun nyt me emme syö ranskalaisia. Ota tästä porkkana! :-)
Jaksa vielä eteenpäin, se kyllä palkitaan!
Miten on mahdollista edes päästä tuohon kuntoon? Isot luut varmaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oot iha pihalla.
Edessä on kaksi tietä, lihvana huonosti voivana laihdutustemputtelijana ennenaikaiseen hautaan tai fiksummin syövänä tervehtyvänä jonka painokin pikkuhiljaa laskee.
Miten olet päästänyt itsesi tuohon kuntoon?
Itsellä aamulla paino 74,6kg ja vaikka kuukaudessa paino on pudonnut jo 4,6kg olen vieläkin lihava...
Pituutta samanverran kuin sinulla.
Painonpudotus ei ole Kivinen tie, nyt sulla se Kivinen tie on, kevyempänä on kevyttä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on vaikeinta tuo pitkäjänteisyys..koko ajan tekee mieli luovuttaa et paskat ja alkaa syömään taas mitä sattuu. Olen siis vasta 3viikkoa sinnitelly muutosta ja jestas et on rankkaa.
Rankkaahan se on, mutta hiljalleen elimistö tottuu, eikä vatsa enää vedä överiannoksia.
Kolme viikkoahan on pitkä aika, joillekin kolme päivää on iäisyys ja painellaan Heseen.
Onko joku tsempparikaveri, jolle voit vaikka soittaa pahimpina hetkinä??
Jos olet ollut rasva/sokerikoukussa, niin se on elimistölle sellainen addiktio, että kolme viikkoa on kuitenkin lyhyt aika sille sopeutua muutokseen. Vielä se jaksaa siellä kuin pikkuinen taapero itkupotkuraivarissaan huudella, että "mutta kun mä haluan ranskalaisia!Yhyy, yhyy. Ja irtokarkkeja! Haluan! " Mutta se oppii kyllä paremmille tavoille, usko pois. Sun pitää olla tavallaan se aikuinen, joka rauhallisesti selittää, että kuulepa, kun nyt me emme syö ranskalaisia. Ota tästä porkkana! :-)
Jaksa vielä eteenpäin, se kyllä palkitaan!
On mulla jotain kokemusta asiasta. Olen tuo 34 kiloa laihduttanut. Kilot on pysyneet poissa jo useita vuosia. Ongelmia ei ole syömisen suhteen.
Kolme viikkoa todellakin on lyhyt aika, mutta kirjoitinkin "hiljalleen". Noin isoa määrää laihdutellaan pitkään ja hartaasti, elämänmuutoksella, ei pikadieeteillä. Opetellaan ihan uusille tavoille. Mielen ja kehon yhteistyötä.
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista edes päästä tuohon kuntoon? Isot luut varmaan?
Mitä se tähän kuuluu? Voisit sinäkin vaikka kannustaa! Katsele ympärillesi kun menet ihmisten ilmoille, satakiloinen on vielä pikkutyttönen, kun kaduilla kävelee jo 150 kiloisia. Globaali ongelma, maailma läskistyy, jopa Aasiassa.
Ja ap ei tainnut väittää olevansa isoluinen, joten sun ylimielinen vitsi ei nyt oikein osunut. Häpeä!
Vierailija kirjoitti:
Miten olet päästänyt itsesi tuohon kuntoon?
Itsellä aamulla paino 74,6kg ja vaikka kuukaudessa paino on pudonnut jo 4,6kg olen vieläkin lihava...
Pituutta samanverran kuin sinulla.Painonpudotus ei ole Kivinen tie, nyt sulla se Kivinen tie on, kevyempänä on kevyttä :)
Siellä pätemässä joku parempi ihminen? Ja ihan uutta tietoakin, "kevyempänä on kevyttä" :D Pitääpä muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on vaikeinta tuo pitkäjänteisyys..koko ajan tekee mieli luovuttaa et paskat ja alkaa syömään taas mitä sattuu. Olen siis vasta 3viikkoa sinnitelly muutosta ja jestas et on rankkaa.
Rankkaahan se on, mutta hiljalleen elimistö tottuu, eikä vatsa enää vedä överiannoksia.
Kolme viikkoahan on pitkä aika, joillekin kolme päivää on iäisyys ja painellaan Heseen.
Onko joku tsempparikaveri, jolle voit vaikka soittaa pahimpina hetkinä??
Jos olet ollut rasva/sokerikoukussa, niin se on elimistölle sellainen addiktio, että kolme viikkoa on kuitenkin lyhyt aika sille sopeutua muutokseen. Vielä se jaksaa siellä kuin pikkuinen taapero itkupotkuraivarissaan huudella, että "mutta kun mä haluan ranskalaisia!Yhyy, yhyy. Ja irtokarkkeja! Haluan! " Mutta se oppii kyllä paremmille tavoille, usko pois. Sun pitää olla tavallaan se aikuinen, joka rauhallisesti selittää, että kuulepa, kun nyt me emme syö ranskalaisia. Ota tästä porkkana! :-)
Jaksa vielä eteenpäin, se kyllä palkitaan!
Kolme viikkoa on "pitkä aika" sinnitellä, useimmat luovuttaa jo parissa päivässä. Sitä tuossa tarkoitettiin.
Ok. Hyvä, että olet herännyt todellisuuteen. Tiedätkö, että terveyden kannalta paras mittari on mittanauha? Jos vyötärön ympärys on yli 1 m, on tilanne jo todella hälyttävä, sillä kaikki tärkeät sisäelimet ovat paksun rasvan peitossa.
Tsemppiä sulle erittäin paljon! Muista, että hitaasti hyvä tulee. Tee vain sellaisia muutoksia, joita voit noudattaa vaikka koko loppuelämäsi. Nyt kun aloitat, niin kesään voit astella jo huomattavasti kevyempänä ja pirteämpänä ja paremmin voivana ihmisenä! Onnea matkaan!