Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi kukaan ei kertonut?!
19.11.2009 |
Miksei kukaan kertonut minulle jo lukiossa, etten VOI saada sekä uraa että olla hyvä äiti? Paljonpa sitä perhettä tuli siinä vaiheessa mietittyä, ajattelin vain että otanpa vaikka ammatin X jotta talous on turvattu. (Mies oli jo silloin tiedossa ja hänellä pienempituloinen työ).
Minulla on aivan järisyttävä vauvakuume, ollut jo vuoden, mutta nykyisin en edes nuku öitä kun mietin vain että onko minun KOSKAAN mahdollista saada lapsi. Olen nyt 23-vuotias opiskelija, koulua n. kaksi vuotta jäljellä jos raadan samaan malliin loppuun asti. 3,5 vuotta siis takana. Haluaisin olla nuori äiti ja ehtiä saamaan useamman lapsen.
-Haluaisin lapsen jo nyt, mutta: ei ole rahaa muuhun kuin välttämättömään. Ei varmaankaan esim. kunnon vakuutuksiin, kunnon merkkivaatteisiin jne.
-Voisin miettiä vaihtoehtoja, että saisin lapsen / lapset heti opiskelujen perään. Samat ongelmat kuin edellä, mutta lisäksi vielä se, ettei kukaan ottaisi töihin niin pitkän tauon jälkeen.
-Alan ihmisten mukaan ensimmäiset 2-4 vuotta ovat uran kannalta ratkaisevat ja siihen ei saisi lasta tehdä. Urasta niin väliä, kunhan edes saisi rahaa niin että tulisi hyvin toimeen. Valmistuminen + 4v --> olisin vähintään 29 kun saisin esikoiseni. En nuori äiti ollenkaan.
Pelkään katkeroituvani miettiessäni tätä asiaa, miten minulta viedään niin ihana asia kuin ma vauva. Saan vauvan sitten kolmikymppisenä jos ollenkaan?!
Miksei kukaan ammatinvalintaohjaaja yms kertonut tästä puolesta.. Kaikki vain saivat uskomaan että pitää ajatella uraa, uraa, uraa.
Kommentit (31)
jos noin tarkkaan miettii :) Ei 29v vielä vanhakaan ole.
Eikä se vauva tiedä onko vaatteet merkkivaatteita vai ei ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että olet 23-vuotiaana auttamattoman nuori vielä lapsia tekemään. Opiskele rauhassa, hanki työ- ja elämänkokemusta ja elä nuoruutta ihan rauhassa.
Jo se osoittaa ettet ehkä ihan vielä ole kypsä äidiksi, jos huolen aiheet ovat luokkaa vakuutukset ja merkkivaatteet. Lapsen kasvattaminen on jotain ihan muuta kuin loistavat ja yltäkylläiset puitteet.
Kaikkea ei voi saada. Hienoa, että ymmärrät sen tässä vaiheessa. Itse aloin haluta lasta heti, kun totesin taloudellisen tilanteen olevan sellainen, että se kestää vaikka tulisi sairas lapsi tms. Voisi jäädä kotiin tarvittaessa vaikka moneksi vuodeksi. Olin silloin 34-v. Moni tekee lapsia silloin kun siltä tuntuu. En tuomitse heitä ollenkaan. Mutta jos sulla on tuollaiset arvot, että esim. vaatteiden pitää olla merkkivaatteita, niin ei ehkä sovi sulle. Tsemppiä!
Noh, tuo merkkivaatteet oli aika kärjistetysti ilmaistu :) Enpä merkeissä kulje itsekään saatika mieheni. Tarkoitin niillä lähinnä sitä että on varaa ostaa laadukkaita ja kestäviä vaatteita ilman että tarvitsee miettiä hintaa, oli kallis tai sitten ei - eikä että olisi pakko ostaa kirppareilta, marketeista yms koska ei vain ole muuta vaihtoehtoa.
Yritin lyhentää viestiäni, näköjään väärästä paikasta ;)
Hei älkää kaikki tarttuko siihen yhteen sanaan johon yritin ympätä lähinnä sitä ettei tarvitse miettiä mitä ne vaatteet, lelut, huonekalut yms on :)
ennen lasten tekoa, ettei tärkeysjärjestyksessä heti kakkosena tulisi merkkivaatteet. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita.
Muuten neuvoisin tekemään lapsen heti. Sit opiskelis viimeiset kaks vuotta vasta lapsen jälkeen ja suorittais mahdolliset harjoittelut vielä + tekis lopputyön jollekin työnantajalle, niin työllistymismahdollisuudet pitäis olla melko samat kuin lapsettomalla valmistuvallakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin kotona hetken ja sitten isä jäisi kotiin ja jatkaisin opintojani. Kyllä sitä pärjää usko pois! Kaikkea ei voi saada samaan aikaan vaan täytyy laittaa sydämessä asiat tärkeysjärjestykseen :)
mut mitä vikaa on kierrätyksessä?? eikö ole vaan hyvä jos löytää lapsilleen ja itselleen vaatteita ja tavaroita käytettynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Haluaisin lapsen jo nyt, mutta: ei ole rahaa muuhun kuin välttämättömään. Ei varmaankaan esim. kunnon vakuutuksiin, välttämättä laadukkaimpiin vaatteisiin, leluihin, terveellisimpään mahdolliseen ruokavalioon jne.
Olen miettinyt asiaa taas useamman yön ja päivän putkeen ja miettinyt niin monelta kantilta että kukaan ei olisi jaksanut lukea tätä viestiä ellen olii lyhentänyt sitä. Huonosti, anteeksi.
Tuolloin kumppanini onneksi toimi järjen äänenä, vedoten juuri näihin järkisyihin. Jälkikäteen ajateltuna, todella hyvä. Lapset sain vasta 30+. Ehti vaihtua mies, ehti tehdä uraa ja tympääntyä työelämään ja talous on turvattu. Nyt olen ollut hyvillä mielin useamman vuoden kotona eikä kiirettä työelämään ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sit opiskelis viimeiset kaks vuotta vasta lapsen jälkeen ja suorittais mahdolliset harjoittelut vielä + tekis lopputyön jollekin työnantajalle, niin työllistymismahdollisuudet pitäis olla melko samat kuin lapsettomalla valmistuvallakin
Itse tein vain 2 lasta peräkkäin. Vielä vuosi ja lähden takaisin koulun penkille joko jatkamaan opintoja, tai sitten ihan toiselle alalle. Yksi ammatti jo löytyy.
Tällä hetkellä ikää 22 :) Hyvin on vielä aikaa opiskella ja aloittaa työt. Lapsetkin on tällä hetkellä tehty, eihän sitä tiedä jos joskus tulevaisuudessa mieli muuttuu. Se on sitten.
Olisin kotona hetken ja sitten isä jäisi kotiin ja jatkaisin opintojani. Kyllä sitä pärjää usko pois! Kaikkea ei voi saada samaan aikaan vaan täytyy laittaa sydämessä asiat tärkeysjärjestykseen :)
Kiitos :) Tätä hainkin, hyviä neuvoja. Tosiaan luulin ennen että uralla olisi minulle merkitystä, mutta mitä enemmän mietin mikä minulle on oikeasti tärkeää - kasvattaa hyvinvoiva ja hyvällä itsetunnolla varustettu lapsi (tai useampi) sitä vähäpätöisemmältä ura alkaa tuntua, vain keinolta saada se oikea tavoite.
Opintonikin ovat niin joustavia että voisin melkein harkita opiskelevani lapsen kanssakin vähän. Ja mieheni olisi myös mielellään hetken aikaa koti-isä. Molemmat vain kuvittelimme silloin 3 vuotta sitten kun nämä asiat keskustelimme että se tapahtuisi helpoimmin juuri opintojen jälkeen :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinulta kukaan ole viemässä mahdollisuutta äitiyteen nuorena. Elämä ei ole kohtalo tai kenenkään ulkoapäin sanelema järjestys vaan valintoja, joita teet itse. Totta on, ettet kaikkea voi saada yhtäaikaa; hyvää uranalkua ja äidiksi nuorena. Mitä itse eniten haluat? Kuka on määrittänyt, miten työurasi pitäisi edetä? Voihan olla, ettet lapsen/lasten jälkeen haluakaan samanlaista työtä/uraa kuin ennen heitä. Mahdollisuuksia opiskella ja vaihtaa suuntaa on vielä senkin jälkeen. Lapsia syntyy hyvin monenlaisiin tilanteisiin ja jos tahtoa löytyy, selviää kyllä työttömän tai opiskelijan äitiydestä.
Tsemppiä sulle. Mieti rauhassa, mitä haluat eniten.
terv. 1-vuotiaan äiti, 31v.
mut mitä vikaa on kierrätyksessä?? eikö ole vaan hyvä jos löytää lapsilleen ja itselleen vaatteita ja tavaroita käytettynä.
Onhan se hyvä, jos löytää laadukkaita ja puhtaita :) Pointtini vain oli että olisi parempi jos siihen ei olisi taloudellista pakkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kyllä kesken edelleenkin. Ikää 33 v ja kolme ihanaa lasta. En kadu mitään, päinvastoin. Tämä on ihanampaa kuin mikään puuduttava toimistotyö, itse tein oikean ratkaisun. Kyllä yhdelläkin palkalla tulee hyvin toimeen ja silti voi nauttia elämästä. Nykyään on ihan ok opiskella missä iässä vaan. Miksi silloin pitäisi opiskella kun on parhaassa lapsentekoiässä, ihan fyysisesti? Ja nauttii ihan eri tavalla esikoisesta, kun on itsekin vielä nuori :).
Ei sinulta kukaan ole viemässä mahdollisuutta äitiyteen nuorena. Elämä ei ole kohtalo tai kenenkään ulkoapäin sanelema järjestys vaan valintoja, joita teet itse. Totta on, ettet kaikkea voi saada yhtäaikaa; hyvää uranalkua ja äidiksi nuorena. Mitä itse eniten haluat? Kuka on määrittänyt, miten työurasi pitäisi edetä? Voihan olla, ettet lapsen/lasten jälkeen haluakaan samanlaista työtä/uraa kuin ennen heitä. Mahdollisuuksia opiskella ja vaihtaa suuntaa on vielä senkin jälkeen. Lapsia syntyy hyvin monenlaisiin tilanteisiin ja jos tahtoa löytyy, selviää kyllä työttömän tai opiskelijan äitiydestä.
Tsemppiä sulle. Mieti rauhassa, mitä haluat eniten.
terv. 1-vuotiaan äiti, 31v.
Kiitos sinullekin. Olen kai aina ollut sellainen "kiltti tyttö" ja toimiut niin kuin olen ajatellut minulta odotettavan. Kaikki sukulaiseni ja tuttuni ovat tosiaan tehneet tuon ensin ura sitten lapset -kuvion joten paine siihen suuntaan on kova. Itse taitaisin kuitenkin olla onnellinen kun minulla olisi se pieni sylissä jo kohta.. 6 vuotta tästä eteenpäin on ihan kamalan pitkä aika.
Hassua, tajusin juuri että ajattelen että ne vaihtoehdot on joko nyt tai 6 vuoden päästä :S En tiedä, ehkä ovatkin.
olin juuri valmistunut ja tulla tupsahti vielä kolmaskin lapsi perään.
akateeminen tutkinto on, mutta työelämä alkaa tässä kohta. työnetsinnässä ollaan!
kukin tyylillään ap! tsemppiä!!
itse opiskelin lähes valmiiksi, tehtiin pieni poika, joka syntyi noin 7 kk ennen valmistumistani. Tein jotain opiskeluja samalla kun olin hänen kanssaan kotona. Jatkoin täyspäiväisesti opintojani hänen ollessaan 2-vuotias, isä oli kotona vielä vuoden. Valmistuin hain työpaikan ja sainkin! Teimme Pojalle seuralaisen niin että ikä-eroa tuli noin 4 vuotta. Olin kotona reilun 1 1/2 vuotta ja isä jatkoi vielä puolivuotta!
Hyvin onnistui ja hyvin on pärjätty. Meillä ei ole ollut lapsille vakuutusia, toimeen ollaan tultu terveyskeskuksen palveluilla.
lukion jälkeen opisekllut ammattiin. olin töissä 3 vuotta lapsi tuli tässä ajassa alulle. sain lapen 26v, ihan sopivassa iässä. olin töissä vuoden ja sen jälken toinen lapsi. nyt olen ollut kotona kolme vuotta lasten kanssa ja omalla tahdillan opiskelut yo-ssa.
ei voi saada piiitkää hyvää uraa ja liutaa onnellisia lapsia, varsinkaan ettei sen eteen tekisi töitä. ruokaa on suomessa vara ostaa, terveellistäkin. meillä on oma asunto ja auto. lanta on normaalisti, muttei kulutusluottoa.
ei ole ehdoton vaatimus, että täytyy olla rikas, uranainen, farmari ja koira, omakotitalo ja 1,7 lasta. kaikien tulee elää niin kun parhaaksi näkee.
esikoisen 22-vuotiaana ja kaksi vielä lisää, kaikki kolmen vuoden sisään. Ajattelin tuolloin, että ehdin kyllä opiskella/töihin vielä myöhemminkin. Tosin sen hetkiset opinnot sain loppuun juuri ennen esikoisen syntymää. Nyt olen ollut tässä kotona lasten kanssa vuosia ja ajattelin olla edelleen. Ehdin kyllä muuta myöhemminkin. Ihan hyvä neuvo oli tuo, että jos tekisitte lapsen/lapset nyt ja sitten jatkaisit opintoja Myöhemmin. Kyllä sitä rahallisesti aina jotenkin pärjää :)
Alue: Aihe vapaa
Kaikkea ei voi saada. Hienoa, että ymmärrät sen tässä vaiheessa. Itse aloin haluta lasta heti, kun totesin taloudellisen tilanteen olevan sellainen, että se kestää vaikka tulisi sairas lapsi tms. Voisi jäädä kotiin tarvittaessa vaikka moneksi vuodeksi. Olin silloin 34-v. Moni tekee lapsia silloin kun siltä tuntuu. En tuomitse heitä ollenkaan. Mutta jos sulla on tuollaiset arvot, että esim. vaatteiden pitää olla merkkivaatteita, niin ei ehkä sovi sulle. Tsemppiä!