Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää rahoillaan leuhkiva ystävä..
16.11.2009 |
Yksi ystäväni kertoo joka ikinen kerta kun näemme että, miten taas sekin ja sekin on maksanut ja tuli uusi autokin taas ostettua ja päätin heittää kaiken valtaosan tavaroista roskiin ja ostan kaiken uudestaan (vaatteistaan lähtien). Aina jos puhuu ystävistään niin mainitsee jokaisen tuttavansa tittelin ja usein se menee niin, että sen ja sen isä tai serkku omistaa sitä ja tätä ja sitten se heidän kaverinsa, joka on sukua sille ja sille tai sen kaverin kaveri on sitä ja tätä jne. Voi että se on oikeesti rasittavaa kuunnella joka ikinen kerta samat leuhkimiset. Ihan kun ei voisi sanoa, että yksi ystäväni vaan sinne pitää lisätä tämän ystävän sukulaistenkin tittelit.
Ja kaiken huippuhan tässä on se, että ystävälläni ei ole itsellään edes ammattia, vaan elelee leveesti miehensä rahoilla ja itse asiassa ne miehenkin rahat on kai pääasiassa miehen vanhempien avustusta (toki mieskin tekee paljon töitä ja tienaa itsekin, mutta isi ja äiti maksaa ulkomaanmatkoista lähtien kaiken). He eivät OIKEASTI ole itse ostaneet lapsilleen kuin muutaman hullun kerran lapsilleen jonkun vaatteen tai tarvikkeen. Ei tarvitse kun appivanhemmat maksaa kaiken ja tietysti vaan merkkikamaa. Ja kun on niin rankkaa kun ei ehdi edes itse ostamaan lapsilleen mitään kun aina appivanhemmat ostaa jne. voi voi
Nyt joku kirjoittaa tänne että "olet vaan kateellinen", joo oishan se hienoa kun olis itsellä rahaa, millä mällätä ja vielä hienompaa olisi kun rahat olisi ihan omia. Itse tulen hyvinkin varakkaasta perheestä ja sukuun kuuluu jos jonkinlaista isoa pamppua, mutta mitä sitten? Ei ne ole minun titteleitäni, eikä minun rahojani. Ei minun vanhempani maksa minun elämistäni vaan ihan tässä kotihoidotuella kituuttelen. En vaan ole ikinä ymmärtänyt, miksi ihmeessä pitää jatkuvasti leuhkia kaikella sellaisella, mikä ei varsinkaan ole itse aikaan saatua tms. Ja leuhkia rahoillaan kun ne eivät ole edes omia.
Joo oli vaan pakko avautua kun kävi ärsyttään viimesin tapaamisemme kun puheenaihe oli sitä, kuinka rankkaa taas on ja kun pitäs käydä kodin tavarat läpi, että voi ostaa uudet...
Kommentit (14)
riittää. Osalla on perintöä tms. Ja sitten mällätään menemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaverini miehellä on kaksi kertaa niin suuret tulot kuin meillä kahdella yhteensä. ja vieläkin heillä tekee taloudessaan NIIN tiukkaa että joutuvat lähtemään kanarialle matkalle (kun olisivat halunneet lähteä jenkkeihin). huoh.
ja meillä mietitään, mitä syötäisiin että rahat riittää seuraavaan kotihoidontukeen saakka.
siis ystäväsi käytös. Sääli, että hän arvostaa tuollaista materiaa noin paljon. En osaisi tuollaisen ihmisen kanssa puhua mitään, ja varmaan välttelisin häntä.
Olen minäkin joissakin asioissa turhamainen ja ostelen tarpeetonta tavsraa, mutta ei se kuitenkaan mun elämän sisältöni ole. Saan onneni ihan muista asioista.
on hieno juttu jos on rahaa mutta eniten ärsyttää kun tämä ystäväni ei ole tikkua laittanut ristiin näiden rahojen eteen, eikä ole hänen miehensäkään. Kaikki on tarjoiltu vadilla. Ymmärtäisin ehkä paremmin sitä leuhkimista jos ne rahat olisi edes jollain asteella itse tienattuja tai niiden eteen tehty jotain. Mutta ystäväni ei ole edes ammattia saanut luettua itselleen ja on kumminkin jo yli 30v. Ja se, että mitä se mulle kuuluu mikä jonkun heidän hyvän ystävänsä isän veli on ammatiltaan??? Muuten ystäväni on oikein mukava, mutta tuo leuhkiminen vaan alkaa tulemaan jo korvista pihalle... Ei jaksais joka kerta kuunnella miehen sukulaisten omaisuuksien määriä tai kavereiden kavereiden tuloja...
ap
että hänessä on ikäänkuin kaksi puolta se appivanhempien rahoilla materiaa arvostava mällääjä ja sitten välillä taas todella ihana ja ns. omalla tasollaan ja oma vanha itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ymmärrä ihmisiä, jotka valittaa, kuinka ystävä on sitä ja tätä ja erittäin ikävä ihminen ja vaikea ja ilkeä.
Mitä IHMETTÄ te seurustelette sellaisten ihmisten kanssa, vieläpä oikein YSTÄVÄtasolla?! Mä jätän ikävät ihmiset tuttavuustasolle.
ollut jo vuosia ystävä tämän ystäväni kanssa ja nyt tämä leuhkiminen on vaan saanut ihan uudet mittasuhteet. Olen hieman pitänyt "hajurakoa" Mutta on kuitenkin tuttavuus jo monen vuoden takaa niin en nyt halua "välejäkään katkaista".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaiset ihmiset ovat kyllä todella ärsyttäviä jotka"mahtailee"rahoillaan ja mitä kaikkea niin kallista on taas tullut ostettua. Rahaa tuntuu olevan niin paljon että hyvä kun kerkeää tuhlata sitä.
Sitten siellä on kuitenkin näitä sponsoreita (yleensä vanhemmat=isovanhemat) jotka ostelee lapsilleen/lapsenlapsilleen viimesintä huutoa olevaa roinaa.
Mä en ole sen kanssa enää tekemisissä, älä sinäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elämässä hyvää ja huonoa.
Valitettavan usein näillä materiaaleilla mässääjillä on muita huolia. Tai se materiaali menee alta. On tullut todistettua avioeroja, konkursseja ym.
Älä kadehdi muita. Ole onnellinen siitä, mitä SINULLA ON. Ei kannata peilata omaa onnellisuutta muihin.
Minä olen köyhä ja onnellinen. :)
Mulla OLI tällainen ystävä! Ja jollekin tiedoksi, hän tosiaankin oli TURKULAINEN. Voitte vaan arvata miksi emme ole enää ystäviä.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja lisäksi hänestä on tullut oikea besserwisseri, joka arvostelee kaikkien muiden hankinnat surkeiksi ja epätaloudellisiksi. Olen tästä yrittänyt puhua kun asia nolottaa minua enkä viitsisi häntä ottaa mihinkään mukaan.
Enemmän mua hävettää katsella vierestä ihmistä, joka muille alentuvasti virnuillen leuhkii etukäteen kuinka paljon tulee joskus tulevaisuudessa ansaitsemaan ja kuinka tärkeä ihminen olemaan. Tähän päivään asti ei ole itsekehu ja todellisuus vielä kohdanneet, mutta leuhkiminen on nähtävästi hänelle jostain syystä todella tärkeää ja voimaannuttavaa. Kuulostaa vaan suunnattoman nololta kuunnella vieressä, kun tuntuu siltä että hän toivoisi muiden kadehtivan itseään, vaikka on varsin keskiverto, eikä niin kovin kadehdittava eläjä. Selän takan muut naureskelevat ja pyörittelevät silmiään itsekehujalle.
ja eniten ottaa aivoon se, että olen itse ihan peeaa kotiäiti. ja kyllä, kadehdin tämän ystävän omaisuutta ja tietäisin kyllä mitä sillä rahalla tekisin jo landaisi joskus tililleni. vaan niin ei taida kuitenkaan tapahtua..