Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko nirso, kun en halua lapselleni lahjaksi käytettyjä tavaroita?
06.12.2021 |
Tässä en nyt tarkoita sitä, että saisin vaikka serkultani lapselleni välikausihaalarin, joka olisi ollut hänen lapsellaan ja tietäisin serkkuni pitävän vaatteita hyvin ja haalarin olevan kunnossa (ko. ihminen ei koskaan tarjoaisi minulle rikkinäisiä lastenvaatteita). Eli tämä viesti ei koske vaatteita/tavaroita, joiden tiedän 100% varmasti olevan ehjiä ja käyttökelpoisia. Sellaiset ovat erittäin ok ja olen maksanutkin tällaisista tavaroista mielellään.
Sen sijaan en halua vastaanottaa vauvalle/lapselle käytettyjä tavaroita, joiden kunnosta minulla ei ole mitään tietoa/kunto on huono. Alkuun lapsen saatuani olin tyhmä ja sanoin kyllä kaikille tarjouksille ja tuli nähtyä mm. seuraavaa:
"Sopiiko, että tuodaan Emmalle muutamia mun vanhoja vauvanvaatteita ja astioita?" --> vaatteet olivat olleet 30 v varastossa ja haisivat homeelta, astiat olivat 80-luvun kuluneita muoviastioita
"Löydettiin kirpparilta Emmalle ihana body ja tällainen vedettävä lelu" --> Body oli nukkaantunut ja kulunut, muovinen lelu oli todella kulunut ja vetonaru lelusta katkennut
"Voitaisiin tuoda Emmalle mun kaverin perheellä tarpeettomaksi käyneet duplot" --> duplot olivat kiertäneet ties kuinka monessa perheessä ja olivat pahasti naarmuuntuneet
"Työkaverini antoi lapsensa pieneksi jääneen talvihaalarin Emmalle, ole hyvä!" --> talvihaalari haisi niin voimakkaasti järkyttävän pahalle pesuaineelle eikä haju lähtenyt useammassakaan pesussa/pyykkietikalla pois.
Olen ottanut opiksi noista kokemuksista ja sanon nykyisin ihan suoraan ei kaikille käytettyjä tavaroita tarjoaville, jos tavaran laatu ei ole 100% varmuudella hyvä tai ko. ihminen on aiemmin tarjonnut kuluneita tavaroita. En jaksa enää yhtään rikkinäistä, todella kulunutta tai haisevaa tavaraa. Olenko nirso, kun toimin näin vai löytyykö palstalta muitakin? Ja ennen kuin joku sanoo, että olen jotenkin merkkinirso, niin lapsella käytetään ihan tavallisia markettimerkkejä ja muita - ei olla mitään trendi-ihmisiä, mutta arvostetaan perheessä ehjiä tavaroita.
Ap
Kommentit (9)
On meillekin jotain käytettyjä tullut. Jos ne ovat käyttökelvottomia, heitän roskiin. Dublot voi pestä astianpesukoneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annatko kuitenkin miehellesi käytettyä tavaraa?
Et oo nirso. Että inhosin tuota kun meillekin tuputettiin kaikkien nurkista tavaroita, jotta ihmiset itse pääsisivät niistä eroon. On siinä hommaa kun joutuu kierrättämään toisten kamat, jotka he itse olisivat voineet heittää roskiin.
No et todellakaan ole. Ennemminkin kysyisin, mitä noiden ihmisten päässä liikkuu jotka kehtaavat muka anteliaana tyrkyttää jotain omia ikivanhoja, vuosikymmeniä jossain homevarastossa lojuneita risoja rojujaan lahjana toisille?
Ei se kyllä osoita kovin suurta arvostusta lahjan saajaa kohtaan, että annetaan tavaraa joka on selkeästi kulunut kovassa/pitkässä käytössä, puhumattakaan siitä että se haisee! Ei tosiaan tarvitse aina olla uutta ja tuliterää, mutta haluaisikohan tällaisen lahjan antaja itse pukea pienen lapsensa päälle jonkun polvista puhkikuluneen ja suurinpiirtein homepilkuista kirjavan haalarin?
Haiskahtaa enemmän siltä, että halutaan vain päästä omista rojuista eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä niitä nukkautuneita vaatteita voi käyttää kotona, ovat usein myös pehmeämpiä kuin uudet.
Monilla leluilla voi leikkiä vaikka niissä on naarmuja, vanhoilla on myös arvoa kun niitä ei enää kaupoista löydy,
Aloittaja, meillä ihan samat kokemukset. En ota enää käytettyä vastaan.
Kirpparilta voin vielä ostaa jos löytyy jotain ehjää, raikasta ja puhdasta. Jotkut kirpparit kyllä haisee jo heti ovesta sisään astuessa niin ummehtuneelle, että ei sieltä mitään viitsi ostaa...
Mua ei edes haittaa pienet reiät yms vaan se likaisuus. Kun vaatteita ensin säilötään jätesäkissä jossain kylmänkostessa haisevassa varastossa niin ei sitä ole kiva kiskoa itselle tai lapselle päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee sellainen olo että kaiken pitäisi olla uudenkarheaa priimaa, tietenkään asia ei välttämättä ole niin muuta sellainen vaikutelma jää ja se tuntuu nirsoilulta. Toisaalta ymmärrän että nuo 30v vanhat jutut on melkeen suoraan roskiskamaa, olen sellaisia itsekin saanut ja heittänyt hetken päästä pois. Dublojen naarmuja en ymmärrä, ajattelisin että riittää kun pystyy kokoamaan. Olen kyllä muutenkin huono tarkastelemaan kulumia/haalistumia tms. Pelkään että näytetään ryysyläiseltä kun en aidon oikeasti tiedä milloin vaate on LIIAN nukkainen tai LiIAN haalistunut. Pysyykö se esim viisi pesua ”uudenveroisena” ja vuoden aktiivikäytön jälkeen on kulahtanut? Riippuen toki laadusta mutta siitähän ei ostettaessa ole mitään takeita. Toisaalta en ihan kauheasti jaksa välittää kunhan tavarat on ehjiä ja toimivia, ehkä siksi en näe eroja. Mietin että pidänkö itseäni ja perhettä jotenkin alempiarvoisena kun en vaadi priimaa?
Alue: Aihe vapaa
olet