Vanhaa taloanne remontoivat, älkää repikö pinkopahveja pois
Tai jos revitte niin ainakin säästäkää niistä paloja jonnekin vintin perukoille. Mielenkiintoinen juttu ravintola Kaisaniemen restauroinnista ja sieltä löytyneistä tapettikerroksista https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/a74f4d79-7f65-4bed-a814-862…
Jutussa haastateltu restauroija iloitsee että edellisissä remonteissa ei ole aikaisempia kerrostumia revitty pois vaan rakennuksen historia on näin säästynyt jälkipolville. Liian usein saakin sisustuslehtien sivuilta lukea kuinka vanhan hirsitalon uusien asukkaiden ensimmäinen homma oli repiä ja hävittää vanhat repsottavat pinkopahvit jotta saatiin paljaat hirret esiin :(
Kommentit (19)
Remontointi on täysin eri asia kuin restaurointi.
Vierailija kirjoitti:
Kuka niitä kupruilevia pahveja kaipaa?
Joku sinun jälkeesi taloon muuttava.
Vierailija kirjoitti:
Remontointi on täysin eri asia kuin restaurointi.
Se on kyllä totta että ”perusparannuksen” jälkeen ei monessa vanhassa talossa ole mitään persoonallista jäljellä vaan se saadaan suurella vaivalla ja rahalla muistuttamaan nykyaikaista bulkkipakettitaloa.
Yhdestä huonesta on muistaakseni revitty pinkopahvit. En muista enää, kun purkamisesta on niin kauan. Siellä ei olisi voinut tapetoida/pahvittaa päälle, kun oli hengittämättömiä tapettikerroksia sekä ainakin yksi maalikerros, jonka laadusta ei ollut tietoa. Olisihan toki voinut säästää jonkun palasen, ei tullut mieleen. Ehkä sitten säästän palasen siitä huoneesta, jossa aika varmasti on myös tapettikerroksia ja pinkopahvi alla. Keittiössä on lastulevy päällimmäisenä, ei tietoa, mitä siellä alla on.
Ok. Harvassa on ne hyvin pingotetut.
Vierailija kirjoitti:
Ok. Harvassa on ne hyvin pingotetut.
Pinkopahvi voi löystyä ajan saatossa, mutta sitä on mahdollista kiristää. En ole itse tätä tehnyt, kun tosiaan se huone, josta alkup. pahvi on poistettu, oli tapetoitu hengittämättömällä tapetilla (eli sitä pahvia ei voinut jättää), mutta jos kerrokset hengittävät, voi kiristää. Luulisi, että se on vähän pienempi homma kuin pahvittaminen alusta asti, mutta en varmasti tiedä.
nro 5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka niitä kupruilevia pahveja kaipaa?
Joku sinun jälkeesi taloon muuttava.
Mua harmittaa kun edellinen omistaja oli hävittänyt talosta paljon vanhaa, just noi pinkopahvit myös. Onneksi puiset väliovet oli säästetty, niitä on laitettu takaisin ja yläkerrassa on säästynyt vanhat ikkunat. Eristyspurujen alta on löytynyt isoja paloja vanhoista pinkopahveista tapetteineen ja kahteen huoneeseen olen valinnut niiden perusteella tapetit. Olen varovasti erotellut tapettikerroksia ja laittanut paloja kehyksiin.
Itse revin pinkopahvit ja kovalevyt/lastulevyt (en tiedä tarkkaan mitä nämä kovemmat levyt olivat) hirsiseinien päältä.
Kunnioitan vanhaa, mutta, pahvit ja levyt olivat pinttyneen tupakanhajuiset, ja luteiden p*skassa. Ja maalattu hengittämättömällä mintunvihreällä maalilla.
Olisiko todella pitänyt säästää?
Vierailija kirjoitti:
Remontointi on täysin eri asia kuin restaurointi.
Ei remontin tarvitse tarkoittaa kaiken vanhan hävitystä. Ei ainakaan meidän projektissa tarkoita.
Vierailija kirjoitti:
Itse revin pinkopahvit ja kovalevyt/lastulevyt (en tiedä tarkkaan mitä nämä kovemmat levyt olivat) hirsiseinien päältä.
Kunnioitan vanhaa, mutta, pahvit ja levyt olivat pinttyneen tupakanhajuiset, ja luteiden p*skassa. Ja maalattu hengittämättömällä mintunvihreällä maalilla.
Olisiko todella pitänyt säästää?
Hyvin olisit voinut säästää palaset joka huoneesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka niitä kupruilevia pahveja kaipaa?
Joku sinun jälkeesi taloon muuttava.
Ai niinkun pitäis jättää kauniit hirret rumien pahvien alle piiloon, jos vaikka joku muu joskus tulevaisuudessa sattuisi tykkäämään vinksottavista pahviseinistä??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Harvassa on ne hyvin pingotetut.
Pinkopahvi voi löystyä ajan saatossa, mutta sitä on mahdollista kiristää. En ole itse tätä tehnyt, kun tosiaan se huone, josta alkup. pahvi on poistettu, oli tapetoitu hengittämättömällä tapetilla (eli sitä pahvia ei voinut jättää), mutta jos kerrokset hengittävät, voi kiristää. Luulisi, että se on vähän pienempi homma kuin pahvittaminen alusta asti, mutta en varmasti tiedä.
nro 5
Me ollaan laitettu löysien pahvien päälle puukuitulevy, pinkkarit siis jätetty alle tiivistämään. Hyvin onnistui noinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka niitä kupruilevia pahveja kaipaa?
Joku sinun jälkeesi taloon muuttava.
Ai niinkun pitäis jättää kauniit hirret rumien pahvien alle piiloon, jos vaikka joku muu joskus tulevaisuudessa sattuisi tykkäämään vinksottavista pahviseinistä??
Joo, just näin🤦♀️
Monella se vanhan talon kunnioitus on sitä, että sisustetaan maalaisromanttisesti. Tehdään jostain ovesta sohvapöytä tai olkkarin seinälle ripustetaan heinäseiväs valosarjatelineeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka niitä kupruilevia pahveja kaipaa?
Joku sinun jälkeesi taloon muuttava.
Hän voi laittaa uudet pahvit halutessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka niitä kupruilevia pahveja kaipaa?
Joku sinun jälkeesi taloon muuttava.
Hän voi laittaa uudet pahvit halutessaan.
Sehän se onkin ratkaisu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka niitä kupruilevia pahveja kaipaa?
Joku sinun jälkeesi taloon muuttava.
Hän voi laittaa uudet pahvit halutessaan.
Sehän se onkin ratkaisu
Niin on. Minua ei kiinnosta vıttuakaan mitä joku minun jälkeeni taloon muuttava tekee tai on tekemättä.
Kuka niitä kupruilevia pahveja kaipaa?