Pari kysymystä teille joilla parisuhteen toinen osapuoli on työkyvytön

Mä kerroin kumppanille heti alussa. Sen miksi olen. Ei ole ottanut ongelmaa asiasta vaikka mulle oli vaikeaa kertoa.

Löytyisikö vastaavia pareja? Miten sosiaalinen elämä onnistuu?

Ei puhuta. Aikoinaan tehtiin ihan riittämiin töitä. Toiselta petti mieli ja toisella meni kroppa. Ihmiset kuvittelee kaikkien olevan lusmuja, vaikka syynä olisikin aidosti terveyden pettäminen.

Meillä mies työkyvytön ja meillä on kaveripariskuntia. Olemme aloittaneet seurustelun +30 vuotiaina, joten molemmilla oli valmiiksi jo suht vakinaistuneet kaveripiirit. Eli olemme molemmin puolin tuoneet kaveripariskunnat suhteeseemme. Miehen kaverit ovat luonnollisesti tienneet valmiiksi miehen työkyvyttömyydestä ja kyllä siitä on minun kavereiden kanssa puhuttu heti avoimesti. Miehestä kyllä näkee päälle päin, että kaikki ei ole ihan kunnossa. Kaverit suhtautuvat näihin asioihin kuten normaalilla empatialla varustetut ihmiset yleensä. 

ikää on 69 ja 74, puolisoni työkyky meni jo alle 40 ikäisenä ja joutui eläkkeelle, kaikki tiesi jo heti ekasta sairauslomapäivästä, että eläkkeeseen se johtaa, miksi olisi pitänyt salailla. Kaikki ystävämme ja sukulaiset tietää.Tuon tapahtuessa menimme naimisiin v. 1985 oltuamme yhdessä v. 1971 lähtien. 

Työkyky meni työssä ja ei näy ulospäin mitenkään, ei vaan voi mitään raskaampaa tehdä, normaali elämä sujuu ihan hyvin ilman lääkkeitä. Selkä leikattu 2x.

Puolisoni seurassa esiinnyn yrittäjänä. Sellainen periaatteessa olenkin, liikevaihto vain on kovin pieni.