Lue keskustelun säännöt.
Oletko nähnyt koskaan hallusinaatioita?
16.01.2022 |
Ja jos olet, niin millaisia ja missä tilanteessa?
Kommentit (37)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon nähny savuissa. Ekan kerran varmaan, istuin sängyllä ja vieressä on musta huppari mytyssä. Sivusilmällä nään siinä hetken aikaa välkkyvän pantterin. Säikähin. Toisen kerran olin menossa nukkumaan, ahdisti ja näin että viikatemies on toisessa päässä kämppää, silleen hitaasti liikkuu eteenpäin. Se kans tavallaan välkkyy nopeasti, silleen että näkyy tarkemmin ja sitten ei näy. Siinä kun ahdistelin, laitoin kädet yhteen, hengitin syvään ja rauhotin itteni, niin se oli kääntyny toisin päin ja liikku toiseen suuntaan. Yks kerta kans jäi mieleen, olin etsimässä hämähäkkiä, semmosta söpöä joka asu mun kämppiksenä ja sitä ei ollu vähään aikaan näkyny. Niin ku katseella etsin ja näin jokasessa pienessä varjossa mihin katoin liikahti hämähäkki :D
Jep, ihan keskellä kirkasta päivää näin viereisen talon liekehtivän tulimerenä. Ymmärsin näkeväni harhoja, ja hallusinaatio katosi hetken päästä. Jäin miettimään, mikä se mahtoi olla, kenties hetkellinen toimintahäiriö aivoissa, vaiko vain hetkellinen valveuni? Eipä tuo ainakaan mikään enne ollut, ei tiennyt mitään tulevaa, ja talokin seisoi vuosia paikallaan, eikä palanut,vaan aikanaan purettiin pois.
En tiiä onko tää ihan hallusinaatio, mutta ainakin tietynlainen näköharha. Mulla ainakin jos vähänkään sienissä tuijottaa peiliin, niin omat kasvot näyttää koko ajan eriltä. Tai aivot jotenki kiinnittää eri piirteisiin huomiota silleen vaihtelevasti. Se on aika mielenkiintoista, että miten voi sama asia näyttää niin monelta eri asialta, ja koko ajan uudelta ja aikaisemmin näkemättömältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Ekan kerran alakouluikäisenä. Luin ruotsin sanakokeeseen huoneessani, ja lattialla kirjahyllyyn nojaten istui poika joka luki kirjaa. Tiesin ettei hän ole siinä oikeasti, mutta näin hänet sivusilmällä ja tunsin läsnäolon. Meillä oli ihan hyvä pössis, keskityttiin molemmat omiin juttuihimme. Hallusinaatio hävisi kun nousin ylös hakemaan välipalaa, eikä enää palannut.
Aikuisena olen joskus hallusinoinut hahmoja asunnossani ollessani laskuhumalassa. Selvinpäin näin teininä yhtäkkiä yöllä mökkihuussista tullessani hyökkäämään valmistautuvan koiran vierelläni. Se kesti vain pari sekuntia.
Jännä ilmiö kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus pienenä keskellä yötä, olin hereillä mutten varmaan kuitenkaan täysillä ollu. Näin että yks pehmolelu olis kävelly avonaisen makuuhuoneen oven ohi ja vilkuttanut. Sitten kans joku yö ku menin vessaan, sohvan tyynyt näytti vihasilta koirilta, ihan semmosilta jotka liikku ja tuijotti. En uskaltanut mennä pois vessasta, joten huudan apua tms ja nään miten nallepuhista tiikeri loikkii hännällään vessaa kohti. Sitten ku vessan valo valaisee sen, niin se muuttuukin isäksi.
Kahden viikon railakkaan juopottelun jälkiseurauksena iski ilmeisesti jonkinlainen juoppohulluuskohtaus. Kuulin ja näin kaikenlaista, mm. sänkyni alla oli jokin muriseva peto ja ulko-ovesta pyrkivät sisälle jotkin örkit. Ei mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kroonisesti uneton ja kun on taas pahana unettomuus, mikronukahtelen pitkin päivää niin, että usein olen osin hereillä, osin unessa. Saatan siis esim. Kävellä kauppaa kohti normaalisti, mutta yhtä aikaa nähdä unta kuvina valvetodellisuuden ”päällä”. Esimerkiksi kerran erilaisia kissapetoja vaani ympäriinsä. Sitten kun alkoi pelottaa oikein kovaa havahduin kunnolla hereille ja unikuvat katosivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kevyitä. Otin kerran hirveään kipuun Cocillana-nimistä yskänlääkettä kerta-annoksena 10ml, vaikka sitä saa ottaa kerrallaan max 5ml. Siinä on etyylimorfiinia.
Niin olin silmät kiinni, yritin nukkua, mutta en ollut unessa. Näin mielessäni kaikenlaisia asioita, niin ainakin yhdessä kohtaa oli sellainen parrakas mies, josta yhtäkkiä tulikin sellainen risukkoinen pusikko, pensas, ne kasvot vain valuivat siksi pensaaksi :D
En näe mitään sellaista hölmöä muutoin ikinä.
Oli muutenkin vähän inhottava olo. Eikä se edes auttanut siihen kipuun.
En ole kovassa kuumeessakaan, maniassa tai muutaman unettoman yön jälkeenkään nähnyt hallusinaatioita tai en ole ajatellut niiden olevan hallusinaatioita, jos olen niitä edes nähnytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus pienenä keskellä yötä, olin hereillä mutten varmaan kuitenkaan täysillä ollu. Näin että yks pehmolelu olis kävelly avonaisen makuuhuoneen oven ohi ja vilkuttanut. Sitten kans joku yö ku menin vessaan, sohvan tyynyt näytti vihasilta koirilta, ihan semmosilta jotka liikku ja tuijotti. En uskaltanut mennä pois vessasta, joten huudan apua tms ja nään miten nallepuhista tiikeri loikkii hännällään vessaa kohti. Sitten ku vessan valo valaisee sen, niin se muuttuukin isäksi.
Minäkin pelästyn usein sohvatyynyjä kun herään keskellä yötä, ei se nyt hallusinaatio varmaan ole, mutta vaikka olen jo ihan hereillä, niin minulla menee kauan aikaa niiden miettimiseen kun ne on muka ihan eri järjestyksessä kuin missä ne on ennen ollut ja välillä ne näyttää joiltain kummilta vihaisilta hahmoilta.
Lapsena kovassa, yli 40c kuumeessa. Oli todella kammottava kokemus, niin kuin näkisi painajaista valveilla.
Sain Stellaa unettomuuteen ja yhtenä iltana en sulkenut silmiä pian lääkkeen ottamisen jälkeen vaikka näin ohjeistettiin. Kaikki siinä huoneessa näytti liikkuvan, venyvän vääristyneisiin muotoihin ja vaihtavan väriä. Oli viimeinen kerta kun sitä lääkettä otin, pelottavaa.
Joskus on valveunia ja niihin liittyen näen ja koen äärimmäisen todentuntuisia asioita kuten hämähäkkejä, ihmisiä ja kameroita huoneessani.
Alakouluikäisenä näin. Oli toki myös valveunia, kauhukohtauksia ja unissakävelyä (ja juoksemista), mutta ihan täysin hereillä ollessa hallusinaatioident tapaisia.
Saatoin nähdä kirjaimia ja numeroita kaikkialla, seinien kaatuvan päälle, junan ajavan päälle, joskus tietyt värit häiritsivät erityisesti. Tosi usein tuli outoja tuntemuksia, "kovaa ja pehmeää" vuorotellen ja siitä tiedin että tänä yönä tulee taad kauhukuhtaus.
Näitä tuli siis televisiota katsellessa tai missä vain, ehkä iltapainotteisempia kuitenkin niin ehkä väsymyksellä oli siinä osuutta asiaan. Muistan kuitenkin kuinka siskojen keskellä istuin sohvalla ja tuli näitä nii alkoi jännittämään ja ahdistamaan tai joskus kun menin paniikkiin niin isä vain käski olla hiljaa, niinpä itkin sitten hiljaa ja odotin että menee ohi..
Meditoidessa. Tosin eivät ne oikeastaan ole hallusinaatioita vaan korkeampia tietoisuuden tasoja.
Vauvavuonna kun olin tarpeeksi väsynyt ni aivot alko laittaa vähän omiaan sekaan ja rikastamaan todellisuutta. Se parantu nukkumalla. Mut tajusin miksi harhaiset ihmiset uskoo niihin harhoihin, ne on ihan yhtä totta vaikka niissä ei sillain ookaan mitään järkeä. Vaikka etuovi.comissa latauspalkki on sellanen ympyrää menevä pötkö niin aivot tulkitsi sen salamannopeasti ruudulla käveleväksi tuhatjalkaiseksi. Tai tien yli vilahti joku niin aivoilla oli kyllä ihmeellinen kyky "nähdä" mikä se muka oikeasti oli ja se oli just jotain tosi villiä aina.