Lue keskustelun säännöt.
Eilinen 4D-dokkari lapsista jotka eivät syö...
09.12.2009 |
Jopa oli järkyttävää katsottavaa! Miehen kanssa kauhistelimme kyseisten vanhempien uusavuttomuutta.
Kun 3-vuotias vähän kiukuttelee ruoasta, hän on "ruokapelkoinen", ja hänelle pitää siis antaa vain sitä mitä hän haluaa syödä.
Yksi 13-vuotias söi pelkkää suklaata...
Väitän, että jokaikinen noista lapsista olisi syönyt normaalia ruokaa, jos vanhemmat olisivat osanneet olla vanhempia, eivätkä antaneet periksi pienen kiukuttelun edessä.
Ja se "terapeutti" ja ne neuvot.. hohhoijaa.
Kommentit (13)
Yksi söi vain mäkkäriruokaa, yksi pelkkää suklaata, yksi kolmevuotias joi pelkkää äidinmaidonkorviketta monta litraa päivässä, ja kärsi sen vuoksi jatkuvasta ripulista, yksi pikkupoika halusi syödä vain jogurttia, kiukutteli muista ruoista...
Ja terapeuttiasiantuntijan mielestä näille pitää antaa periksi...
Ja kas kummaa, kun pullopojalta otettiin pullot pois, alkoi muu ruoka maittaa ihan itsestään.
En ole koskaan nähnyt yhtä typeriä ja uusavuttomia vanhempia, kuin tuossa dokumentissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuolla siivolla? Oliko ne normaalipituisia esim.?
että lopussa paljastetaan kyseessä olleen koe, jossa testattiin mitä kaikkea bajsaa katsoja uskoo.
vrt. muutama vuosi sitten tullut ohjelma jossa hollantilainen mies oli "syntynyt väärään heimoon" ja alkoi kaivata Afrikkaan.
pyrki ensimmäiseksi vain katkaisemaan lapsen ja vanhempien välisen kierteen, joss lapsi syö vaan suklaata tms. ja vanhemmat painostaa syömään muuta - mutta antaa silti sitä suklaata. Kun tilanne rauhottui lapsi alkoi itsekin haluta muuta syötävää, ja ruokavalio monipuolistui vähitellen.
Terapiaan ei kuulu syyllistäminen. Eiköhän sekin terapeutti ollut sitä mieltä, että vanhemmat oli alun perin tehneet väärin kun tuolle linjalle lähtivät, mutta jotta hoitosuhde toimisi, sitä ei voi ääneen sanoa. En mäkään ymmärrä miten huonoruokaiselle lapselle aletaan edes tarjota pelkkää makeaa, mutta briteiltä se näköjään sujuu...
pyrki ensimmäiseksi vain katkaisemaan lapsen ja vanhempien välisen kierteen, joss lapsi syö vaan suklaata tms. ja vanhemmat painostaa syömään muuta - mutta antaa silti sitä suklaata. Kun tilanne rauhottui lapsi alkoi itsekin haluta muuta syötävää, ja ruokavalio monipuolistui vähitellen. Terapiaan ei kuulu syyllistäminen. Eiköhän sekin terapeutti ollut sitä mieltä, että vanhemmat oli alun perin tehneet väärin kun tuolle linjalle lähtivät, mutta jotta hoitosuhde toimisi, sitä ei voi ääneen sanoa. En mäkään ymmärrä miten huonoruokaiselle lapselle aletaan edes tarjota pelkkää makeaa, mutta briteiltä se näköjään sujuu...
sille tarjotaan sita makeata, etta se lapsi saisi edes jostain energiaa, etta sita riittaisi myos kasvamiseen.
Meilla on ollut yksi "fussy eater" lapsi, ja jos sulla ei ikina sellaista ole ollut, et voi tilannetta ikina tajuta. Niin se vaan on ;-)
Nirsoa syojaa (jos puhutaan n.2v lapsesta) ei saa pitaa tahalleen nalassa, jotta "se sitten soisi kun on oikein nalka". Jos lapsi on liian nalkainen voi se aiheuttaa sen, etta se ei sitten syo mitaan.
Ja, koska mina olen ollut tallaisen lapsen aiti, yrittanyt tehda todella kaikkeni, etta lapsi soisi, niin varmasti kuuntelen jonkun terapeutin neuvoja sen sijaan, etta uskoisin naita tamankin palstan kaikki tietavia mammoja, jotka kommentoivat "etta kylla se syo, kun on riittavan nalka"....
Ja, meidan fussy eater on nykyaan ihan normaali lapsi, joka taustan huomioon ottaen syo about monipuolisesti.
Eli, se siita "brittilaisen terapeutin asiantuntemuksesta" ;-), meidan terapeutti oli britti :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanteet olivat hiukan erilaiset. Maitoa pullosta juovan pojan ongelma oli lähinnä äiti joka ei ilmeisesti halunnut lapsensa kasvavan ja ruokki näin ollen lapsen riippuvaisuutta pullosta/fobiaa muita ruokia kohtaan. Suklaata syövällä tytöllä oli ehkä nirsoilusta alkanut mutta ihka oikea fobia josta halusi itsekin päästä eroon.
Jos lapsi on vuosikaudet kiukutellut ruuasta (tahallaan/tahattomuuttaan, ihan sama) ja hänelle on jankutettu siitä kuinka ei syö oikeaa ruokaa, on nirso ja kiittämätön ja ruokailu menee temppuiluksi, tuputtamiseksi ja painostamiseksi, niin silloin jo ruokailutilanteet aiheuttavat ahdistusta lapselle (ja aikuisille), että eiköhän sitä ole parempi antaa periksi (niikuni siinä jugurttiperheessä) niin lapsikin rauhottuu ja tilanne ei ole painajainen.
Satun tietämään, koska itse olin hyvin "nirso" ruuan suhteen lapsena (en kuitenkaan noin äärimmäinen kuin dokumentin lapset) Edelleenkään en pysty syömään perunamuusia jota minulle pakkosyötettiin (monia ruokia minulle pakkosyötettiin, oksensin kaiken), en mielelläni syö vieraiden seurassa ja minun on tiedettävä etukäteen esim. pikkujoulujen tarjoilut jotta voin suunnitella mitä syön. Miten pääsin fobiastani eroon? Vasta teini-iässä, aivan kuin dokumentin tyttö kun olin kuunnellut pilkkaamista ja vittuilua tarpeeksi kaveripiiristä.
Ja ei se nälässäkään pitäminen auta, isäni joskus vihastui (juurikin mökillä) syömättömyyteeni, tarjosi vain ruokia joihin en ollut tottunut, joten en viikkoon syönyt kuin vettä ja mustikoita puskista kunnes äitini heltyi. En tiedä kuinka kauan olisin voinut olla syömättä, kaiken sen temppuilun ja pakkosyöttämisen ja tuputtamisen jälkeen en edelleenkään tunnista nälkää.
Sitä mietittiin miehen kanssa, että miten se suklaa on esim tullut vaihtoehdoksi... kun meidän muksu oli totaalisessa ruokalakossa ja aliravitsemuksen partaalla (neuvolaseurannassa) 2v iässä niin ei mulla juolahtanut edes mieleen että no jospa sit vaan suklaata söisit, iltaisin olisin sulattanut suklaata mikrossa ja sekoittanut muroihin... kyllä ne keinot ja terapiat piti löytää mutta vaihtoehtoina pysyivät vaan normaalit ruuat.
Ja se pullotaaperon äitihän myönsi suoraan heti alussa, että hän ei vaan uskalla sille antaa mitään uutta kun se on ollut aikanaan allerginen se poika ja että sai hetken aina rauhoittua kun poika söi pulloa. Että sillai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeks vaan, ymmärrän että on kaikenmaailman fobioista kärsiviä lapsia jne, mutta kyllä noissa oli ihan vanhemmista kiinni koko homma. Lapsi syö mitä se opetetaan syömään ja sillä hyvä.
Esim. se likka joka veteli vaan suklaata, seo n mitä varmimmin saanut pentuna suklaata ja päättänyt kiukutella ettei syö muuta kuin suklaata, vanhemmat ovat antaneet periksi ja sitten tyttö on vaan tottunut syömään suklaata. Kai se nyt vanhemmalla iällä tajuaa itsekin ettei se ole normaalia aina vaan syödä suklaata.
Ja eihän niistä syömähäiriöisistä lapsista ketään ollut ikäisensä kokonen.
Ja vielä semmonen homma, että toi on enkuissa IHAN NORMAALIA. Lapsille syötetään siellä semmosta sontaa ettette uskokaan. Oma lapseni valitti jo 3vuotiaana kun isoäidin luona pakotetaan aina syömään karkkia ja sipsejä ja sitten vasta ruokaa. Sitten huudetaan kun ei ruoka maistu ja ihmetellään mikä on kun lapsi ei syö.
NIIN BRITTIÄ NIIN BRITTIÄ ETTÄ!!
Anteeks vaan, ymmärrän että on kaikenmaailman fobioista kärsiviä lapsia jne, mutta kyllä noissa oli ihan vanhemmista kiinni koko homma. Lapsi syö mitä se opetetaan syömään ja sillä hyvä. Esim. se likka joka veteli vaan suklaata, seo n mitä varmimmin saanut pentuna suklaata ja päättänyt kiukutella ettei syö muuta kuin suklaata, vanhemmat ovat antaneet periksi ja sitten tyttö on vaan tottunut syömään suklaata. Kai se nyt vanhemmalla iällä tajuaa itsekin ettei se ole normaalia aina vaan syödä suklaata. Ja eihän niistä syömähäiriöisistä lapsista ketään ollut ikäisensä kokonen. Ja vielä semmonen homma, että toi on enkuissa IHAN NORMAALIA. Lapsille syötetään siellä semmosta sontaa ettette uskokaan. Oma lapseni valitti jo 3vuotiaana kun isoäidin luona pakotetaan aina syömään karkkia ja sipsejä ja sitten vasta ruokaa. Sitten huudetaan kun ei ruoka maistu ja ihmetellään mikä on kun lapsi ei syö. NIIN BRITTIÄ NIIN BRITTIÄ ETTÄ!!
Jollakulla on vähän vihantunteita brittejä kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta käsitin, että oli brittituotantoa? Mulla on ainain sellainen käsitys, että näitä huonoja syöjiä on erityisen paljon juuri Iso-Britanniassa, jossa myös keskivertolapselle tarjotaan huomattavasti huonompaa ruokaa kuin vaikkapa Suomessa. Mulla on (nykyään Suomessa asuvia) brittikavereita, ja heidän mukaansa Britanniassa syödään paljon puolivalmisteita ja eineksiä, ja etenkin työväenluokassa "alusta asti tekeminen" (joka Suomessa taitaa olla yleisin tapa) on vähän niinkuin köyhyyden merkki. Itsetehty ruoka on siis puolivalmisteiden käyttämistä.
Sopii sitten miettiä, olisiko näillä faktoilla jotain syy-yhteyttä syömättömyyteen. Toisaalta tähän vaikuttaa varmasti myöskin psyykkiset syyt.
Itse olen sitä mieltä, että näissä syömättömissä lapsissa on varmasti monenlaista. Toiset oirehtivat psyykkisesti, joillain huono syöminen liittyy nimenomaan ruokaan. Luin joskus Hesarista jutun, jossa kerrottiin, miten makutottumukset ovat hyvin yksilöllisiä ja niitä on vaikea muuttaa, koska liittyvät geeneihin: joku ruoka vaan yksinkertaisesti maistuu pahalta jonkun suussa.
Uskon kyllä myös sen, että jotkut lapset käyttävät tätä syömättömyyttä vallan välineenä, kun huomaavat, että vanhemmat antavat helposti periksi.
Älkää kuitenkaan alkako heti kivittää huonosyöntisten lasten vanhempia, koska a) ette välttämättä tunne taustoja ja b) kuka sitten on täydellinen isä tai äiti? Useimmat varmasti tekevät parhaansa oman ymmärryksensä mukaan. Joskus kuitenkin voi kuitenkin mennä vikaan.
Anteeks vaan, ymmärrän että on kaikenmaailman fobioista kärsiviä lapsia jne, mutta kyllä noissa oli ihan vanhemmista kiinni koko homma. Lapsi syö mitä se opetetaan syömään ja sillä hyvä. Esim. se likka joka veteli vaan suklaata, seo n mitä varmimmin saanut pentuna suklaata ja päättänyt kiukutella ettei syö muuta kuin suklaata, vanhemmat ovat antaneet periksi ja sitten tyttö on vaan tottunut syömään suklaata. Kai se nyt vanhemmalla iällä tajuaa itsekin ettei se ole normaalia aina vaan syödä suklaata. Ja eihän niistä syömähäiriöisistä lapsista ketään ollut ikäisensä kokonen. Ja vielä semmonen homma, että toi on enkuissa IHAN NORMAALIA. Lapsille syötetään siellä semmosta sontaa ettette uskokaan. Oma lapseni valitti jo 3vuotiaana kun isoäidin luona pakotetaan aina syömään karkkia ja sipsejä ja sitten vasta ruokaa. Sitten huudetaan kun ei ruoka maistu ja ihmetellään mikä on kun lapsi ei syö. NIIN BRITTIÄ NIIN BRITTIÄ ETTÄ!!
Jollakulla on vähän vihantunteita brittejä kohtaan?
turhautuneisuutta!! Olen täällä briteissä sen verta monta vuotta asunut ja katsellut tämmöistä vastaavaa toimintaa ihan vierestä että en voi muuta kuin turhautua. Kiukustuin ekaksi joskus vuosia sitten mutta nykyisin lähestulkoon nauran ko. vanhemmille päin naamaa koska tekevät itsestään ja lapsistaan ihan pölvästejä. Ymmärrän siis täysin lapsia joilla on ihan oikeasti jotain ongelmia. Sellaisia ongelmia joita vanhammat omalla tyhmyydellään eivät ole luoneet.
Englannissa ei siis ole yhtään ihmeellistä nähdä 3kk vauva syömässä mm. mäkkärissä, tai että pari kuiselle tungetaan sipsiä suuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko hetkeäkään etteikö ne lapst oisi oppinut tavallista ruokaa syömään jos olisivat opettaneet.
En katsonut ohjelmaa, mutta olisipa kiinnostava seurata jos nuo ihmiset laitettais mökille kuukaudeksi ja mukaan vain terveellistä ruokaa. Että nääntyisivätkö ne lapset siellä oikeasti nälkään. Laittaisin vaikka koko omaisuuden likoon sen puolesta, että kummasti rupeaisi ruoka maistumaan.