Lue keskustelun säännöt.
En "osaa" olla työelämässä
13.01.2022 |
Tämä ei ole tekosyy sille, että olisin laiska ja työhaluton; näistä kahdesta minua ei ole töissä ollessani koskaan syytetty.
Tässä vaan on alkanut tuntumaan siltä, että en jollain tavalla osaa olla töissä ja teen koko ajan virheitä ja ärsytän muita työntekijöitä.
Esimerkiksi jos teen tasan tarkkaan vain omat työtehtäväni, niin tulee vaikutelma siitä, että sitä pitäisi tehdä enemmän ja olla oma-aloitteisempi. Mutta sitten kun koitan olla oma-aloitteinen, niin joko teen virheitä tai vähintäänkin tuntuu siltä että astun jonkun toisen varpaille kun koitan auttaa.
Ja lisäksi minulla on huonot sosiaaliset taidot, joten säännöllisesti en keksi mitään sanottavaa muille (ja jos keksin, en viitsi sanoa,kun se on niin tylsää) Ja eräs toinen esimerkki tuli ruokatauolla. Minähän tässä ajattelin, että olen kohtelias, enkä tunge syömään samaan pöytään muiden kanssa, jos he vaikkapa eivät halua minua seuraansa, mutta sitten myöhemmin kuulin keskustelun, jossa minua kutsuttiin ylimieliseksi, kun kuulemma muiden seurakaan ei kelpaa ruokatunnilla.
Että hyvin menee...
Kommentit (10)
Minä käyn töissä tienaamassa palkkani, en sosialiseeraamassa. Minusta on ihan se ja sama, mitä siellä minusta ajattelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos menet seuraavan kerran uuteen paikkaan, niin sano pomolle, että haluat mielellään rakentavaa palautetta työskentelystäsi. Sopikaa vaikka joku tapaaminen x kuukauden päähän, jossa voitte keskustella, miten sinulla on mennyt. Jos haluat, voit sanoa, että sinulla on tapana helposti keskittyä työhösi niin intensiivisesti, että et aina ole huomannut sellaisia sanattomia odotuksia. Ja sinusta on ikävää jos joku tulkitsee sen väärin. Voit kertoa esimerkin, että olet joskus ajatellut olevasi kohtelias antaessasi kollegalle tilaa, mutta kollega on saattanut tulkita sen töykeydeksi, ikään kuin välttelisit kollegaa.
Tutun kuuloista, etenkin tuo kun hoitaa vain omat hommansa, pitäisi olla oma-aloitteinen ja viedä työyhteisöä eteenpäin, jos ehdottaa toisenlaista toimintatapaa, on päällepäsmäri. Sekin ettei tunge muiden seuraan, nähdään ylimielisyytenä, useimpien on vaikea tajuta, että jotkut meistä vaan eivät tarvitse jatkuvaa muiden seuraa tai halua liittyä keskusteluun. Sitä ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti, jos me kaikki hyväksyttäisiin toisemme sellaisina kuin olemme, vähemmän sosiaaliset saisivat olla samalla viivalla sosiaalisten kanssa, voisi työkyvyttömyysluvut olla pienemmät. Olen nytkin työttömänä ja köyhänä, kun töiden hakeminen sen sopeutumisen kannalta vähän pelottaa, ja kuullut olevani laiska ja ihmettelyä miksen ole töissä.
Miten voi tehdä elämästä noin vaikeaa? Mennään töihin ja tehdään parhaansa. Lounaalla istutaan työkaverin kanssa, jos haluaa tai mennään eri aikaan syömään.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi tehdä elämästä noin vaikeaa? Mennään töihin ja tehdään parhaansa. Lounaalla istutaan työkaverin kanssa, jos haluaa tai mennään eri aikaan syömään.
Ihmiset saa ihan oikeasti kengän kuvaa pyllylle siitä, että eivät "sopeudu työyhteisöön". Työpaikoilla voi myös olla henkilöitä, joiden mielipiteellä on yllättävän paljon valtaa.
En sano, että pitäisi mielistellä, mutta kun AP:kin selvästi on jo yrittänyt vain olla oma itsensä ja tehdä työnsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua näitä yhteisiä lounaita ison työkaverijoukon kanssa. Varsinkaan nyt, mutta en ennen korona-aikaakaan. Miksi pitää mennä jonossa isolla lossillä syömään, kun monessa paikassa se työntekokin on isossa lössissä avokonttorissa häärimistä. Joku rauhallinen hetki päivässä pitää olla.
Olen pienen tiimin lähiesimies. Kun yritän johtaa tiimiä, oma Esimieheni ottaa vahvemmin ohjia ja alkaa ponnekkaasti ohjata tiimiä minun ohi.
Jos taas otan etäisyyttä ja annan tälle ylemmälle esimiehelleni tilaa ja tilaisuuden sille päsmäröinti johtamiselle, niin saan palautetta miten en toteuta rooliani ja ota paikkaani tiiminvetäjänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi voittaa mutta voit viivyttää häviötä.
Et ole kyllä ainoa, vastaavia tapauksia olen nähnyt melkein kaikissa työpaikoissani. Kannattaa ottaa asiasta oppimisen paikka. On totta, että jos tunnollisesti nyhjää omien hommien parissa koskaan kysymättä, onko jotain, mitä voisi tehdä, se ärsyttää. Kun joka työpaikassa tulee niitä yllättäviä tai ylimääräisiä juttuja. Usein ne on aina ne samat aktiivit, jotka tarttuu toimeen. Eli ohje yksi avaa suusi, kysy, tarjoa. Ohje kaksi, kuuntele ohjeita. Kirjoita ne ylös. Pyydä neuvoja. Seuraa kirjoittamaasi. Näin virheitä ei tule niin paljoa. Jos haluat sanoa jotain tai puuttua johonkin epäkohtaan, tee se rohkeasti mutta asiallisesti. Puhu avoimesti. Jos haluat ruokailla yksin, sano se. Toivota muille mukavaa lounashetkeä ja sano, että nyt on sellainen tilanne, että on tarve pitää ruokatauko yksin, älkää loukkaantuko, ei johdu teistä. Tai jos johtuu, niin sano, että tarvitset nyt oman aikasi. Tai mene syömään eri aikaan. Älä päätä mitä muut ajattelevat. Mietit että muut eivät halua sinua seuraasi. Älä tee toisista kiusaajia ilman todisteita. Niin metsä vastaa…
Tutulta kuulostaa.