Miten juuri pankkien verkkopankit on liki mahdoton hakkeroida kun

Pankit pyörii niin vanhalla koodilla ettei ne hakkerit ollet vielä syntynytkään eikä niillä ole hajuakaan kuinka joku fortran toimii.

Päästäpäähän salausta ei osata vielä murtaa ja pankkien serverit ovat maailman suojeltuimpia. Niihin pitäisi päästä fyysisesti käsiksi tai onnistua murtamaan nykyinen päästä päähän salaus. Kvanttitietokone todennäköisesti pystyisi murtamaan nykyisen salausjärjestelmän, mutta toisaalta kvanttitietokone myös mahdollistaa paremman salauksen tehokkuuden

Hyvä hakkeri menee mihin haluaa. Toisaalta ei saisi jäädä sormenjälkiä kovin paljon matkan varrella..

Vierailija kirjoitti:

Pankit pyörii niin vanhalla koodilla ettei ne hakkerit ollet vielä syntynytkään eikä niillä ole hajuakaan kuinka joku fortran toimii.

Ahaa. Eli joskus vanha tekniikka parempi.

Vierailija kirjoitti:

Pankit pyörii niin vanhalla koodilla ettei ne hakkerit ollet vielä syntynytkään eikä niillä ole hajuakaan kuinka joku fortran toimii.

Hohhoijaa.

Fortran kehitettiin tieteellistekniseen koodaamiseen. Tarkoitit varmaan COBOLia?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä hakkeri menee mihin haluaa. Toisaalta ei saisi jäädä sormenjälkiä kovin paljon matkan varrella..

Ei mene.

Vierailija kirjoitti:

Päästäpäähän salausta ei osata vielä murtaa ja pankkien serverit ovat maailman suojeltuimpia. Niihin pitäisi päästä fyysisesti käsiksi tai onnistua murtamaan nykyinen päästä päähän salaus. Kvanttitietokone todennäköisesti pystyisi murtamaan nykyisen salausjärjestelmän, mutta toisaalta kvanttitietokone myös mahdollistaa paremman salauksen tehokkuuden

Teoria kvanttikoneiden mahdollisista kyvyistä ei ole sama kuin nyt saatavilla oleva todellisuus.

Tarttee vielä aika paljon lisää qbitteja ennenkuin nykyisetkään salaukset murtuu.

Pankit käyttää todella paljon rahaa tietojärjestelmiin. Esimerkiksi Nordea pistää satoja miljoonia euroja joka vuosi näiden ylläpitoon ja kehitykseen. Mittakaava on tosi iso. Miljardeja euroja käytetään systeemeiden luomiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päästäpäähän salausta ei osata vielä murtaa ja pankkien serverit ovat maailman suojeltuimpia. Niihin pitäisi päästä fyysisesti käsiksi tai onnistua murtamaan nykyinen päästä päähän salaus. Kvanttitietokone todennäköisesti pystyisi murtamaan nykyisen salausjärjestelmän, mutta toisaalta kvanttitietokone myös mahdollistaa paremman salauksen tehokkuuden

Teoria kvanttikoneiden mahdollisista kyvyistä ei ole sama kuin nyt saatavilla oleva todellisuus.

Tarttee vielä aika paljon lisää qbitteja ennenkuin nykyisetkään salaukset murtuu.

Pankkien tietoturvasta vastaavat ihan taatusti seuraavat herkällä korvalla kvanttitietokoneiden kehitystä. Jossain vaiheessa ihan varmasti nykyiset salaukset menee uusiksi.

Vierailija kirjoitti:

Pankit käyttää todella paljon rahaa tietojärjestelmiin. Esimerkiksi Nordea pistää satoja miljoonia euroja joka vuosi näiden ylläpitoon ja kehitykseen. Mittakaava on tosi iso. Miljardeja euroja käytetään systeemeiden luomiseen.

Eli isossa pankissa on turvallista olla kunnon rahaa pankilla hoitaa tietoturvaa. Miten on pienillä pankeilla?

Pankkien systeemit ovat suljettuja. Ne eivät hiisku yhtään mitään järjestelmäarkkitehtuuristaan ulkopuolisille. Muistan jostain lukeneeni, että jopa osa tietoliikenteestä kulkisi omassa verkossaan (fyysisesti). Jos sinne joku pääsisikin tietomurron tekemään, se olisi luultavasti aika eksyksissä päästyään palomuurista läpi.

Sinänsä hyvä kysymys, koska tietomurtoja on tehty Facebookia ja Yahoota myöten, jotka sentään ovat eri luokan firmoja toisin kuin Suomen pikkupankit. Voi olla mahdollista, että maksuliikenteeseen liittyvät rajapinnat eivät tarjoa samanlaista kompleksisuutta ja siten tietoturva-aukkoja toisin kuin Facebookin kohdalla.

Ei ne ole. Ne vain väittävät niin koska on huomattavasti halvempaa pakottaa ihmiset hoitamaan pankki asiat digitaalisena kuin se että joutuisivat järjestämään oikean asiakaspalvelun joita ihmiset pystyisivät käyttämään töiden jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankit käyttää todella paljon rahaa tietojärjestelmiin. Esimerkiksi Nordea pistää satoja miljoonia euroja joka vuosi näiden ylläpitoon ja kehitykseen. Mittakaava on tosi iso. Miljardeja euroja käytetään systeemeiden luomiseen.

Eli isossa pankissa on turvallista olla kunnon rahaa pankilla hoitaa tietoturvaa. Miten on pienillä pankeilla?

Siksi ei ole pieniä pankkeja.

Muisti stiki mukaan pankkiin ja mammonat omalle tilille..