Yli nelikymppisten yhteenmuutto
Kaipaisin keskustelua aiheesta. Tilanne on se että halua olisi asua yhdessä, mutta lapsia ja muita rajoittavia tekijöitä aika paljon. Miten tätä elämää jaksaisi parhaiten ettei se olisi pelkkää odottamista? Miten olette toimineet vastaavissa tilanteissa?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Odottaisin niin kauan että lapset on isompia, te olette aikusia. Älkää pakottako lapsianne asumaan vieraiden lapsien kanssa.
Selvä, teemme näin.
Ap
Tuskahiki valuu pelkästä ajatuksesta.
Lapset on niin vähän aikaa pieniä, että parasta mitä voit nyt tehdä on se ettet tuhlaa heidän lapsuuttaan, ja omaa äitiyttäsi siihen että odottelet jotain miestä. Voin taata että tuo harmittaa myöhemmin, kun kaikki lasten kanssa vietetty aika on vain ollut kärvistelyä ja odottelua milloin pääsisi taas miehen luokse.
Odottaisin niin kauan että lapset on isompia, te olette aikusia. Älkää pakottako lapsianne asumaan vieraiden lapsien kanssa.