Ystävän koen kylmäksi ja mietin voinko enää luottaa

Tee itsenäinen päätös asiasta,emme voi tehdä puolestasi päätös. Jos olisin sinä jätäisin hänet taakseni. Jos ei ole enää mitään yhteistä ,miksi pitäisi pakosti pitää ystävänä?Varsinkin jos ei luottamusta enää ole. Ihmisillä on tapumus mennä kireen taakse jos joku on kokenut menetyksen. Ei haluta tukea,paetaan kiiren taakse,kun koemukset menetykset eivät heitä koske.Itse olen juuri tuon kokenut ,kun menetyksiä paljon ollut 2v.aikana.En olekaan se kiva tyyppi enää,kun en jaksa pompata ylös heti tukemaan ja autamaan muita . Semppiä sinulle, ainakin näit ketkä ovat ystäviäsi,ketkä eivät!

Teillä taitaa olla eri odotukset ystävyydeltä.

Minä olen saanut sellaisen kotikasvatuksen, että tunteita ei ole. Ei saa innostua, ei saa kikatella, ei varsinkaan saa itkeä eikä tuntea pahaa mieltä. Hymy kasvoille vaan ja reippaasti eteenpäin vaikka kuinka sattuisi. Siksi on todella vaikea suhtautua ihmisiin jotka kertovat ongelmistaan ja itkeskelevät ja hakevat tukea ja lohtua.

Tietenkin saat valita ketä pidät ystävänä ja kehen pidät yhteyttä, mutta ota huomioon että kaikilla ei ole ollut mitään tunnekasvatusta, tai se kasvatus on ollut sellainen, että "Nyt hiljaa!".

Minulla oli eräs kaveri joka vaikutti lähinnä robotilta. Mitään yhteyttä ei syntynyt ja hän ilmestyi paikalla vain silloin kun pääsi hyötymän minusta jotenkin. Ehkä tämä oli valittu lähestymiskeino minun suhteeni ja hänellä oli omat syynsä siihen. Lopulta kuitenkin koin tällaisen "tuuleen huutamisen"  kuluttavaksi  ja vain vetäydyin. Ehkä sinunkin ap pitäisi vain päästää irti, jos aitoa yhteyttä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Teillä taitaa olla eri odotukset ystävyydeltä.

Aikaisemmin vaikutti olevan samat.