Miksi sodissa käytettiin ennen hienoja vaatteita (trenssi ym.)
Kommentit (15)
Ennen kaikki tehtiin tyylillä. Miehet harrastivat kaksintaisteluja jos toinen loukkasi sanallisesti jne.
Ihmiset olivat tyylikkäitä. Se oli itsestäänselvyys jota me rappautunut verkkarikansa emme ymmärrä.
Kaikissa pienissä kirkonkylissäkin ihmisillä oli kuulemma vielä 60-luvulla tyylikkäät vaatteet, naisilla korkokenkiä ja hattuja myöten arkisin.
Ne trenssit juuri oli "duunareiden ryysyjä".
Ei ollut teknisiä vaatteita. Ne meidän silmin nyt tyylikkäät oli sit lämpimimmät, monikäyttöisimmät, säältä parhaiten suojaavat jne. eli käytännölliset.
Yksi osa psykologista vaikutusta. Hienot vaatteet kielivät armeijan (tai siis valtakunnan/hallitsijan) vahvuudesta ja vauraudesta. Niillä pyrittiin tekemään kunnioitusta herättävä vaikutus niin omiin siviileihin kuin vihollisen sotilaisiinkin. Sotajoukon erottuminen oli hyvä asia. Kun sotiminen oli pääasiassa näköetäisyydellä ja käsikähmässä tapahtuvaa massoittain päinjuoksemista, vaatteilla ei ollut sotateknistä ja -taktista merkitystä varsinkaan sen jälkeen kun haarniskat muuttuivat turhiksi. Jossain vaiheessa aseistus ja sodankäynti kehittyi niin, että alettiin suojautumaan ja naamioitumaan. Vähitellen suojasta ja naamioinnista tuli jopa ratkaisevan edun antava ominaisuus ja vaatteet muuttuivat sen myötä. Kun ennen haluttiin erottua ja näkyä, nyt halutaan piiloutua.
Vierailija kirjoitti:
Ne trenssit juuri oli "duunareiden ryysyjä".
Ei trenssi ollut
Nykyään soltut laitetaan vaan kurahousuihin ja heitetään vallihautaan kun taas ennen oltiin lähes smokkiasuissa seisomassa rivissä ja ampumassa musketeilla vihollisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne trenssit juuri oli "duunareiden ryysyjä".
Ei trenssi ollut
Perussotilaan takki.
Se on kaikki nimenomaan psykologista vaikuttamista, ei velanperijätkään lähe perimään velkoja ihmisten kanssa ketkä näyttävät ihan luuseri räkänokka pojilta
Se ulkoinen näky on aina ensimmäinen minkä toinen ihminen näkee, se on jo yli puolet siitä kokonaisuudesta miten ihminen kohtelee sua tai pelkääkse sua
Vierailija kirjoitti:
Yksi osa psykologista vaikutusta. Hienot vaatteet kielivät armeijan (tai siis valtakunnan/hallitsijan) vahvuudesta ja vauraudesta. Niillä pyrittiin tekemään kunnioitusta herättävä vaikutus niin omiin siviileihin kuin vihollisen sotilaisiinkin. Sotajoukon erottuminen oli hyvä asia. Kun sotiminen oli pääasiassa näköetäisyydellä ja käsikähmässä tapahtuvaa massoittain päinjuoksemista, vaatteilla ei ollut sotateknistä ja -taktista merkitystä varsinkaan sen jälkeen kun haarniskat muuttuivat turhiksi. Jossain vaiheessa aseistus ja sodankäynti kehittyi niin, että alettiin suojautumaan ja naamioitumaan. Vähitellen suojasta ja naamioinnista tuli jopa ratkaisevan edun antava ominaisuus ja vaatteet muuttuivat sen myötä. Kun ennen haluttiin erottua ja näkyä, nyt halutaan piiloutua.
Juuri näin olen itsekin asiasta ajatellut.
Myös nykypäivänä varustusta ja kalustoa esitellään mielellään, vaikka sen esittely periaatteessa vesittäisikin sen käyttöä tositilanteissa, ja siitä ehkä myös pyritään tekemään mahdollisimman uhkaavan näköistä.
Ns. tacticool-tyyli pääkallokommandopipoineen ja lisävarusteita tursuavine aseineen vaikuttaa olevan joissain piireissä hyvin suosittua, ja etenkin asemastaan hieman epävarmat (puoli-)sotilaalliset ryhmät tuntuvat tykkäävän poseerata somessa mahdollisimman tacticoolisti. Tällainen tyyli valunee, ja varmasti on valunutkin, myös arkeen Varustelekojen ja Zelenskyjen ja muiden kautta.
Kaluston esittelyyn liittyen esimerkiksi Jenkit mielellään räpsivät kuvia superkalliista ja (etenkin aikanaan) teknologisesti kehittyneestä B-2 Spirit häivepommittajastaan, vaikka näin ilmailumaallikkona luulisin, että häivepommittajan profiilin ja ominaisuuksien esittely turuilla ja toreilla voisi helpottaa sitä paikantamaan kykenevien teknologioiden kehitystä. Kuitenkin tällaisella henkselien paukuttelulla ja ylivertaisen kaluston esittelyllä voi olla poliittista ja psykologista merkitystä.
Vaatteiden teollinen tuotanto alkoi kai vasta joskus toisen maailmansodan jälkeen.
Arvovalta juttu. Alitajuisesti sekin vaikuttaa välittömästi toisen puolen resursseihin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Levyhaarniska#/media/Tiedosto:Dresden-Zwi…
Ei vaan ennen sotilailla oli tällaiset vermeet. Siinä oli tyyli kohdallaan.
Vierailija kirjoitti:
Yksi osa psykologista vaikutusta. Hienot vaatteet kielivät armeijan (tai siis valtakunnan/hallitsijan) vahvuudesta ja vauraudesta. Niillä pyrittiin tekemään kunnioitusta herättävä vaikutus niin omiin siviileihin kuin vihollisen sotilaisiinkin. Sotajoukon erottuminen oli hyvä asia. Kun sotiminen oli pääasiassa näköetäisyydellä ja käsikähmässä tapahtuvaa massoittain päinjuoksemista, vaatteilla ei ollut sotateknistä ja -taktista merkitystä varsinkaan sen jälkeen kun haarniskat muuttuivat turhiksi. Jossain vaiheessa aseistus ja sodankäynti kehittyi niin, että alettiin suojautumaan ja naamioitumaan. Vähitellen suojasta ja naamioinnista tuli jopa ratkaisevan edun antava ominaisuus ja vaatteet muuttuivat sen myötä. Kun ennen haluttiin erottua ja näkyä, nyt halutaan piiloutua.
Vaatteiden näkyvyys auttoi johtamaan taistelua kun tiedettiin missä joukot. Samoin rumpalit, torvensoittajat, liput ja viirit auttoi kommunikoimaan. Taistelut muskettiaikaan ratkaistiin pistimillä tai ratsuväkirynnäköillä.
En tiedä, mutta sota-asu on oltava. Siviiliasuihin pukeutuneet on vakoojia