Onko tämä curling-vanhemmuutta?
Tyttö 3v alkanut olemaan "tarkka" vaatteista, mitkä kelpaa mitkä ei. On yritetty valita illalla aamuksi sopivat vaatteet, mutta yllätys, yllätys, nehän eivät enää aamulla olekaan hyvät. Nyt ollaan alettu tekemään niin, että aamulla katson valmiiksi kahdet housut, kaksi paitaa ja kahdet sukat, joista tyttö valitsee jommat kummat. Minulle itselleni aamut ovat näin helpompia, koska minun valitsemat vaatteet eivät kuitenkaan kelpaisi ja heti aamusta olisi sota pystyssä. Onko tämä nyt sitä kuuluista curling-vanhemmuutta? Mitä mieltä olette?
Kommentit (11)
näin meilläkin tehdään. Tosin valitaan tytön kanssa yhdessä vaatteet illalla tyylin haluatko tämän hameen vai tuon mekon, ja sitten kerron, minkä paidan laittaa. Hyvin sujuu, ja aamulla ei tarvitse kinata vaatteista.
Nimenomaan, lapselle tunne, että saa päättää :)
Itsekin koetan katsoa että lapsella on aina jotain asioita mitä saa päättää itse. Meillä on sellaiseksi muodostunut iltapala. Itsekin olen sellainen fiilissyöjä, että usein tuntuu että pitää saada jotain tiettyä ja muut ei mastu.
Eilen lapsi söi iltapalaksi läjän mustia oliveja, pari juustonpalaa, kokookoshiutaleissa pyöritellyn omenan, klementiinin ja päärynän palasina, ja lasin kaakaota :D.
että lapsi pukee vaatteet sopuisammin, tuo on hyvää ratkaisu. Tietenkin jos vaatteet ei siltikään kelpaa ja joudut esittelemään lukuisia vaihtoehtoja ja veksalailemaan, se on huono ratkaisu. Curlingia sekään ei minusta vielä olisi; sillä tarkoitetaan kai sitä että suojellaan lasta pettymyksiltä ja riitojen pelossa myönnytään lapsen vaatimuksiin liikaa. Vaatteiden valinnassa ei vars. curlingia oikein voi harrastaa, paitsi ehkä jos isomman kanssa kiertää kauppoja harva se päivä etsimässä milloin mitäkin muotivermettä. Tai jos antaa pikkuisen kulkea säähän sopimattomissa vaatteissa, kun muut ei kelpaa.
helpottavaa kuulla, koska mies totesi tänä aamuna, että toi vaatteiden valitseminen on ihan älytöntä! Minä tietysti pahoitin mieleni, koska en ole ajatellut tätä mitenkään älyttömänä, pikemminkin aamuja helpottavana tapana, jotta kaikki sujuisi suht neutraalisti.
ap
meillä on tosiaan tasan kaksi vaihtoehtoa, joista tyttö valitsee ja asiat sujuu näin hyvin. Mitään lukuisia vaihtoehtoja en esittele, vaan ilmoitan suoraan, että näistä kahdesta valitset toiset.
ap
meillä on tosiaan tasan kaksi vaihtoehtoa, joista tyttö valitsee ja asiat sujuu näin hyvin. Mitään lukuisia vaihtoehtoja en esittele, vaan ilmoitan suoraan, että näistä kahdesta valitset toiset. ap
että jos vain ilmoitan että nämä housut otat, niin ne ei ikinä kelpaa! Mutta jos mulla on kaksi vaihtoehtoa niin jompikumpi niistä kumma kyllä aina kelpaa:). Näin siis toimin nykyään itsekin pojan 3,5v kanssa. On muuten tosi tarkka vaatteistaan....
t nro 4
lapselle ei kelpaisi mitkään vaatteet ja te jäisitte kotiin, kun muru ei halua lähtä tänään päiväkotiin. Tai kurvaisitte kaupan kautta hakamaan neidille sillä hetkellä kelpaavan mekon ennen päiväkotiin viemistä. Tuo mitä teette on ihan vaan arjen sujuvuuden helpottamista.
Uskon paatantavallan auttavan lapsen henkista kehitysta. Meillakin lapsi (4v) saa aamulla paattaa kahdesta vaihtoehdosta tarhavaatteet ja illalla kattaa ruokapoydan (joskus kaikki saavat erilaiset lautaset, joskus samanlaiset).
Curling-vanhemmuutta olisi antaa lapselle kaikessa periksi ja poistaa kaikki esteet elamassa.
kyn hänelle annetaan pienestä pitäen mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä päätöksiä (pienissä asioissa). Miten muuten lapsi oppisi tekemään valintoja ja toimimaan aktiivisesti ja omaehtoisesti? Se tukee lapsen oma-aloitteisuutta.
Jos lapsi ei koskaan saa pääättää mitään, mikä koskee häntä itseään, ei hän opi tunnistamaan tarpeitaan, ja on varmasti myös myöhemmin toisten vietävissä tai sitten vaan niin passiivinen, ettei uskalla/osaa tarttua yhtään mihinkään toimintaan, saati tekemään valintoja.
Niin ja tietenkään lapsi ei saa päättää asioista, joiden päätösvalta kuuluu aikuisille, se on aikuisen vastuun siirtämistä lapselle, mikä aiheuttaa lapselle turvattomuutta.
Minusta on ok, että lapsi voi päättää juuri tusota kahdesta vaihtoehdosta sen jonka haluaa. Eihän ole tarkoitus, että lapsi lytätään eikä häntä kuunnella missään asiassa. Maailmassa on monia asioita joista lapsi ei voi itse päättää vaan vanhemmat määräävät. Minusta on tärkeää, että lapsella on tunne ettei häntä jyrätä kaikissa asioisssa.
Noin mekin tehdään pojan 3,5v kanssa. Tulee lapselle tunne, että hänkin saa päättää jostain!