Lue keskustelun säännöt.
Vakavasti sairastunut puoliso - miten hoidatte seksuaaliset tarpeet
31.10.2021 |
Meille valitettavasti kävi näin. Sairauden aiheuttaman fyysisten kyvykkyyksien myös mieli on aivan eri maailmoissa puolisolla. Sen kautta myös ihan läheisyys on vähentynyt ja olemme selkeästi etääntyneet. Seksistä ei tarvitse edes puhua. Tätä on nyt kestänyt jo yli vuoden, ja voin sanoa että omat seksuaaliset tarpeet alkavat vuotamaan yli. Mikähän tähän olisi oikea ratkaisu? Nelikymppisenä ei vielä haluais heittää kokonaan kirvestä kaivoon. En haluaisi erota. Rakastan edelleen puolisoani, enkä muutenkaan haluaisi rikkoa perhettä. Silti paine saada seksiä ajoittain kasvaa ihan käsittämättömäksi.
Kommentit (45)
Leluilla, kuvilla ja mielikuvituksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankala tilanne, seksi ja seksuaalisuus on tosi tärkeitä ihmiselle. Olen sanonut miehelle, että jos minä vaikka sairastun, niin saa hakea seksiä jostain. Jaksaa sitten lastenkin kanssa paremmin, kun saa seksuaalistakin läheisyyttä. Masturbointi ei sitä korvaa. Jaksamista sinulle ap ja muillekin vastaavassa tilanteessa.
Meillä vaimo sairastanut 6 vuotta.
Useamman vuoden jo sanonut minulle että saan käydä huorissa. No olen kertonut että maksullisesta ei minua mikään kiinnosta.
Tavis rouva kyllä kiinnostaisi, mutta eihän ne kotoa tule hakemaan. Olisihan se ihanaa taas tuntea seksin riemu.
Minä unohdin seksin kokonaan kun vaimoni sairastui…..ei seksiä kaipaa lainkaan kun toinen on sairas….
Vierailija kirjoitti:
Hankala tilanne, seksi ja seksuaalisuus on tosi tärkeitä ihmiselle. Olen sanonut miehelle, että jos minä vaikka sairastun, niin saa hakea seksiä jostain. Jaksaa sitten lastenkin kanssa paremmin, kun saa seksuaalistakin läheisyyttä. Masturbointi ei sitä korvaa. Jaksamista sinulle ap ja muillekin vastaavassa tilanteessa.
Kiitos! Tuo masturbointi ei korvaa on kyllä totta. Yhtä paljon kuin seksiä kaipaa myös läsnäolevaa läheisyyttä. Fyysistä lohdutusta vois varmaan sanoa.
T.AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä unohdin seksin kokonaan kun vaimoni sairastui…..ei seksiä kaipaa lainkaan kun toinen on sairas….
Näin oli minullakin ensimmäisen noin 1/2 vuoden aikana. Sen jälkeen on pikkuhiljaa alkanut tuntumaan että elämän on jatkuttava. Mutta ymmärrän siis täysin tuon sinun tunteen. Paljon voimia sinnekin!
T. AP
M51 kirjoitti:
Meillä vaimo sairastanut 6 vuotta.
Useamman vuoden jo sanonut minulle että saan käydä huorissa. No olen kertonut että maksullisesta ei minua mikään kiinnosta.
Tavis rouva kyllä kiinnostaisi, mutta eihän ne kotoa tule hakemaan. Olisihan se ihanaa taas tuntea seksin riemu.
Samoin. En pysty ajattelemaan että käyttäisin maksullisia palveluita.
Paljon voimia myös teille!
T. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankala tilanne, seksi ja seksuaalisuus on tosi tärkeitä ihmiselle. Olen sanonut miehelle, että jos minä vaikka sairastun, niin saa hakea seksiä jostain. Jaksaa sitten lastenkin kanssa paremmin, kun saa seksuaalistakin läheisyyttä. Masturbointi ei sitä korvaa. Jaksamista sinulle ap ja muillekin vastaavassa tilanteessa.
Kiitos! Tuo masturbointi ei korvaa on kyllä totta. Yhtä paljon kuin seksiä kaipaa myös läsnäolevaa läheisyyttä. Fyysistä lohdutusta vois varmaan sanoa.
T.AP
Miehesikö ei anna sairautensa takia edes sitä läheisyyttä? Teidän pitää keskustella vakavasti tilanteesta mitä teette. Seksuaalisuus ja jo pelkkä fyysinen kosketus, suukottelu, silittely ja hyväily ovat tärkeitä parisuhteen kannalta. Jospa ottaisitte yhteyttä johonkin ammattiauttajaan ja kävisitte puimassa tilannetta siellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankala tilanne, seksi ja seksuaalisuus on tosi tärkeitä ihmiselle. Olen sanonut miehelle, että jos minä vaikka sairastun, niin saa hakea seksiä jostain. Jaksaa sitten lastenkin kanssa paremmin, kun saa seksuaalistakin läheisyyttä. Masturbointi ei sitä korvaa. Jaksamista sinulle ap ja muillekin vastaavassa tilanteessa.
Kiitos! Tuo masturbointi ei korvaa on kyllä totta. Yhtä paljon kuin seksiä kaipaa myös läsnäolevaa läheisyyttä. Fyysistä lohdutusta vois varmaan sanoa.
T.AP
Miehesikö ei anna sairautensa takia edes sitä läheisyyttä? Teidän pitää keskustella vakavasti tilanteesta mitä teette. Seksuaalisuus ja jo pelkkä fyysinen kosketus, suukottelu, silittely ja hyväily ovat tärkeitä parisuhteen kannalta. Jospa ottaisitte yhteyttä johonkin ammattiauttajaan ja kävisitte puimassa tilannetta siellä?
Pidän toki puolisoa lähellä itseäni, silitän ja hellin, mutta se on kovin toispuoleista. Ammattiapu on myös käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mieheni omaishoitaja. Osaan hoitaa tarpeeni viikonloppuvapaiden yhteydessä. Ketään loukkaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Olen mieheni omaishoitaja. Osaan hoitaa tarpeeni viikonloppuvapaiden yhteydessä. Ketään loukkaamatta.[/quote
Jotenkin noinhan sitä täytyy toimia; ketään loukkaamatta ja vähin äänin. Ongelma on vain löytää mukava kaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mieheni omaishoitaja. Osaan hoitaa tarpeeni viikonloppuvapaiden yhteydessä. Ketään loukkaamatta.[/quote
Jotenkin noinhan sitä täytyy toimia; ketään loukkaamatta ja vähin äänin. Ongelma on vain löytää mukava kaveri.
Ei tässä kysytty neuvoa. Vastaukseni koski kysymyksen otsikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mieheni omaishoitaja. Osaan hoitaa tarpeeni viikonloppuvapaiden yhteydessä. Ketään loukkaamatta.[/quote
Jotenkin noinhan sitä täytyy toimia; ketään loukkaamatta ja vähin äänin. Ongelma on vain astaukseni koski kysymyksen otsikkoa.
Ei kysyttykään. Totesin vain järjestelyn järkevyyden. Aloittaja kyllä halusi keskustelua, ideoita asian suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mieheni omaishoitaja. Osaan hoitaa tarpeeni viikonloppuvapaiden yhteydessä. Ketään loukkaamatta.[/quote
Jotenkin noinhan sitä täytyy toimia; ketään loukkaamatta ja vähin äänin. Ongelma on vain astaukseni koski kysymyksen otsikkoa.
Ei kysyttykään. Totesin vain järjestelyn järkevyyden. Aloittaja kyllä halusi keskustelua, ideoita asian suhteen.
En kokenut että mikään näistä vastauksista olisi ”off topic”. Kaikki ajatukset, ideat, tunteet ja ehkä käytännön ratkaisutkin ovat tässä tervetulleita. Toivottavasti hyödyksi muillekkin jotka vastaavien haasteiden kanssa kamppailee.
T. AP
Olennainen kysymys on että aiheuttaako sairaus pysyvän vai tilapäisen seksin puutteen? Sillä on iso merkitys vaihtoehtojen kannalta. Eli onko oletettavissa valoa tunnelin päässä?
Mulla tuli ero 18 vuoden yhdessäolon jälkeen. Tänä aikana toinen sairasti vakavasti 15 vuotta ja seksielämä kuivui käsiin. Jos seksiä haluaa, niin on ihan turha odottaa että ne halut vaan jonnekin katoaa. Näin ei käy. Seksin tärkeyttä toimivaan parisuhteeseen ei kannata ollenkaan aliarvoida.
Vierailija kirjoitti:
Olennainen kysymys on että aiheuttaako sairaus pysyvän vai tilapäisen seksin puutteen? Sillä on iso merkitys vaihtoehtojen kannalta. Eli onko oletettavissa valoa tunnelin päässä?
Mulla tuli ero 18 vuoden yhdessäolon jälkeen. Tänä aikana toinen sairasti vakavasti 15 vuotta ja seksielämä kuivui käsiin. Jos seksiä haluaa, niin on ihan turha odottaa että ne halut vaan jonnekin katoaa. Näin ei käy. Seksin tärkeyttä toimivaan parisuhteeseen ei kannata ollenkaan aliarvoida.
Eikön tuo liene päivän selvää, mitä sellaisella sairaudella tarkoitetaan, jossa toinen puoliso toimii omaishoitajana. Ilman kaiken maailman keksimällä keksittyjä poikkeustapauksia.
T: Aiemmin vastaillut N
Oma krooninen sairaus vei seksielämältä paljon. Haluja ei oikeastaan juuri ole, ja ihan yhtälailla harmittaa ja ärsyttää se, etten voi seksuaalisesti miellyttää miestäni ja se etten nauti seksistä samalla tavalla kuin ennen. Sitä on vaikea kuvailla, kun haluaisi haluta ja kun seksi on ollut itsellekin isossa roolissa. Sitä haluaisi olevan, muttei se kuitenkaan fyysisesti kiinnosta.
Pitkään tarjosin suu- ja käsihoitoa miehelle velvollisuuden tunteesta, ja kun mies sanoi ettei se häntä niin hirveästi inspiroi kun tietää sen olevan kyseisestä syystä - oli taukoa hieman enemmänkin. Mutta kehitettiin juttua - opin ajattelemaan esim. suihinottamisen eri tavalla kuin velvollisuutena - sellaisena, että se on älyttömän kiihottavaa ja ihanaa katsoa kun toinen nauttii. Se lähti pienistä askelista - mies ehdotti, että voisi masturboida katsoessaan minua alasti -> seuraavaksi tuli seksikkäät alusvaatteet -> halusin jo auttaa häntä.
Nykyisin harrastamme seksiä noin kerran kuussa, mutta tyydytän mieheni tarpeet useammankin kerran viikossa - ja nautin siitä. Joskus se nostaa omia haluja kesken aktin niin paljon, että päädymme harrastamaan seksiä - joskus taas nautin vain nautinnon katsomisesta. Saan siitä siis itsekin paljon, jonka lisäksi se on aika pieni 'vaiva' siitä, että toinen saa tyydytyksen ja nautinnon. Mies on jopa naureskellut, että nykyinen tilanne osittain kelpaa jopa paremmin kuin aikaisempi. Tämän lisäksi ollaan löydetty myös satunnaiset kerrat, jolloin tilanne on 'päinvastainen' - jolloin mies keskittyy vain minun nautinnon tuottamiseen :)
Vierailija kirjoitti:
Oma krooninen sairaus vei seksielämältä paljon. Haluja ei oikeastaan juuri ole, ja ihan yhtälailla harmittaa ja ärsyttää se, etten voi seksuaalisesti miellyttää miestäni ja se etten nauti seksistä samalla tavalla kuin ennen. Sitä on vaikea kuvailla, kun haluaisi haluta ja kun seksi on ollut itsellekin isossa roolissa. Sitä haluaisi olevan, muttei se kuitenkaan fyysisesti kiinnosta.
Pitkään tarjosin suu- ja käsihoitoa miehelle velvollisuuden tunteesta, ja kun mies sanoi ettei se häntä niin hirveästi inspiroi kun tietää sen olevan kyseisestä syystä - oli taukoa hieman enemmänkin. Mutta kehitettiin juttua - opin ajattelemaan esim. suihinottamisen eri tavalla kuin velvollisuutena - sellaisena, että se on älyttömän kiihottavaa ja ihanaa katsoa kun toinen nauttii. Se lähti pienistä askelista - mies ehdotti, että voisi masturboida katsoessaan minua alasti -> seuraavaksi tuli seksikkäät alusvaatteet -> halusin jo auttaa häntä.
Nykyisin harrastamme seksiä noin kerran kuussa, mutta tyydytän mieheni tarpeet useammankin kerran viikossa - ja nautin siitä. Joskus se nostaa omia haluja kesken aktin niin paljon, että päädymme harrastamaan seksiä - joskus taas nautin vain nautinnon katsomisesta. Saan siitä siis itsekin paljon, jonka lisäksi se on aika pieni 'vaiva' siitä, että toinen saa tyydytyksen ja nautinnon. Mies on jopa naureskellut, että nykyinen tilanne osittain kelpaa jopa paremmin kuin aikaisempi. Tämän lisäksi ollaan löydetty myös satunnaiset kerrat, jolloin tilanne on 'päinvastainen' - jolloin mies keskittyy vain minun nautinnon tuottamiseen :)
Olipas siinä taas sadulla mittaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olennainen kysymys on että aiheuttaako sairaus pysyvän vai tilapäisen seksin puutteen? Sillä on iso merkitys vaihtoehtojen kannalta. Eli onko oletettavissa valoa tunnelin päässä?
Mulla tuli ero 18 vuoden yhdessäolon jälkeen. Tänä aikana toinen sairasti vakavasti 15 vuotta ja seksielämä kuivui käsiin. Jos seksiä haluaa, niin on ihan turha odottaa että ne halut vaan jonnekin katoaa. Näin ei käy. Seksin tärkeyttä toimivaan parisuhteeseen ei kannata ollenkaan aliarvoida.
Eikön tuo liene päivän selvää, mitä sellaisella sairaudella tarkoitetaan, jossa toinen puoliso toimii omaishoitajana. Ilman kaiken maailman keksimällä keksittyjä poikkeustapauksia.
T: Aiemmin vastaillut N
Missä kohtaa ap sanoi että on omaishoitajana kenellekään? Sairasteluakin oli avauksen mukaan takana puoli vuotta. Täysin relevantti kysymys yllä. Luetaan ne ketjut huolella ennen kuin aletaan pätemään ja piikittelemään.
Jos sairaus ei ole pysyvä ja lopullinen, niin puoli vuotta on todella lyhyt aika ja valtaosalle ihmisistä olisi todella loukkaavaa, jos puoliso alkaisi miettimään suhteen ulkopuolista seksiä.
Jos taas on tiedossa että tilanne ei enää parane, niin sitten ollaan vaikeiden päätösten edessä.
Näistä on tosi helppoa jeesustella, jos ei ole valvonut ja miettinyt asioita öisin vuosikymmentä.
Tinder ja sieltä joku jolle käy seksi ilman sitoumuksia. Näin mulla.