Lue keskustelun säännöt.
Kaveri pilasi lainaamansa huonekalun - miten toimisit?
08.11.2009 |
Meillä on sohva, jota kaverini oli aina ihastellut ja "kadehtinut" meillä käydessään. Kun meidän perheelle tuli eteen parin vuoden väliaikainen muutto pois paikkakunnalta, kysyin kaveriltani, haluaisiko hän ottaa sohvan lainaan siksi aikaa. Hän otti sen mieluusti vastaan, eikä missään välissä ollut epäselvää, että sohva on lainassa. Kyseessä on minulle tunnearvokas esine, ja kaverini tämä myös tiesi.
Kun nyt muutimme takaisin, sohva palautui meille. En ollut saada järkytykseltäni sanaa suustani, sillä se oli järkyttävässä kunnossa - haisi pahalle ja oli pinttyneen lian peitossa. Kangas oli niin likainen, että se tuntui käteen ns. eltaantuneelta. Kun ihmettelin sohvan kuntoa ääneen, kaverini ilmoitti, että sohva oli ollut heidän koiransa petinä! Hän myös sanoi, että koska kangasta ei voi irrottaa ja pestä, voisin verhoiluttaa sohvan uudelleen.
Miten tähän nyt sitten reagoisi? Lienee itsestään selvää, että tälle kaverille en enää lainaa mitään. Pyytäisittekö te jotain korvausta tms.? Vai onko koko juttu oma vikani, koska tarjosin sohvaa lainaan?
Sohvan palautuksesta on jo reilusti aikaa (n. vuosi), mutta asia vaivaa edelleen. :(
Kommentit (14)
Mutta jos ei niinkään kaveri niin laittaisin hänet maksamaan sohvan. Toisaalta en lainaisi huonekalua ei kaverille. Eli kyseessä on kaveri. Eli en sanoisi mitään. Materia on vain materiaa ja ystävyys tai kaveruus on suurempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse heti sohvan nähtyäni olisin itse kyllä älähtänyt kovempaa. Vuoden jälkeen on vähän tökeröä alkaa korvauksia pyytämään.
kurja temppu, ihastelee ja sitten kun saa lainaan, käyttää koiran petinä.
Mitäs lainasit. Ihmisillä on hyvin eri käsityksiä siitä miten tavaroita ja huonekaluja kohdellaan. Itse olen hyvin tarkka siitä kenelle lainaan ja kenelle en. Ei kaverisi ole korvausvelvollinen. Ei vaikka olisit pyytänyt heti korvausta. Teidän olisi pitänyt sopia paremmin sohvan käyttötarkoituksesta ja siistinä pitämisestä.
Ensi alkuun ajattelin, että eipä tuolla nyt ole väliä, sohvahan se vain on. Sittemmin on alkanut ennemminkin kaihertaa se, että kaveri ylipäänsä käyttäytyi tuolla tavalla ja kohteli sohvaa noin, vaikka tiesi sen tunnearvosta minulle. Hän ei ole myöskään koskaan edes pahoitellut asiaa. Tuo verhoilukommentin hän antoi hymyillen tyyliin: "Joo onhan se aika likainen, mut ainahan sä voit verhoiluttaa sen!"
En enää lähde sohvasta vaatimaan korvauksia, koska tämä kaverini on valitellut, miten heillä on taloudellisesti tiukkaa. On vaan tosi vaikeaa päästä asian kanssa sinuiksi. :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietää, että sohvalla on sinulle tunnearvoa ja sitten käyttää sitä koiranpetinä??
Enkä kyllä ymmärrä, miten edes koiranpetinä sohva on päästetään tuollaiseen kuntoon - päivääkin selvempää on, että koiran peti päällystetään vaikka irtopäällisellä, jotta sen voi pestä??
Olisin kyllä itse saanut oikein kunnon perinteiset raivarit tuossa tilanteessa. Heti, en vuoden päästä. ;)
Sohvaa tarjotessani heillä ei vielä ollut koiraa, ottivat sen vasta myöhemmin. Muuten olisin toki miettinyt asiaa kahteen kertaan ennen lainaamista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silti: kysymys ei ole mitä sinun olisi pitänyt tehdä, vaan mitä sen KAVERIN olisi pitänyt tehdä:
1. pitää eläimet poissa lainasohvalta
2. pesettää/ puhdistaa se
3. palauttaa samassa kunnossa kuin oli sen lainannut (parin vuoden normaalit kulumat huomioonottaen)
Ihmiset on niin järjettömän törppöjä nykyään, eivät osaa yhtään ajatella, eivät hallitse aivan normaalia kohteliaisuutta ja toisen huomioonottamista.
Mutta toisaalta, kun olet antanut ajan kulua vuoden verran, niin tuskin sohva sinullekaan niin tärkeä on.
Verhoiluta se uudestaan, maksaa muutamia satasia + kangas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseinen sohva on ainoa huonekalu, joka säilyi kodin tuhonneesta tulipalosta (oli eri rakennuksessa). Tulipalo osui sellaiseen aikaan, jolloin oli taloudellisesti tosi tiukkaa, ja pitkään en omistanut muuta kuin tuon sohvan. Siksi tunnearvo, vaikka ns. arvohuonekalusta ei olekaan kyse.
Käytössä se oli kuitenkin ihan normaalisti enkä olettanut sen saavan mitään silkkihansikaskohtelua kaveriltanikaan - enhän muutoin olisi antanut sitä lainaan. Toisaalta en tosiaan odottanut sen päätyvän koiran pediksikään!
Ap
Se sohvan verhoiluttaminen ei ole tässä se pointti; voin toki teettää verhoilutyön, ei siinä mitään. Se kustannuskaan ei ole tässä ratkaisevaa, vaikka ketuttaa toki maksaa satoja euroja kaverin huolimattomuuden vuoksi.
Ennemminkin yritän tässä keksiä jotain keinoa, miten pääsisin kaverin käytöksestä yli ja voisin hyvillä mielin palata entiseen ystävyyteen. Itse kun en voisi ikimaailmassa kuvitella tekeväni vähänkään tärkeälle ihmiselle noin, ja se pistää miettimään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaverisi oli ajatellut saavansa loppujen lopuksi pitää koko sohvan. Minusta tuollaisen kalun lainaaminen ylipäätään on hieman kummallista.
Kuinka tulit lainanneeksi itsellesi arvokkaan sohvan koiraperheeseen. Kerroitko lainaustilanteessa, että se on sinulle erittäin tärkeä kapistus ja toivot saavasi sen samassa kunnossa takaisin? Sohva ei kuitenkaan ole ihan tavanomainen lainattava tavara. Kaverisihan saattoi ajatella, että hän teki sinulle palveluksen kun otti sen nurrkkiinsa pariksi vuodeksi.
Et voi enää vuoden jälkeen pyytää korvauksia, miksi ihmeessä et tehnyt sitä heti? Kun lainaaja ehdotti verhoilua, olisi siinä ollut tilaisuus mainita asiasta, ja lasku verhoilusta olisi mennyt hänelle.