Perukirjoitukset, ositus, apua!
Vanhempani kuoli ja perukirja on nyt tehty. Olin pankkiin yhteydessä ja pyysin pesän varojen jakamista peruskirjan mukaan. Ositus maksaa 400€, tämä siis pankin lakimiehen palkkio. Onko tää ihan tavallista?! Luulin, että olisi maksutonta jotain tilin palvelumaksua lukuunottamatta. Kusetetaanko mua nyt?
Kommentit (21)
totta kai lakimies ottaa palkkion, pankin lakimieskin sillä hän tekee pankin lakimiespalveluihin kuuluvaa työtä jos hän sen työn hoitaakseen ottaa. Pankki hinnoittelee palvelunsa. Ei nykyään mitään ilmaiseksi saa.
Meille pankki tarjosi perukirjan tekoa ja se olisi maksanut vain 2000€. No tein itse ja siinä meni noin tunnin verran kun kaikki tiedot oli kasassa.
Varoja ei jaeta perukirjan mukaan jos olemassa on leski ja/ tai useampi kuin yksi perillinen. Pitää tehdä erillinen ositus/jakokirja ja sen teettäminen pankissa maksaa. Toki voitte sen tehdä itsekin.
OP:lla maksaa vähintään 700€. Eli ei sinua kusetettu.
Minäkin haluaisin, että lakimiehet tarjoavat palvelujaan ilmaiseksi.
Mitä tuo ap oikein selittää?
Ei mitään järkeä koko kysymyksessä?
Mistä osituksesta hän puhuu?
Ositus tehdään aina vainajan ja lesken välillä.
Ositus ja perinnönjako ovat kaksi aivan eri asiaa.
Ja mitä tuo pankin lakimies oikein osittaa?
Pesänjakaja haetaan kuolinpesälle vain siinä tapauksessa, etteivät kuolinpesän osakkaat pääse yksimielisyyteen pesänjakamisesta. Ja pesänjakajan määrää yleensä oikeus.
Kysymyksessä ei ole päätä eikä häntää eikä keskustaa.
Luulenpa että asialla on jälleen tunnettu trollailija, joka heittelee näitä sairaita provojaan tänne toistuvasti.
Kuinka paljon ap suostuu tekemään töitä ilman palkkaa?
Ap on se tuttu pösilö linjoilla, nuppi sekaisin jatkuvasti, tuulesta tempaistuja aloituksia tekee.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo ap oikein selittää?
Ei mitään järkeä koko kysymyksessä?
Mistä osituksesta hän puhuu?
Ositus tehdään aina vainajan ja lesken välillä.
Ositus ja perinnönjako ovat kaksi aivan eri asiaa.
Ja mitä tuo pankin lakimies oikein osittaa?
Pesänjakaja haetaan kuolinpesälle vain siinä tapauksessa, etteivät kuolinpesän osakkaat pääse yksimielisyyteen pesänjakamisesta. Ja pesänjakajan määrää yleensä oikeus.Kysymyksessä ei ole päätä eikä häntää eikä keskustaa.
Luulenpa että asialla on jälleen tunnettu trollailija, joka heittelee näitä sairaita provojaan tänne toistuvasti.
Ositus voidaan tehdä, jos haluaa erotella aviopuolison ja perikunnan omaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo ap oikein selittää?
Ei mitään järkeä koko kysymyksessä?
Mistä osituksesta hän puhuu?
Ositus tehdään aina vainajan ja lesken välillä.
Ositus ja perinnönjako ovat kaksi aivan eri asiaa.
Ja mitä tuo pankin lakimies oikein osittaa?
Pesänjakaja haetaan kuolinpesälle vain siinä tapauksessa, etteivät kuolinpesän osakkaat pääse yksimielisyyteen pesänjakamisesta. Ja pesänjakajan määrää yleensä oikeus.Kysymyksessä ei ole päätä eikä häntää eikä keskustaa.
Luulenpa että asialla on jälleen tunnettu trollailija, joka heittelee näitä sairaita provojaan tänne toistuvasti.
Ap haluaisi että pankki jakaisi vainajan rahat pelkän perukirjan perusteella. Jos ap on ainoa perillinen eikä ole leskeä, niin silloin pelkän perukirjan pitäisi riittää.
Vierailija kirjoitti:
Eikö suvussanne osata jakolaskua?
Onhan se nyt vaikeaa, kun ensin pitää jakaa kahdella ja sitten vielä uudelleen sisarusten määrällä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo ap oikein selittää?
Ei mitään järkeä koko kysymyksessä?
Mistä osituksesta hän puhuu?
Ositus tehdään aina vainajan ja lesken välillä.
Ositus ja perinnönjako ovat kaksi aivan eri asiaa.
Ja mitä tuo pankin lakimies oikein osittaa?
Pesänjakaja haetaan kuolinpesälle vain siinä tapauksessa, etteivät kuolinpesän osakkaat pääse yksimielisyyteen pesänjakamisesta. Ja pesänjakajan määrää yleensä oikeus.Kysymyksessä ei ole päätä eikä häntää eikä keskustaa.
Luulenpa että asialla on jälleen tunnettu trollailija, joka heittelee näitä sairaita provojaan tänne toistuvasti.
Voi olla kahden kuolinpesän välinen ositus.
Vierailija kirjoitti:
Varoja ei jaeta perukirjan mukaan jos olemassa on leski ja/ tai useampi kuin yksi perillinen. Pitää tehdä erillinen ositus/jakokirja ja sen teettäminen pankissa maksaa. Toki voitte sen tehdä itsekin.
Kyllä varat jaetaan nimenomaan perukirjan mukaan. Sen perusteella laaditaan toinen paperi, jonka nimi on jakokirja.
Siitä on ihan turha maksaa pankille, jos perilliset (ja leski) pystyvät sopimaan jakamisesta, ja on jotain ymmärrystä yhteen- ja vähennyslaskusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varoja ei jaeta perukirjan mukaan jos olemassa on leski ja/ tai useampi kuin yksi perillinen. Pitää tehdä erillinen ositus/jakokirja ja sen teettäminen pankissa maksaa. Toki voitte sen tehdä itsekin.
Kyllä varat jaetaan nimenomaan perukirjan mukaan. Sen perusteella laaditaan toinen paperi, jonka nimi on jakokirja.
Siitä on ihan turha maksaa pankille, jos perilliset (ja leski) pystyvät sopimaan jakamisesta, ja on jotain ymmärrystä yhteen- ja vähennyslaskusta.
Jakokirja saa olla mitä vaan kunhan loppusumma täsmää perukirjaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varoja ei jaeta perukirjan mukaan jos olemassa on leski ja/ tai useampi kuin yksi perillinen. Pitää tehdä erillinen ositus/jakokirja ja sen teettäminen pankissa maksaa. Toki voitte sen tehdä itsekin.
Kyllä varat jaetaan nimenomaan perukirjan mukaan. Sen perusteella laaditaan toinen paperi, jonka nimi on jakokirja.
Siitä on ihan turha maksaa pankille, jos perilliset (ja leski) pystyvät sopimaan jakamisesta, ja on jotain ymmärrystä yhteen- ja vähennyslaskusta.
Jakokirja saa olla mitä vaan kunhan loppusumma täsmää perukirjaan.
Ei jakokirjan summien tarvitse täsmätä perukirjaan. Usein kuolinpesä on olemassa vuosia tai vuosikymmeniäkin ja sen varat voi huveta tai kasvaa jos on esim sijoitusvarallisuutta. Perukirjassa todetaan vainajan kuolinhetken varat ja velat vähennettynä esim hautauskuluilla ja sen perusteella määrätään perintövero. Sillä ei ole sinällään mitään tekemistä lopullisen perinnönjaon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo ap oikein selittää?
Ei mitään järkeä koko kysymyksessä?
Mistä osituksesta hän puhuu?
Ositus tehdään aina vainajan ja lesken välillä.
Ositus ja perinnönjako ovat kaksi aivan eri asiaa.
Ja mitä tuo pankin lakimies oikein osittaa?
Pesänjakaja haetaan kuolinpesälle vain siinä tapauksessa, etteivät kuolinpesän osakkaat pääse yksimielisyyteen pesänjakamisesta. Ja pesänjakajan määrää yleensä oikeus.Kysymyksessä ei ole päätä eikä häntää eikä keskustaa.
Luulenpa että asialla on jälleen tunnettu trollailija, joka heittelee näitä sairaita provojaan tänne toistuvasti.
Voi olla kahden kuolinpesän välinen ositus.
Niin, tai kyseessä uusperhe. Molempien omia tai yhteisiä lapsia. Muuta ei tarvii soppa on valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varoja ei jaeta perukirjan mukaan jos olemassa on leski ja/ tai useampi kuin yksi perillinen. Pitää tehdä erillinen ositus/jakokirja ja sen teettäminen pankissa maksaa. Toki voitte sen tehdä itsekin.
Kyllä varat jaetaan nimenomaan perukirjan mukaan. Sen perusteella laaditaan toinen paperi, jonka nimi on jakokirja.
Siitä on ihan turha maksaa pankille, jos perilliset (ja leski) pystyvät sopimaan jakamisesta, ja on jotain ymmärrystä yhteen- ja vähennyslaskusta.
Varoja ei jaeta perunkirjan mukaan jos on olemassa testamentti.
Esimerkiksi sinkuilla, jolla ei ole lapsia, voi olla ja usein onkin testamentti.
Silloin hänen jäämistönsä jaetaan testamentin mukaan, eikä hänen mahdollisille perijöilleen.
Joo tottakai pankki kusettaa