Lue keskustelun säännöt.
En mene enää ikinä kouluun. Hävettää.
16.11.2021 |
Mulla on mennyt aika huonosti viime aikoina. No en sitten ollut tehnyt läksyjä, ja opettaja kysyi multa että miksi. Sanoin että en tiedä. No sitten mä muutuin ihan punaseksi, ja musta tuntui että alan ihan just itkemään. Se opettaja kysyi että onko mulla kaikki hyvin, ja koko luokka tuijotti. Välttelin opettajan katsetta ja se oli ihan kauheeta. Välkällä jotkut vaan tahallaan ärsytti mua että meinaan itkeä läksyjen takia. En oikeasti halua mennä enää kouluun. Mitähän kaikki ajattelee musta.... En jaksa mun elämää muutenkaan. Voi kun en enää heräisi huomenna.
Kommentit (18)
Pystytkö puhumaan tuosta äitisi kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olispa se ope ollu viisaampi ja jutellu sun kans kaksin eikä koko luokan kuullen. Tsemppiä sulle.
Kenelläkään ei mene aina hyvin.
Useimmat ihmiset eivät juurikaan muista tai edes huomaa muiden tekemisiä, koska ajattelevat lähinnä itseään.
Ihan rennosti vain kouluun huomenna.
Jos haluat apua, voit mennä kahden kesken juttelemaan open tai terkan tms. kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla on mennyt huonosti? Voitko mennä puhumaan terkkarille tai jollekin koulupsykologille tms, jos teillä on sellainen?
Esimerkiks mun iskä lähti ja jätti mut ja mun äidin kahestaan. Ja mun äitillä menee huonosti ja sen mielestä se on mun syytä. En jaksa yhtäkään päivää ja oon ihan kyllästyny kaikkeen. Ja en tiiä voinko ku oon huono puhumaan mitään. Ap
Hae itsellesi apua ja kerro tilanteesi koulussa jollekin kivalle opelle. Hän hankkii sinulle apua. Vanhempien ero ei ole sinun vikasi. Kaikilla on vaikeita hetkiä joskus. Ei tuota tarvitse hävetä. On Ok, jos on paha mieli kun vanhemmat ovat eronneet. Ei silloin ketään muutakaan huvita tehdä läksyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekkin aloin joskus itkemään kun vuoden kiusasivat pahat oppilaat 8-luokalla. Sitten aloin itkemään koko luokan edessä omalla pulpetilla ja itkin pari tuntia putkeen. 2 viikkoa olin koulusta pois ja sitten tulin takaisin kuin uutena sinne kouluun sen parin viikon levon jälkeen. Kyllä se siitä.
Mulla on kans paska fiilis. EI itseni vaan lapseni puolesta :/ olen vuoden paskin äiti. En osaa huolehtia lapseni asioista :( Muiden lapset on aina siisteissä vaatteissa ja kauniita ja niillä on aina läksyt tehtynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä, et ole todellakaan ainoa jolle on käynyt noin, vaikka siltä tuntuukin. ❤️
Koita puhua äitisi kanssa, tai vaikka kouluterkkarin tai koulukuraattorin kanssa.
Asiat järjestyy, ja elämäkin käy tietyllä tavalla helpommaksi iän myötä.
Älä anna niiden alkaa kiusata sua. Toi nyt oli vaan yksittäiskerta, ja kiusasivat varmaan kun hämmentyivät tilanteesta, mutta pitää mennä pää pystyssä paikalle ettei sellainen jää päälle.
Hae jotain tukea koulun kuraattorilta tai terkalta, tuollaiset asiat on juuri heidän heiniä. Koulussa takkuaa, koska kotitilanne ahdistaa selvästi.
Tsemppiä ♡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä anna niiden alkaa kiusata sua. Toi nyt oli vaan yksittäiskerta, ja kiusasivat varmaan kun hämmentyivät tilanteesta, mutta pitää mennä pää pystyssä paikalle ettei sellainen jää päälle.
Hae jotain tukea koulun kuraattorilta tai terkalta, tuollaiset asiat on juuri heidän heiniä. Koulussa takkuaa, koska kotitilanne ahdistaa selvästi.
Tsemppiä ♡
Ja en siis tarkoittanut syyllistää siitä että punastuit/melkein itkit, mutta paras taktiikka on käyttäytyä niinkuin mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei olisi tapahtunut, kun seuraavan kerran näet nuo tyypit.
Täällä sama juttu mutta olen aikuinen. Ei se johdu aina sinusta, että elämä koettelee.
Lähetän kaukosäteilynä (:D) kaikkea hyvää sinulle elämääsi niin että jaksat. 💖
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteyttä nyt kotikaupungin sosiaalitoimeen. Yhteystiedot löytyvät ihan googlettamalla oma kaupunki ja sosiaalitoimi. Jos on vaikea kertoa asioista,kannattaa ihan näyttää tänne kirjoitetut viestit.
Vierailija kirjoitti:
Yhteyttä nyt kotikaupungin sosiaalitoimeen. Yhteystiedot löytyvät ihan googlettamalla oma kaupunki ja sosiaalitoimi. Jos on vaikea kertoa asioista,kannattaa ihan näyttää tänne kirjoitetut viestit.
Tarvittaessa sitten jopa lasu itsestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot vaan että meni vähän tunteisiin. Ei kannata nolostella niin ei muutkaan ihmettele sen enempää.
Toivottavasti voit puhua jollekin tilanteesta kotonasi. Helpottaisi paljon jos saisit jostain tukea.
Virtuaalihali aloittajalle! ❤️
Ei ole mitenkään sinusta kiinni, että vanhemmat erosivat. Käy terkan puheilla ja pyydä saikkua vaikka viikko. Tarkkaile äitisi käytöstä sinua kohtaan ja jos selkeästi syyllistää, lasu.
Itse äitinä voin kertoa, etten monia virheitä ole nähny ennen ulkopuolisen puuttumista asioihin. Joten lasun mukaantulo voi pidemmän päälle olla myös äidille helpotus, ja äiti voi saada sitä kautta keinoja käsitellä eroa ja ymmärtää että se ero ei liity sinuun mitenkään.
Voit tehdä lasun myös nimettömänä, mikäli pelkäät äitisi reaktiota.
Tsemppiä! Et ole yksin tunteidesi kanssa, yritä verkostoitua netissä muihin nuoriin vastaavissa tilanteissa 🤗
Ymmärrän hyvin, että sinusta tuntuu tuolta, mutta ei ne muut enää huomenna edes muista koko asiaa. Jos muistavat, niin viimeistään viikon päästä on jo unohtunut.
Eikä ole sinun vikasi, että äidilläsi menee huonosti.
Millä tavalla on mennyt huonosti? Voitko mennä puhumaan terkkarille tai jollekin koulupsykologille tms, jos teillä on sellainen?