Miksi pojat olivat ihastuneita minuun yläasteella, mutta aikuisena ei kukaan ole yrittänyt lähestyä?

Aika moni siis yritti saada huomioni, vaikka en en tehnyt elettäkään.

Onko joku muu kokenut samaa? Yhtään ei harmita, etten antanut vastakaikua noille, koska ei yhtään kiinnostanut kukaan niistä. Vierestä vain seurasin, kun yksi kertoi kaverilleen olevansa ihastunut minuun, yksi jopa rakastunut. Tarkoituksella en vastannut mitään kenellekään, koska halusin karkottaa heidät. Vähän tosin harmittaa, koska sain näin oudon tyypin leiman. Mutta ei se silti oikeuttanut siihen, että yksi heistä päätti hiljaisen luonteeni vuoksi kiusata minua kavereidensa kanssa koko yläasteen ajan :(

Mitäköhän sanoisin tuolle kiusaajalle, jos menisin joskus luokkakokoukseen ja olisi siellä? En tosin usko, että koskaan menisin. Suurin osa luokasta syrji eikä siksi huvita ketään nähdä.

Vierailija kirjoitti:

Ei millään pahalla mutta olet vähän outo olemukseltasi.

Et ole koskaan edes tavannut eli et voi tietää.

Voi olla miehet eivät uskalla lähestyä sinua pakkien pelossa tai luulevat, että olet varattu.

Minä voisin sinua lähestyä vaikka huomenna.

Joo, samansuuntainen kokemus minullakin. Yläasteella olin luokan poikien huomion keskipisteenä, vaikka olin outo nörtti. Heti kun menin lukioon, niin huomio väheni tai melkeinpä katosi kokonaan, ja aikuisena se on ollut aika satunnaista.

Sulla oli paikat kuosissa.

Onko sitten Suomessa niin hiljaista sakkia verrattuna esimerkiksi USA:han, jossa heti avoimesti pyydetään treffeille esim. kahvilassa, vaikka nainen ei edes katsoisi mieheen päin? Vai oonko katsonut liikaa sarjoja eli käyttäytyvätkö ihmiset oikeasti noin?

Vierailija kirjoitti:

Joo, samansuuntainen kokemus minullakin. Yläasteella olin luokan poikien huomion keskipisteenä, vaikka olin outo nörtti. Heti kun menin lukioon, niin huomio väheni tai melkeinpä katosi kokonaan, ja aikuisena se on ollut aika satunnaista.

Kiva, kun joku samaistuu asiaan! Kummallista vielä oli, etten edes kaivannut tai halunnut heidän huomiotaan ja silti sitä sain osakseni. Enkä omasta mielestäni ole nykyäänkään mikään ruma eli ulkonäöstä tuskin johtuu.

Keksivät Tinderin ja muut sovellukset.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla miehet eivät uskalla lähestyä sinua pakkien pelossa tai luulevat, että olet varattu.

Miten noin voisi olla?

Yläasteella on niin vakiintuneet pienet ympyrät, kun ei paremmasta tiedetä. Mitä enemmän tulee ikää, sen enemmän törmää erilaisiin ihmisiin ja sosiaaliset kontaktipiirit levittäytyvät. Tähän perustuu jännätyttöjen suosio nuorena, kolmekymppisinä pummivat kaljoja lähiöpubeissa ja raahaavat kännipanon au-lapsien täyttämään vuokrakaksioon.

Nuorena piti olla aloitteellinen ja tytöt etupäässä vain nyrpistelivät nenäänsä. Vähän alle kolmekymppisenä tilanne muuttui kummasti. Luulen, että naisten biologinen kello alkoi tikittämään. En usko, että olisin niin valovoimaiseksi staraksi muuttunut.

Yläasteella pojat eivät vielä ole jatkuvien pakkien kyllästämiä. Mutta mitäpä naiset pakkien saamisesta tietäisivätkään.

Vierailija kirjoitti:

Keksivät Tinderin ja muut sovellukset.

Siihen aikaan ei ollut älypuhelimia lähellekään tulossa.

Yläasteella olit hyvännäköinen, aikuisena et enää

Minulla taas toisinpäin. Koulussa pojat vaan kiusasivat. Olin vähän erilainen kuin muut tytöt ja en tykännyt meikata ja viihdyin huppareissa jne. Nykyään sitten nuoremmatkin miehet juoksee perässä. Vaikka en edelleenkään juuri meikkaa. Mutta olen hoikka ja ilmeisesti hyvin säilynyt.

Vierailija kirjoitti:

Yläasteella pojat eivät vielä ole jatkuvien pakkien kyllästämiä. Mutta mitäpä naiset pakkien saamisesta tietäisivätkään.

Toi voi muuten olla. Nuorena paljon huolettomampaa, kun ei vakavia suunnitelmia.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa tätinaisen paino lähennellä kolminumeroisia kiloja

Tuo oli törkeyden huippu, ei todellakaan! Taidat puhua itsestäsi.