Haluaisin käydä kirkossa, mutta siellä itkettää liikaa
Olen itkenyt muutenkin paljon viime aikoina, mutta eilen pyhäinpäivän kirkossa sain ihan hillittömän itkupuuskan yhden tutun virren aikana. Koko pitkä kirkonpenkki varmaan tärisi mun takiani. Hävetti ihan hirveästi. Se on itselläni niin syvään juurtunut ajatusmalli, että itkeminen on jotenkin noloa, että sitä kuuluisi suorastaan peitellä.
Mutta kertokaahan nyt sitten arvon av-raati, että nolasinko itseni itkemällä kirkossa niin avoimesti? Saako kirkossa itkeä vai kuuluuko siellä olla aina arvokkaan hillitysti? Kehtaanko enää mennä sinne, jos tuo sama toistuu uudestaan?
Kommentit (16)
Varaa aika lääkäriin. Yhtäkkiä alkavat itkukohtaukset voi viestiä uupumuksesta tai masennuksesta. Toki jos olet aina ollut herkkä itkemään, niin ei pidä huolestua, kirkko on siihen ihan hyvä paikka.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia on, kun Pyhä Henki koskettaa.
Kyllä kirkon kauneus ja siellä aistittava pyhyys herkisti toki myös, mutta tuo varsinainen itkupuuska oli oman pahan olon purkauma. Olen ollut viime aikoina aika pohjalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika lääkäriin. Yhtäkkiä alkavat itkukohtaukset voi viestiä uupumuksesta tai masennuksesta. Toki jos olet aina ollut herkkä itkemään, niin ei pidä huolestua, kirkko on siihen ihan hyvä paikka.
Joo on se tosiaan ollut vähän huonot fiilikset viime aikoina. Mutta aloituksen pointti oli, että kehtaako kirkossa itkeä vai nolasinko itseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika lääkäriin. Yhtäkkiä alkavat itkukohtaukset voi viestiä uupumuksesta tai masennuksesta. Toki jos olet aina ollut herkkä itkemään, niin ei pidä huolestua, kirkko on siihen ihan hyvä paikka.
Joo on se tosiaan ollut vähän huonot fiilikset viime aikoina. Mutta aloituksen pointti oli, että kehtaako kirkossa itkeä vai nolasinko itseni.
Et nolannut. Jos minulle kävisi noin, niin luultavasti tuntisin itseni noloksi, mutta todennäköisesti muut tunsivat vain myötätuntoa sinua kohtaan. Ihmisillä on paha tapa olettaa toisten ajattelevan pahaa toisista, vaikka tuollaisissa tilanteissa ihmiset ovat yleensä todella ymmärtäviä, koska se voisi tapahtua kenelle tahansa. Ja jos siellä nyt joku ajattelikin sun itkusta jotain pahaa, niin se kertoo enemmän siitä kuin susta eikä sellaisesta kannata välittää. Eli rohkeasti takaisin vain!
Totta kai voit mennä uudestaan kirkkoon. Ei itkemisessä ole mitään pahaa.
Itsekin itken aina kirkossa, joka kerta.
Papit erikseen sanovat että kyllä voi tulla, mene takapenkkiin
Vierailija kirjoitti:
Papit erikseen sanovat että kyllä voi tulla, mene takapenkkiin
Joo yritän jatkossa jäädä johonkin syrjäiseen nurkkaan, nyt olin eilen vähän turhan keskeisellä paikalla
Ap
Et nolannut itseäsi.
Pyhäinpäivänä on mun mielestä paras meno kirkossa. Saa luvan kanssa tuntea itsensä osaksi sukupolvien ketjua ja ajatella olevaisen katoaisuutta, sitä muuten elämä on kallisarvoista aikaa.
Eiköhän siellä pyhäinpäivänä moni muukin itkenyt. Ihan saa rauhassa itseä, jos itkettää. Eikä sinne takapenkkiinkään tarvitse jäädä. Toki, jos sinusta itsestäsi tuntuu siltä, että siellä on turvallisempaa olla, niin jää silloin.
Suurimmat tunnepurkaukset olen nähnyt juuri pyhäinpäivän tilaisuuksissa. Ne voivat olla todella latautuneita eikä varmasti kukaan pahalla ajattele. Muutenkaan kirkossa itkeminen ei haittaa. Sinne vaan.
Liian moni häpeää itkua, vaikka se on hyvä tapa purkaa patoutuneita tunteita. Kirkossa saa ilman muuta itkeä. Toki jos sinulla on muuten elämässäsi tapana itkeskellä hallitsemattomasti, niin kannattaa miettiä oletko jonkinlaisen avun tarpeessa. Kirkossa kannattaa käydä vain, jos siitä jää oikeasti hyvä olo!
t. pappiopiskelija
Olen itkijänainen, ei tarvitse mennä edes kirkkoon, tms vaan liikutun hyvinkin pienistä asioista. Itken silloin kun itkettää, siellä missä itkettää. Kyyneleet on sitä varten, että ylenmääräinen tunne pääsee pois sisältä. En tee itkustani mitään numeroa, kyyneleet vain valuu sen hetken kuin valuu.
Vierailija kirjoitti:
Liian moni häpeää itkua, vaikka se on hyvä tapa purkaa patoutuneita tunteita. Kirkossa saa ilman muuta itkeä. Toki jos sinulla on muuten elämässäsi tapana itkeskellä hallitsemattomasti, niin kannattaa miettiä oletko jonkinlaisen avun tarpeessa. Kirkossa kannattaa käydä vain, jos siitä jää oikeasti hyvä olo!
t. pappiopiskelija
Mitähän oppisuuntaa tuo sun viimeinen lause edustaa? Vain jos..
Vierailija kirjoitti:
Olen itkijänainen, ei tarvitse mennä edes kirkkoon, tms vaan liikutun hyvinkin pienistä asioista. Itken silloin kun itkettää, siellä missä itkettää. Kyyneleet on sitä varten, että ylenmääräinen tunne pääsee pois sisältä. En tee itkustani mitään numeroa, kyyneleet vain valuu sen hetken kuin valuu.
Jotkut itkeekin niin sievästi, että lähinnä vaan ne kyyneleet valuu ja voi pari nyyhkäystä tulla. Itselläni tulee helposti koko vartalon tärinää ja keskivartalon lihasnytkähdyksiä. Se tekee itkemisestä vielä nolompaa. Mutta ehkä yritän olla itselleni armollisempi.
Kiitän vastanneita rohkaisevista sanoista.
Ap
Ihan normaalia on, kun Pyhä Henki koskettaa.