Lue keskustelun säännöt.
Millaista elämäsi oli 20-29 -ikävuosina? Entä yli 30-vuotiaana?
05.12.2021 |
Olen itse nyt 29-vuotias ja juuri aloittanut yliopistossa opiskelun. Olen myös sinkku ja uo-velkaa on noin 30 000e. Olen pitkään kokenut pilanneeni elämäni näinä 20-29 vuosina, mutta toisaalta nyt elämällä alkaa taas olla jokin suunta. Kuulisin mielelläni miten teidän elämänne on kulkenut näinä vuosina ja millaiseksi muuttunut myöhemmin. Jos intoa riittää niin kertokaa toki muiltakin vuosilta tai vaikka tärkeitten käänteitten kautta, olisi vain mukavaa lukea tavallisten ihmisten elämänkaaria. :)
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nyt 30v kahden lapsen äiti. Lapset esiteinejä, eli sain heidät parissakymmenissä. Naimisissa lasten isän kanssa oltu 11 vuotta ja vakityössä 6 vuotta. Omakotitalossa asutaan ja lainaa lyhennellään. Opintoina mulla vaan ylioppilastutkinto. Joskus varmasti toiveena kouluttautua, mutta nyt maistuu vielä työnteko.
20-29 oli helvettiä 30-sama helvetti on jatkunut. Maisema vähän muuttunut vain.
Nuoruuden villit vuodet meni vähän pitkäksi, mutta nyt päälle kolmikymppisenä on alkanut elo tasaantumaan. Olen onnellinen juuri tässä elämäntilanteessa kuin olen.
Vaikeimpina vuosina en voinut kuvitellakaan tällaista seesteistä, kaikinpuolin tasapainoista elämää itselleni. Uskoin olevani menetetty tapaus, paha ja mätä, mitä toki olinkin käytökseltäni tuolloin. Vakaa ja turvallinen parisuhde on eheyttänyt minua suuresti.
Työtä on vielä tehtävänä itseni kanssa, menneisyys tuntuu välillä raskaalta taakalta. Eteenpäin ja parempaa kohti kuitenkin menossa koko ajan. Toivottavasti taakkakin tästä vielä vähän kevenee.
Siis oli, tytön, vailla koulutusta, huonossa parisuhteessa, päihdeongelmia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20-29. Tähän väliin mahtuu perheen perustaminen ja kolme lasta. 30 vuotiaana työuran luomista ja talon rakentaminen ja lapsiperhearkea kasvavien lasten kanssa, koulujuttuja ja harrastuksia.
20-28-v: Epäonnistumisia epäonnistumisen perään. Täysin rahattomana ei voinut mennä minnekään kun oli välillä nälkäkin loppukuusta. Turha AMK tutkinto tuli hommattua joka johti vain pätkätöihin josta säästin rahaa ettei työttömänä tullut enää nälkä. 28-v uudestaan kouluun ja nykyään vakitöissä. Elämä 15 vuotta jäljessä siitä mitä pitäisi olla mutta olen tyytyväinen siihen että suunta on eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollessani 20-29-vuotias opiskelin, tein hieman töitä ja kuuntelin musiikkia. Istuin myös usein kirjoituspöytäni ääressä. 30-53-vuotiaana olen vain istunut pöytäni ääressä.
20-29 tapasin tulevan mieheni, asuin ulkomailla pari vuotta, opiskelin, matkustelin, nautin elämästäni ja olin onnellinen.
30... sain kaksi lasta, ostimme asunnon, perustin yrityksen, olin enimmäkseen onnellinen, vaikka ikäviä ja raskaitakin asioita tapahtui.
40+ mies jäi työttömäksi, meillä oli rahavaikeusia ym. Mies oli maassa, minä pyöritin kaikkea yksin, kunnes mies pääsi taas tolpilleen. Myös ihania ja hyviä asioita tapahtui.
Nyt +60-vuotiaana olen yhä yrittäjä, saman miehen kanssa naimisissa, lapset ovat aikuisia ja voivat hyvin. Meillä on lapsenlapsia. Talous tasapainossa. Olen onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20-29-v. Kovaa työntekoa ja kovaa juhlimista. Tärkeä harrastus seurannut mukana. Opiskelua välillä.
30v burnout, talon rakentaminen, 34v lapset peräkkäin 2. Miehen konkurssi ja talousvaikeudet.
34-40v vaikeat ja raskaat pikkulapsivuodet ja miehen rahavaikeudet. Miehen masennus ja päihdeongelmat. Terveysongelmia molemmilla ja toisella lapsella.
44-v kaikki paremmin kuin koskaan. Avoliitossa saman miehen kanssa edelleen.
20-29v vähän töitä, 4 vuotta opiskelua, lisää töitä, opiskeluaikana tapasin mieheni, muutettiin ok-taloon ja perustettiin yritys. Viitusti lainaa... 29v tulin raskaaksi.
30v-> nyt on sitten pari vuotta eletty lapsiperheenä ja kovasti töitä tehden.
Noh, ollessani 20-29v minä opiskelin ja valmistuin, tein töitä, avioiduin, otin asuntolainaa kotiin jota alettiin rakentaa ollessani 25v, sain kummatkin lapseni ja olin kotiäitinä. Ja ollessani 30v menetin nuoren äitini.
Nyt olen 46v, lapset nuoria aikuisia ja asunto maksettu 1-2v sisällä. Niin ja avioliitossa edelleen.