Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen huolissani mummostani
16.11.2021 |
Hänen puolisonsa menehtyi vakavan sairauden takia hetki sitten.
Mummoni on välillä kuin normaali ihminen mutta hän on alkanut leipomaan tolkuttomasti, menee jopa parikin kiloa jauhoja päivässä pullaan ja mummoni on itkenyt päivät kotonaan kun kukaan ei tule pullaa syömään.
Hänen tarkoituksensa on hyvä, antaa niitä meille todella useasti, emme tosin jaksa syödä niitä aina mutta miten voi kieltäytyä. On vain heitettävä ruokaa roskiin. Mummoni mainitsi tässä viikonloppuna että häntä masentaa.
Ymmärrän että tää tilanne on masentava, mutta kun olen katsellut Hänen (mummoni) touhuja niin mielestäni hänelle voisi tehdä hyvää käydä lääkärissä.
Muut kieltää ongelman, mutta mun mielestä on aika selvää että häntä vaivaa masennus.
Siihen saisi oikean lääkityksen niin saattaa ehkä helpottaa häntä.
Ahdistun itsekin kun hän ei halua ottaa apua vastaan . Ja tulee olo ettei voi tehdä mitään kun ei toinen halua.
Kommentit (5)
Ja me käydään kyllä hänen luonaan, sekä hänellä käy kavereita, mutta mummoni ei ikinä itse soita kenellekään. Ollaan sanottu ystävällisesti hänelle että voisit itsekin ottaa yhteyttä kun kaipaa seuraa niin paljon.
Mutta ei. Odottaa vain että joku tulee aina itse ensin, ei ole molemminpuolista yhteydenpitoa. Hänellä on paljon kavereita, mutta ei pidä heihin itse yhteyttä. Ja itkee sitten kun ei ole joku jatkuvasti hänen seurana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heti olet lääkitystä mummolle hommaamassa. Rauhoittaviako vai masennuslääkkeitä? Ikävään ja särkyneeseen sydämeen ei ole lääkettä. Ehkä seura ja vertaistuki voisivat auttaa.
Ei ikävöivä ja surullinen ihminen soittele kenellekään. Häneen pitää olla yhteydessä.
Alue: Aihe vapaa
Vie häntä ulos jos vain voit tai pyydä kylään.
Etsi lähin suru- tai kriisiryhmä.