Lähi- ja etävanhemman

sujuu ongelmitta? Ei ole tarvinnut hankkia mitään "puhemiestä" jos toinen kieltäytyy totaalisesti puhumasta toisen kanssa tai tapaamasta missään sosiaalitoimen tiloissa..

sekä lähivanhemmalta että uudelta puolisolta. Itse olen lähi-äitipuoli ja hoitanut suurimman osan lapsen asioista, mutta lapsen äidin kanssa yhdessä. Ehdottomasti sinun täytyy hoitaa tilanne paremmalle tolalle, ota käyttöön kovat otteet:



Apu voi löytyä täytäntöönpanosovittelusta



Mikäli vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen voimassaolevan huolto- ja tapaamissopimuksen toteuttamisessa, ja erimielisyys kärjistyy avoimeksi konfliktiksi, eroperheellä on oikeus hakea täytäntöönpanosovittelua käräjäoikeudelta. Tämä on eri asia kuin perheasioiden sovittelu.



Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden täytäntöönpanosovittelijan tulee olla lasten ja perheiden kanssa tehtävään psykologiseen, psykiatriseen tai sosiaalityöhön taikka lastensuojeluun perehtynyt henkilö.



Täytäntöönpanosovittelun tarkoituksena on "--edistää vanhempien yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi täytäntöönpantavana olevan päätöksen edellyttämällä tavalla". Tarkoituksena on yksinkertaisesti saada huolto- ja tapaamispäätöstä toteuttavat vanhemmat noudattamaan voimassa olevaa päätöstä.



Mikäli täytäntöönpanosovittelu ei kuitenkaan johda toivottuun tulokseen (yhteisymmärrykseen voimassa olevan päätöksen noudattamisesta tai muuttamisesta), tulevat kysymykseen pakkokeinot, joita on kaksi: uhkasakko ja nouto. Uhkasakon määrää hakemuksesta käräjäoikeus.



Lapsen noutamiseen ei tulisi mennä tilanteessa, jossa voidaan olettaa uhkasakon uhan riittävän lapsen luovuttamiseksi. Pakkokeinot ovat periaatteessa mahdollisia siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen vastustus estää kuitenkin niiden käytön viimeistään silloin, kun lapsi on täyttänyt 12 vuotta.



Pakkokeinot on tarkoitettu tilanteeseen, jossa lasta luonaan pitävä vanhempi syyttä estää täytäntöönpantavana olevan päätöksen toteuttamisen.

mitään muuta kuin systemaattisesti hankaloittamalla asioita a) kieltäytymällä saapumasta sovittuun sosiaalitoimen tapaamiseen yhtäaikaa toisen vanhemman kanssa b) ei vastaa puheluihin vaan tehtävää hoitaa ei-asianomainen uusi puoliso. Kun taas tämä etävanhempi ei haluaisi olla missään tekemisissä tämän uuden kumppanin kanssa (joka ei siis ole lapsen biologinen vanhempi eikä periaatteessa hommaan kuulu) niin mikä vaihtoehto on asioita hoitaa?

tilanteeessa vaan seuraan sivusta. Mielestäni lähivanhemman tulee sitten palkata joku henkilä toimimaan yhteyshenkilönä, vastaamaan puhelimeen, tuomaan lasta tapaamisiin ynnä muuta, jos kerran itse ei halua tms. Ei etävanhemman mielestäni tarvitse näitä asioita exänsä uuden kumppanin kanssa hoitaa. Vai mitä mieltä olette?

muutosta huoltajuussopimukseen, mikäli hommat ei muuttua parempaan?

yhteishuoltoa haetaan. Aika vaikeaahan tuollaisessa tilanteessa on mitään tehdä, kun toinen asianomainen kieltäytyy kaikesta.