9-vuotiaana päiväkirjaana kirjoittamani teksti.

Olit huono lapsi ja he tarvitsivat vapaata sinusta.

 Kirjoitin noin 8-18 vuotiaana päiväkirjaa joka päivä ja ne kirjat ovat yhä tallessa. Luen niitä yhä joskus kun olen nyt 50-vuotias mutta ne kirjoitukseni ovat todella outoja. Esimerkiksi 10-vuotiaana olen yhtenä päivänä kirjoittanut näin: Parrakas takki on sairas. Pidä huolta ystävistämme. Ehkä mukavia hahmoja. Wheatfly White voi tulla apuna. Patjan paras matto leviää ja muut kutovat sen kutomiseen. Kaunis laulaja unessa, menemme sänkyyn hänen kanssaan. Puolustaessaan uskollista epäoikeudenmukaisuutta perhoselle, hän Älä lähetä meitä. Uni on paras lääke, nautitaan siitä. Saamme köyhien olot aamulla.

Kaikki merkinnät ovat tuollaisia omituisia tekstejä joista näin jälkikäteen en ymmärrä mitään, että mitä tarkoitin koska en muista elämäni ensimmäisistä 20 vuodesta juuri mitään. Olen kuitenkin syntynyt Suomessa ja suomen kieli on äidinkieleni sekä ensimmäinen kieli jonka opin mutta silti teksti on tuollaista omituista josta ei saa mitään selvää ja täynnä virheitä.

Mitä minun pitäisi tehdä?

VierailijaMuutimme 2 kuukautta sitten perheeni kanssa vanhaan omakotitaloon, johon kuuluu kaksi kerrosta ja kellari. Talon meille myynyt henkilö sanoi, että emme missään nimessä saa mennä kellariin, koska siellä on tapahtunut kauheita asioita ja jos sinne menee, niin kohtaa kauhistuttavan kohtalon. Olemme siksi pitäneet kellarin ovea lukossa ja avaimen olemme piilottaneet korkealle salaiseen paikaan, että lapset eivät saa sitä käsiinsä. Mutta nyt kuitenkin viime viikolla 9-vuotias esikoinen löysi avaimen, tajusi jotenkin sen olevan kellarin avain, avasi kellarin oven ja meni kellariin houkutellen mukaansa pikkusisaruksensa, jotka ovat 7v, 4v ja 2v. Heitä ei kuulunut takaisin kellarista kun huomasin heidän menneen sinne vaikka huutelin oven raosta, että heitän pitää tulla heti takaisin. Kun mies tuli kotiin ja kuuli mitä oli tapahtunut, niin hän meni kellariin etsimään lapsia vaikka yritin estellä häntä. Kun miestä ja lapsia ei kuulunut takaisin niin soitin maanantaina poliiseille ja meille saapui poliiseja. Minä kerroin heille, että mitä on tapahtunut ja he selvästikin

He käyvät harrastamassa kimppakivaa jonkun toisen pariskunnan kanssa.

ajattelivat että minä en ole järjissäni mutta menivät kellariin katsomaan mukanaan kamera jolla he kuvasivat matkaa kellariin. He lähettivät kamerasta suoraa kuvaa minun läppärilleni todistaakseen, että kellarissa ei ole mitään ihmeellistä.

He kuvasivat matkaa kellariin ja alussa näkyi kun he kävelivät portaita alaspäin. Sitten yllättäen kellarin valot pimenivät, kuului vertahyytävää kauhunsekaista huutoa ja lauseita, että "Mikä tuo on", "Se ei voi olla todellinen" ja "Se hyökkää kimppuumme". Sitten kuului hirvittäviä tuskanhuutoja jotka loppuivat yllättäen samoin kuin läppärin yhteys kännykkään. Tämä tapahtui maanantaina ja yhä lapseni, mieheni, poliisit ja ilmeisesti jonkinlainen omituinen hirviö ovat siellä kellarissa. Mitä minun pitäisi tehdä?

Haluaisin löytää itselleni nöyrän ja kuuliaisen 12-16 vuotiaan naisen vaimoksi, joka tekisi kotonani kaikki kotityöt puolestani, laittaisi minulle ruokaa, synnyttäisi minulle lapsia, hoitaisi ja kasvattaisi lapset sekä kaikista tärkeimpänä palvelisi minua kaikessa mitä haluan, tottelisi jokaista käskyä, pitäisi minua isäntänään joka olisi hänelle kaikista tärkein ihminen ja koko hänen elämänsä keskipiste ja joka tyydyttäisi kaikki minun ja kaverieni seksuaaliset halut aina kun niitä ilmaantuisi. Mistä sellaisen naisen löytää?

Minä olen niin onnellinen <3 :-) .

Mies 27v Seurustelimme avovaimoni kanssa 5 vuotta, joista 3 vuotta asuimme yhdessä. Kaksi vuotta yritimme saada aikaan lasta tuloksetta koska avovaimoni ei tullut raskaaksi. Osittain tämän syyn vuoksi meille tuli välirikko ja minä muutin yhteisestä asunnostamme pois. Olimme 9 kuukautta erossa toisistamme mutta pidimme silti yhteyttä toisimme säännöllisesti. Nyt olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että ero oli virhe ja että me haluamme palata yhteen. Tapasimme tänään ensimmäistä kertaa tämän 9 kuukauden aikana ja kumppanillani oli minulle todella iloinen yllätys sillä hän oli tavatessamme selvästi raskaana ja hän kertoi, että me olemme viimeinkin onnistuneet siinä että meille tulee lapsi. Vaimoni odottaa yhteistä lastamme ja hän on raskauskuukaudella 6. Minä olen taatusti maailman onnellisin mies. Minä alan siirtämään tavaroitani takaisin avovaimoni ja minun entiseen yhteiseen asuntoon josta tulee tuleva yhteinen kotimme ja myös lastemme koti. Joulukuun alussa muutan takaisin puolisoni luokse jota minulla on ollut koko ajan kova ikävä ja me saamme 3 kuukauden päästä esikoisemme.

Vaikea sanoa mikä sinua vaivasi lapsena. Todennäköisesti kuitenkin ufot kaappasivat vanhempasi aina tuoksi päiväksi.