Lue keskustelun säännöt.
Tytär ei pidä enää useasti yhteyttä kun muutti omilleen
06.11.2021 |
Missä vika? Olimme todella läheisiä kun hän vielä asui kotona, teimme kaikki asiat yhdessä jne. 4 kk sitten hän sitten muutti omilleensa ja siitä lähtien olen kuullut hänestä vain noin kerran viikossa (viestiä) ja minun pitää monta kertaa pyytää että tulisi kylään. Hän on 28-vuotias. Tälläistäkö tämä elämä on, että me äidit näin vain hylätään sitten?
Kommentit (14)
Mitäpä jos antaisit sen lapsen elää? Ja jos lapsi haluaa niin vaikka joka sunnuntai tulee kylään lounaalle tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä on monenlaisia. Itse soitan yleensä joka päivä äidilleni.
T. N25
Anna hänen elää itsenäisen aikuisen ihmisen elämää, ehkä tarvitsee irtioton varsinkin jos olette tehneet kaiken yhdessä ja hän kuitenkin kohta kolmikymppinen. Varmasti olet silti hänelle tärkeä, anna vähän tilaa.
Hän on varmaan onnessaan, kun vihdoin pääsi irtautumaan äidistä.
Me vaihdettiin ovien lukot ja puhelinnumerot kun päästiin pojasta eroon. Jos jotain haluaa niin sukulaisten kautta saa meille viestiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa. Oma tytär vinkuu ja valittaa noin 10 x päivässä olemattomia ongelmia. Asunut nyt reilun vuoden opiskelupaikkakunnalla. Minulla menee pari tuntia per päivä tähän. Esikoinen viestittelee vai kun on oikeaa asiaa. Ehkä kerran viikossa.
Taitaa peräti valtaosa emistä pitää toisia ihmisiä itsestäänselvänä omaisuutenaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos antaisit sen lapsen elää? Ja jos lapsi haluaa niin vaikka joka sunnuntai tulee kylään lounaalle tms.
joo, mutta kun ei tule. Pitää anella että tulisi...
"Teimme kaikki asiat yhdessä". No, tämä ei ilmeisesti ollut tyttäresi tahto ja on nyt vihdoin päässyt vapaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa epäuskottavalta että joku muuttaa ensimmäisen kerran kotoa pois 28-vuotiaana, jos ei sitten terveydentila ole ollut esteenä.
Siinä aukeaa ihan uusi maailma kun yhtäkkiä saa olla ihan niin kuin tahtoo eikä ole tilivelvollinen kenellekään tekemisistään ja olemisistaan.
Jo se, että puhut hylkäämisestä kun aikuisella lapsella on oma elämänsä, kertoo kaiken tarpeellisen siitä, miksei yhteydenottoja ole toivomaasi tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos antaisit sen lapsen elää? Ja jos lapsi haluaa niin vaikka joka sunnuntai tulee kylään lounaalle tms.
joo, mutta kun ei tule. Pitää anella että tulisi...
Miksi anelet? Tee hyvä ihminen jotakin muuta ja anna lapsesi elää omaa elämäänsä. Kuulostat tosi ahdistavalta ja takertuvalta, ehkä tyttäresi haluaisi laittaa nyt hetken hyvillä mielin ihan ikiomaa kotiaan ja tavata muitakin ihmisiä kuin sinua. Pitää varmaan enemmän yhteyttä, jos et koko ajan esitä vaatimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna hyvä ihminen tyttärellesi omaa tilaa! Näitä on oikeesti nähty ennenkin, kun vanhempi kyylää joka menon ja manipuloi pysymään kotona. Hanki oma elämä, ystäviä ja harrastuksia.
Tuossa vaiheessa ei voi asialle enää mitään. Lasta pitää kohdella siten, että se lapsi ITSE HALUAA pitää yhteyttä muuttaessaan kotoa. Jos se ei halua niin millään et voi pakottaa.
Mun aikuiset lapset ottavat itse yhteyttä vain 1-2 kertaa kuukaudessa. Ihan normaalia. Ei ole hylkäämistä.