Oletteko koskaan kääntyneet vuokra- tai omistusasunnon yksityisnäytössä ovella pois?
Oletko koskaan mennyt vuokra- tai omistusasunnon näyttöön ja kääntynyt käytännössä ovella ympäri?
Miksi et halunnut nähdä enempää? Ja mitä sanoit lähtiessäsi?
Kommentit (9)
Joskus on kiinnostanut joku asunto, mutta pihapiirin nähtyäni en olekaan halunnut mennä näyttöön.
Siis aiemmin kuin näyttöpäivänä käynyt tsekkaamassa aluetta.
Vuokra-asunnon näytössä vuokranantaja heitti kommentin että ”jos rahat loppuu, niin vuokranmaksusta voidaan neuvotella myös muulla tavoin”. En tiedä oliko vitsillä vai tosissaan, mutta alkoi inhottaa niin paljon että lähdin pois.
Kerrostalon alaovelta käännyin näytöltä kun nimitaulu oli liian eksoottinen !
En kyllä kehtaisi, vaikka mieli on joskus tehnyt. Esim se "melkein kokonaan remontoitu" talo oli käytännössä alkuperäisessä 30v vanhassa asussaan, ainoastaan keittiö oli rempattu ja vähän jotain seinää maalattu.
Näille asunnoille sanoin "ei kiitos" Helsingissä:
-asunnon vessassa oli vain bidee-suihku, ei muuta suihkua
-asunnossa ei ollut hellaa, vain keittolevy. Ikivanhat, kellahtaneet ja repeytyneet tapetit. Vuokrapyyntö edellisistäkin huolimatta ihan perustasoa
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalon alaovelta käännyin näytöltä kun nimitaulu oli liian eksoottinen !
Mun hirveimmillä naapureilla oli ruotsalainen sukunimi (ei vähemmistönimi) ja ajoivat uudenkarhealla autolla, mutta käytös oli kuin ghettossa eläisivät! Koskaan ei oo turvassa.
Olen, koska myyjä oli itse remontoinut asuntoa. Sanoin, että tätä et pysty kenellekään myymään ja jos myyt olet käräjillä 1-2 vuoden sisällä, koska sinulla ei ole ollut pätevyyttä eikä osaamista tehdä noita sinun kertoamiasi parannustöitä. Pihin myyjän ilme oli näkemisen arvoinen.
Oikeassa silti olin ja nyt on oikeusjuttu asunnosta menossa ja käräjilla tuli myyjälle jo enemmän tappiota mitä asunnon myyntihinta oli.
Meinasin sanoa etten koskaan, koska olen niin utelias, että joka tapauksessa olen kiertänyt talot läpi vaikka jo ovella näkee, ettei todellakaan tulla ostamaan tätä. Mutta sitten muistin, että kerran en mennyt sisälle, sillä asunnossa haisi ihan kamalasti tupakka ja hengitys salpautui jo ovella. Mies kävi pari minuuttia kohteliaisuudesta sisällä (josta motkotin, kun haisi sen jälkeen). Kerran tuli vastaan myös selvä hometalo, siellä kävin eteisessä, mutten pystynyt menemään pidemmälle..
Pinttynyt ja ummehtunut tupakanhaju. Sanoin "kiitos".