Lue keskustelun säännöt.
Aivan sietämätön siskon mies
20.12.2021 |
Ainoa siskoni on minua 10 vuotta vanhempi. Ikäero tietysti on vaikuttanut suhteeseemme, mutta mielestäni siskoni on kyllä mukava ja fiksu ihminen, vaikka nyt ei joka asiassa samoilla aalloilla ollakaan ja elämäntilanteemme ovat hyvin erilaiset.
Avautuminen: Kompastuskynnykseksi suhteessamme on noussut siskoni puoliso, jota minun on nykyään vaikea sietää. He ovat olleet yhdessä parikymmentä vuotta ja alusta asti mies on ollut mielestäni (enkä ole ajatusteni kanssa yksin) vähän erikoinen, mutta viime vuosina tilanne on vain mennyt huonompaan suuntaan. Miehen puheet ovat yhtä rasistista öyhöttämistä ja EU:n haukkumista, seurasta ja paikasta viis. Joskus heillä kyläillessäni en saa edes takkia vielä päältä pois, kun mies rupeaa nojatuolistaan paasaamaan jostakin EU:n pahuudesta. Päivää vain sinullekin, ei ollakaan muutamaan kuukauteen tavattu. Miehellä on epäluuloisen persoonallisuushäiriön piirteitä, hän on esimerkiksi sairaalloisen mustasukkainen. Minkäänlaista empatiakykyä ei ole, hän on esimerkiksi muistisairaasta isästämme sitä mieltä, että ei meidän siskosten isää pitäisi hoitaa, sen kun laitatte johonkin terveyskeskukseen ja unohtukoon sinne. Ei itse halua olla appiukkonsa kanssa missään tekemisissä, koska pitää muistisairautta eli oman ymmärryksensä mukaan vanhuudenhöperyyttä niin häpeällisenä. Näistä puheista olen ollut todella pahastunut ja loukkaantunut. Joskus olen ajatellut, että siskon puoliso on jotenkin vähän yksinkertainen, siis ihan aidosti alhainen äo - jutut välillä sitä tasoa, että saattaa Salkkareita katsoessaan oikeasti luulla, että tuollaisia ihmisiä ja kahviloita on Helsingissä jne. Vänkää vielä vastaan, kun joku oikaisee, että niin tämä on käsikirjoitettu tv-sarja.
Siskoni on niin kiltti ja varmaan haluaa uskonnollisista tms syistä pitää liittonsa kasassa hinnalla millä hyvänsä, että myötäilee miestään kaikessa, ymmärtää, selittää parhain päin hänen sanomisiaan ja yrittää ihan selvästi ulospäin esittää, että kaikki on hyvin. Tämä saa välillä naurettavia piirteitä ja on todella läpinäkyvää.
Pointtini on, että suhteeni siskooni kärsii hänen miehensä urpoudesta. En kovin mielelläni esimerkiksi vieraile heillä, koska mies on aina kotona ja tönöttää olkkarissa tuolissaan, enkä saa jutella siskon kanssa rauhassa mistään. Haluaisin tavata siskoani (välimatka on pitkä), mutta en oikeasti kestä hänen puolisoaan ja on todella vaikea suhtautua neutraalisti ja pitää naama peruslukemilla, kun sisko puhuu miehestään ja hänen edesottamuksistaan. Sisko itse tosiaan vähän surkuhupaisasti keskittyy selittelemään miehensä toilailuja parhain päin.
Millaisia ratkaisuja tällaisessa tilanteessa olisi paras tehdä?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin teidän pitää nähdä vain siskosten kesken tai sitten hyväksyt vaan, että tilanne on mikä on. Oletko ikinä esimerkiksi sanonut sille miehelle, ettet jaksa kuunnella tuollaista öyhöttämistä? Meillä on isä vähän samanlainen ja olen muutaman kerran painokkaasti joutunut sanomaan, etten tullut tänne kuuntelemaan tuollaista turhaa pskaa. Rauhoittuu sitten ja osaa keskustella muustakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tapaat vain siskoasi. Ehdotat vaikka ulkona syömistä, shoppailua, teatterireissua. Kiva idea voisi olla myös lähteä vaikka jonnekin uuteen kaupunkiin yhdeksi päiväksi tai viikonlopuksi humputtelemaan, ns. kotimaanmatkailua.
Mulla on useita sukulaisia ja ystäviä, joiden puolison tapaan ehkä muutaman vuoden välein, enkä pidä tätä mitenkään erikoisena tai ongelmallisena.
Siskosi mies kuulostaa kyllä todella erikoiselta tyypiltä.
Mies sairaalloisen mustasukkainen...luuletko että onnistusi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tapaat vain siskoasi. Ehdotat vaikka ulkona syömistä, shoppailua, teatterireissua. Kiva idea voisi olla myös lähteä vaikka jonnekin uuteen kaupunkiin yhdeksi päiväksi tai viikonlopuksi humputtelemaan, ns. kotimaanmatkailua.
Mulla on useita sukulaisia ja ystäviä, joiden puolison tapaan ehkä muutaman vuoden välein, enkä pidä tätä mitenkään erikoisena tai ongelmallisena.
Siskosi mies kuulostaa kyllä todella erikoiselta tyypiltä.
Mies sairaalloisen mustasukkainen...luuletko että onnistusi?
Joo, juuri tämä. Teatterireissua on pari kertaa yritetty ja kerran tehtykin vuosien varrella, mutta se aiheuttaa siskon perheessä niin mahdottomasti kirettyä ja jälkikäteen kuulustelua ja varmistussoittoja jne, että ei tee enää mieli. Joku naisten viikonloppureissu nyt on jo aivan utopistinen ajatus. Ei siskonikaan tuollaista halua, kun tietää miehensä kuulustelevan häntä viikkotolkulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tapaat vain siskoasi. Ehdotat vaikka ulkona syömistä, shoppailua, teatterireissua. Kiva idea voisi olla myös lähteä vaikka jonnekin uuteen kaupunkiin yhdeksi päiväksi tai viikonlopuksi humputtelemaan, ns. kotimaanmatkailua.
Mulla on useita sukulaisia ja ystäviä, joiden puolison tapaan ehkä muutaman vuoden välein, enkä pidä tätä mitenkään erikoisena tai ongelmallisena.
Siskosi mies kuulostaa kyllä todella erikoiselta tyypiltä.
Mies sairaalloisen mustasukkainen...luuletko että onnistusi?
Joo, juuri tämä. Teatterireissua on pari kertaa yritetty ja kerran tehtykin vuosien varrella, mutta se aiheuttaa siskon perheessä niin mahdottomasti kirettyä ja jälkikäteen kuulustelua ja varmistussoittoja jne, että ei tee enää mieli. Joku naisten viikonloppureissu nyt on jo aivan utopistinen ajatus. Ei siskonikaan tuollaista halua, kun tietää miehensä kuulustelevan häntä viikkotolkulla.
Ap, enempi olisin huolissani siskosi elämänlaadusta, kuin pahoittelisin itseäni.
Kärsiikö siskosi? Vai onko hän jo täysin alistettu? Siltä kuulostaa. 😟
Miehen käytös tulee vain pahenemaan ikääntyessä. Siskollasi on tiedossa todella ankea vanhuus, jos mies ei kupsahda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaa kuulostaa Agatha Christien romaanilta....
Tässähän oli sitten maanantain satu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan uteliaisuudesta kysyn, että miksi niin monet luulevat aloitukseni olevan satua tai trollailua? Ei ole. Ei voi olla niin poikkeuksellinen tilanne, että sisko/veli/hyvä ystävä on mennyt yksiin todella epämiellyttävän tai epätasapainoisen ihmisen kanssa, ja nyt on ongelmana, että kuinka edelleen pitää hyvää suhdetta yllä siihen sisarukseen/ystävään, kun ei voi sietää hänen puolisoaan (joka on aina kotona). Tällaisen asian kanssa pähkiviä on pakko olla muitakin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tapaat vain siskoasi. Ehdotat vaikka ulkona syömistä, shoppailua, teatterireissua. Kiva idea voisi olla myös lähteä vaikka jonnekin uuteen kaupunkiin yhdeksi päiväksi tai viikonlopuksi humputtelemaan, ns. kotimaanmatkailua.
Mulla on useita sukulaisia ja ystäviä, joiden puolison tapaan ehkä muutaman vuoden välein, enkä pidä tätä mitenkään erikoisena tai ongelmallisena.
Siskosi mies kuulostaa kyllä todella erikoiselta tyypiltä.
Mies sairaalloisen mustasukkainen...luuletko että onnistusi?
Joo, juuri tämä. Teatterireissua on pari kertaa yritetty ja kerran tehtykin vuosien varrella, mutta se aiheuttaa siskon perheessä niin mahdottomasti kirettyä ja jälkikäteen kuulustelua ja varmistussoittoja jne, että ei tee enää mieli. Joku naisten viikonloppureissu nyt on jo aivan utopistinen ajatus. Ei siskonikaan tuollaista halua, kun tietää miehensä kuulustelevan häntä viikkotolkulla.
Ap, enempi olisin huolissani siskosi elämänlaadusta, kuin pahoittelisin itseäni.
Kärsiikö siskosi? Vai onko hän jo täysin alistettu? Siltä kuulostaa. 😟
Miehen käytös tulee vain pahenemaan ikääntyessä. Siskollasi on tiedossa todella ankea vanhuus, jos mies ei kupsahda.
Tämä menee heillä aaltoillen. Joku vuosi sitten oli aivan todella huono tilanne, siis todella sairaalloista kyttäystä: auton matkamittarista kilometrien laskemista, juuri jonkun teatteri-illan yhteydessä jatkuvia varmistelusoittoja jne, mutta sitten taas käsittääkseni välillä mustasukkaisuus on taka-alalla, kunnes taas yhtäkkiä pulpahtaa jossakin tilanteessa esiin. Ja joo, siskoni on niin konservatiivinen, uskonnollinenkin ja perhekeskeinen, että ei eroa. Alistettukin, liian kiltti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekään en oikein välitä siskoni miehestä, mutta ei ole kyllä noin paha tilanne silti. Ehkä voisit jutella yleisesti avioeroista siskosi kanssa ja selvittää mitä mieltä hän on niistä. Miten ihmeessä siskosi on päätynyt tuollaisen kanssa yhteen?
En pidä itsekään kovin paljoa sisarukseni kumppanista, vaikka samalla oudolla tavalla pidän häntä osana lähipiiriäni ja välitän hänestä sitä kautta, että läheiselleni tärkeä. Hänellä on kuitenkin vähän samoja piirteitä, vaikka paljon lievempinä - onneksi tätä vähän auttaa se että arvot ovat sentään suht. samankaltaiset. Mutta yhtä kaikki, se miten arvonsa esittää esim. välillä ihan provosoidakseen muita vaikka ravintolassa kovaan ääneen, tuntuu tökeröltä. Lisäksi esittää asioita välillä niin oudosti, ettei kärjistäminen ja ironia välity muille, ja päätyy vaikuttamaan aivan kusipäältä ulospäin. Lisäksi möläyttelee paljon sammakoita ja välillä ihan selvästi myös provosointimielessä haluaa olla eri mieltä muiden kanssa. Hyvä sydän, mutta se ei aina tule esiin. Enkä itse arvosta muiden tahallista provosoimista tai riidan haastamista.
Ehkä itse en pidä heidän jutustaan lähinnä siksi, etten näe sitä tärkeintä: heidän "juttuaan" ja välistä rakkautta, oikeastaan edes sitä miksi ovat päätyneet yhteen. Mielestäni sillä ei olekaan niinkään väliä miellyttääkö läheisen kumppani juuri minua, kunhan ovat onnellisia. Ja sehän tässä rassaakin, etteivät vaikuta olevan... Ovat seurustelleet vasta pari vuotta mutta mielestäni eivät ole missään vaiheessa vaikuttaneet järin onnellisilta yhdessä, vaikka juttu on tuore. Mietin usein että mikäköhän heidän välinen juttu on, onkohan kumppani ihan erilainen kotona.
En osaa oikein auttaa. En ole halunnut itse puuttua läheiseni suhteisiin, koska sisarus minulle niin tärkeä. Mieluummin kuuntelen hänen huolet ja autan, kuin etäännytän puuttumalla asiaan josta en oikeastaan tiedä juurikaan. Toki sen olen maininnut etten välitä noista ylläolevista piirteistä, mutta ei välitä sisaruskaan. Kunhan kohtelee sisarustani hyvin, niin kuin onneksi tekee, en näe syytä puuttua hänen rakkauspäätöksiinsä vaikken mä niitä tajuakaan...
Toki teidän tilanne kuulostaa erilaiselta, koska mies ei kohtele siskoasi hyvin vaan on mustasukkainen ja rajoittaa hänen elämäänsä. Kyllä tossa kohtaa olisi syytä ainakin ottaa asia vakavasti puheeksi ja sanoa siskollesi suoraan asiat, yrittää auttaa pois huonosta suhteesta jos hän osoittaa siihen halua - vaikka se on yllättävän vaikeaa kyllä puuttua toisen elämään. Joskus silti tarpeellista, etenkin jos toista satutetaan fyysisesti tai henkisesti.
No tapaat vain siskoasi. Ehdotat vaikka ulkona syömistä, shoppailua, teatterireissua. Kiva idea voisi olla myös lähteä vaikka jonnekin uuteen kaupunkiin yhdeksi päiväksi tai viikonlopuksi humputtelemaan, ns. kotimaanmatkailua.
Mulla on useita sukulaisia ja ystäviä, joiden puolison tapaan ehkä muutaman vuoden välein, enkä pidä tätä mitenkään erikoisena tai ongelmallisena.
Siskosi mies kuulostaa kyllä todella erikoiselta tyypiltä.