Kutsuuko vanhemmat/appivanhemmat teidät syömään?
Olen miettinyt että mikähän siinä on kun miehen äiti ei koskaan pyydä/kutsu meitä käymään kahville tai syömään. Kuitenkin ilmeisesti tykkää kun lasten kanssa käydään. Asutaan aika lähekkäin mutta ei koko ajan nähdä, välillä me on pyydetty mummo meille tai meidän kanssa ulos syömään, joskus tulee. Koskaan ei pyydä. Tuli mieleen tämä kun taas ihmiset puhuu missä joulua viettävät ja kenen luona jouluruualla.
Kommentit (10)
Liian usein. Appiukolla on tapana arvostella minua minkä ehtii, joten kerran vuodessa tapaninpäivänä riittäisi minulle ihan hyvin.
Olenkin jo pitkään jättäytynyt pois aina mahdollisuuksien mukaan milloin milläkin verukkeella ja puoliso sekä lapset ovat saaneet mennä keskenään, ja se se vasta onkin väärin!
Olen tuuminut, olenko jotenkin loukannut anoppia mutta en tiedä miten, aina olen ystävällinen. Ehkä tämmöinen ei ole anopin mukaista toimintaa, mutta luulis että edes joskus tulis mieleen kun mekin ollaan tarjottu ruokaa enkä nyt tarkoita mitään kiitollisuudenvelkaa. AP.
Onneksi ei pyydä. Minun on hirveän vaikea tehdä mitään kylässä enkä suoraan sanoen edes halua tiskata monen henkilön likaisia astioita muovivadissa. Inhoan myös tyrkyttämistä, mita anoppi harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen tuuminut, olenko jotenkin loukannut anoppia mutta en tiedä miten, aina olen ystävällinen. Ehkä tämmöinen ei ole anopin mukaista toimintaa, mutta luulis että edes joskus tulis mieleen kun mekin ollaan tarjottu ruokaa enkä nyt tarkoita mitään kiitollisuudenvelkaa. AP.
Kaikessa ei ole kyse sinusta.
Ei asuta kumpienkaan kanssa lähekkäin joten spontaaneja kutsuja ei tule kummiltakaan. Mutta kyläillessä aina kysytään mitä halutaan syödä ja usein vieraillessa käydään ulkona syömässä jonka yleensä vanhemmat (oli kumpien tahansa) haluaa maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei asuta kumpienkaan kanssa lähekkäin joten spontaaneja kutsuja ei tule kummiltakaan. Mutta kyläillessä aina kysytään mitä halutaan syödä ja usein vieraillessa käydään ulkona syömässä jonka yleensä vanhemmat (oli kumpien tahansa) haluaa maksaa.[/quote
Juurikin jotain tämänlaista Mietin ja tuntuisi mukavalta. Kun menemme käymään anopilla, kysytään aina voiko tulla ja kahvia keittää, mutta ei ikinä kysy haluttaisiinko syödä ja mitä. Rahasta ei ole kiinni, ymmärtäisin jos olisi vähävarainen eikä me mitään erikoista syödä.
Vastaan vanhempana.
Meillä on aikuiset lapset perheineen käyneet syömässä ennen koronaa 2-3x kuukaudessa, nyt parin kuukauden välein (yksi perhe asuu vieressä ja käy joka vkl). Tämä tapa alkoi jo kun itse olin pienten lasten äiti ja kävimme mummolassa sunnuntailounaalla jo 40v sitten
En pidä ruuanlaitosta, enkä myöskään pitkään viipyvistä vieraista. Viihdytään miehen kanssa enimmäkseen kahdestaan ja ne kuulumiset ehtii vaihtamaan sen kahvikupinkin aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vastaan vanhempana.
Meillä on aikuiset lapset perheineen käyneet syömässä ennen koronaa 2-3x kuukaudessa, nyt parin kuukauden välein (yksi perhe asuu vieressä ja käy joka vkl). Tämä tapa alkoi jo kun itse olin pienten lasten äiti ja kävimme mummolassa sunnuntailounaalla jo 40v sitten
Juuri tämmöistä kaipaisin, mukavaa yhdessäoloa lasten kanssa, pienten ja isojen :) Me olemme omalta osalta perinnettä käynnistäneet kun käymme yhdessä välillä syömässä ja tietysti vanhimman lapsen poikakaveri on tervetullut mukaan, monesti pyydetään myös mummo. Ap.
Pyysivät nuo appivanhemmat syömään useinkin. Ja kävimme kahvilla usein. Kaupungin keskustassa kun heidän lähellä asuttiin.Meillä oli silloin pieniä lapsia.