Lähditkö vakituisesta työstä? Miksi? Mikä on hyvä syy lähteä?
Kommentit (40)
Liian kova myyntihakuisuus (palkkaan ja tarjottuihin työtunteihin nähden).
Olen lähtenyt usein.
- raskaana ollessa tuli verenvuotoa raskaita säkkejä nostaessa. Lääkäri ei antanut sairaslomaa. Sanoi että aina on raskaita nosteltu. Lähdin. Onneksi
- tein kolmivuorotyötä sairaalanosastolla useita vuosia. Tuplavuoroja jne. Lähdin lopulta.
- esimies painosti seksiin. Väsyin jatkuvaan pelkoon. Lähdin.
- ikävöin neljää alle koukuikäistä lastani, olivat päiväkodissa, minä töissä. Halusin välillä olla lastenkin kanssa. Lähdin.
Nämä siis eri työpaikkoja. Toki olen rahassa hävinnyt. Karenssit ym. Mutta joskus täytyy lähteä. Olen niin hyvä, luotettava työntekijä että koskaan ei ole irtisanottu, on ollut pakko itse lähteä.
Kuunnelkaa itseänne.
Olin todella huonohenkisessä paikassa, jossa pärjäsivät vain johtajan perseennuolijat. Lisäksi toiminta oli ammattietikkaani vastaista.
Sisäilmaongelmat. Oireilin lievästi, mutta muuta kollega tosi pahasti. En halunnut uhrata terveyttäni.
Piti muuttaa miehen uuden työpaikan myötä. Ei haitannut, jatkan opiskeluja ja koitan löytää paremman työn sen jälkeen
En siedä yhtään epämukavuuksia niin otan heti lopputilin kun niitä kohtaan
En vaan halunnut jatkaa. Ennen kiva duuni muuttui ikäväksi esim järjestelmien uusimisen ja toimimattomuuden takia, työmäärä about tuplaantui, puoli vuotta joka ikinen päivä ylitöissä.
Monta kertaa, sillä minä laitan rajat sille miten minua kohdellaan. En siedä kiusaamista, vähättelyä, alipalkkausta ja väärin laskettuja palkkoja, eriarvoista kohtelua, huonoa johtamista, epäselviä ohjeita jne. Ennemmin työttömänä kuin kynnysmattona. Enkä tarkoita edellisillä mitään yksittäisiä tapauksia että heti lähtisin kävelemään kun jotain ryppyä tulee vaan ihan vuosikausia jatkuvaa kaltoinkohtelua. Olen kärsivällinen ja pitkäpinnainen ihminen mutta vuosia kun samaa s..ntaa sietää, mitta tulee täyteen. Yleensä kun tyytyy kaikkeen, tilanne vain pahenee. Joustat kerran, toisen ja saat joustaa koko ajan. Ja on ollut useampia vakituisia paikkojakin elämän aikana. Palkasta kun pistää aina reilusti säästöön, voi kävellä talosta ulos milloin haluaa, kun on säästöjä. Valta ei olekaan aina sillä työnantajalla.
Oli "toistaiseksi voimassaoleva" mutta "tarvittaessa töihin kutsuttava" nollatuntisopimus. Sain paremman.
Lähdin, koska keikkahommaa saatavilla niin paljon, kuin jaksaa tehdä. Voin itse siis päättää, milloin olen töissä, ja milloin pidän vapaata. Voin myös skipata huonot paikat ja tehdä keikkaa vain niihin, joissa on mukavapaa.
Hyvä syy on lähteä jos voi huonosti. Elämä on liian arvokas tuhlattavaksi. Olen lähtenyt, paras päätös.
Koska inhosin työtä. Vihasin koko paskaa, vitutti herätä töihin, vitutti mennä sinne ja vitutti olla siellä. Vielä lähtiessäkin vitutti, että pitää mennä vielä seuraavana vuorona takaisin sinne. Toivoin joka päivä ajavani pahan kolarin tai katkovani luuni kaatuessani portaissa ettei tarvitsisi mennä enää. En saanut yöllä nukuttua kun stressasin seuraavaa työvuoroa ja olin jatkuvasti sairas ja kärsin migreenistä, kivuista ja säryistä. Satutin selkäni (iskias) ja en saanut sairauslomaa vaan piti mennä säryissä töihin paskalla palkalla kuuntelemaan vittuilua.
Asiakkaat oli täysiä kyrpiä ja toivoin että koko hiton kauppa palaisi yöllä. Esimiehet urputti joka hiton asiasta ja aina oli meidän syytä kun heidän tulospalkkio ei ollut odetun suuruinen ja joku asiakas oli milloin mistäkin valittamassa. Aina revittiin kaikki irti työntekijöistä ja pomot valitti silti ettei riitä ja pitää parantaa.
Jäin ennemmin toimeentulotuelle kun tein enää yhtään vuoroa ja olen aivan hemmetin tyytyväinen irtisanoutumiseeni. Sain siis 3 kk karenssin irtisanoutumisestani, mutta kyllä sen pärjäsi ihan hyvin. Ja nyt olen paljon paremmassa kunnossa.
Työyhteisö oli paska. Paljon sorsimista ja kiusaamista, mihin ei haluttu puuttua.
Esimies oli täysin kyvytön johtamaan kenenkään työtä.
Työnkuvani oli tosi epäselvä, työtehtävät vaihtuivat koko ajan, eikä mihinkään ehtinyt keskittyä.
Palkka oli huono.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä syy on lähteä jos voi huonosti. Elämä on liian arvokas tuhlattavaksi. Olen lähtenyt, paras päätös.
Juuri näin. Päiviemme määrästä ei ole mitään tietoa, joten miksi kitua huonossa työyhteisössä? Vaikuttaa koko ihmisen hyvinvointiin; sekö fyysiseen että psyykkiseen. Lähtekää ihmiset ajoissa huonoista työoloista pois!
Vierailija kirjoitti:
Hyvä syy on lähteä jos voi huonosti. Elämä on liian arvokas tuhlattavaksi. Olen lähtenyt, paras päätös.
aamen.
Kaduttaa etten lähtenyt määräaikaisessa sopimuksessa, kun en tullut toimeen pomon kanssa, jota en voi sietää ammatillisesti enkä henkilökohtaisesti. Tuli masennusjakso sen jälkeen vaikka tiesin että minussa ei vika vaan pomossa joka teki gaslightingia, vaikka olin yleensä eri mieltä ja kerroin sille sen.
Muuten olen lähtenyt jos kemiat ei kohtaa muiden työntekijöiden kanssa, pomo on huono (tätä virhettä en aio enää tehdä), työsopimus ka palkkaongelmia, muualla parempi paikka/lähempänä/palkka/elämän muutokseen sopivampi paikka/työtunnit sopivampia.
Työkaverit olivat ihania ja työ mieluisaa. Sitten esimies vaihtui ja uusi osoittautui täydelliseksi kusipääksi. Kolme vuotta jaksoin, sitten vaihdoin maisemaa. Uusi vakipaikka odottamassa.
Vierailija kirjoitti:
Kaduttaa etten lähtenyt määräaikaisessa sopimuksessa, kun en tullut toimeen pomon kanssa, jota en voi sietää ammatillisesti enkä henkilökohtaisesti. Tuli masennusjakso sen jälkeen vaikka tiesin että minussa ei vika vaan pomossa joka teki gaslightingia, vaikka olin yleensä eri mieltä ja kerroin sille sen.
Muuten olen lähtenyt jos kemiat ei kohtaa muiden työntekijöiden kanssa, pomo on huono (tätä virhettä en aio enää tehdä), työsopimus ka palkkaongelmia, muualla parempi paikka/lähempänä/palkka/elämän muutokseen sopivampi paikka/työtunnit sopivampia.
Vielä liikaa töitä (joutuu tekemäön monen ihmisen työt, ylitöitä ja joku laiskottelee ja pakotetaan tekemään sen työt tai mahdottomia tehtäviä joista ei selviä vaikka kauan on selvinnyt ennen sitä)
eli huonosti organisoitu työt.
Myös jos voi paskasti työpaikassa, esim.vähätellään
Muutin perheeni kanssa toiseen maahan.
Lähdin hyvästä syystä, jäin eläkkeelle kun ensin olin 527 päivää ansiosidonnaisella.