Lue keskustelun säännöt.
Isoäidin vaihtuvat miesystävät
30.10.2021 |
Muutama viikko sitten vietimme lapsemme ristiäisiä. Äitini tuoretta miesystävää emme kutsuneet, koska koronan takia pidimme tilaisuuden pienenä. No tietysti mummi ilmestyy oven taakse miesystävä mukanaan. Eikun ukolle tuolia hakemaan...
Arvatkaapa, kuka nyt itkee mulle sydänsuruja, kun ero tuli. Ei ole ensimmäinen kerta, kun äitini tuo miesystäviään perhejuhliin, ja eroaa muutaman kuukauden päästä. Nyt ollaan taas muuttamassa pois jonkun miehen nurkista ja minä saan mennä laatikoita kantelemaan. Kannoin muuten ne samat laatikot sen äijän luo vasta kesällä.
Hermot menee tuon kanssa. Lapseni on onneksi vielä pikkuvauva eikä tajua vielä vuosiin isoäitinsä olevan tasapainoton miesasioissaan.
Kommentit (13)
Omapa on valintasi, että niitä laatikoita kannat. Ei ole mikään pakko. Voisit myös keskittyä omaan elämääsi ja antaa äiti elää omaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kateellinen, kun äidillä on vientiä ja sinulla ei? :D
Oletko kateellinen äitisi menestyksestä miesmaailmassa, kun itse koet (ehkä? ) olevasi jumissa pikkulapsiarjessa ja avioliitossasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko ajan uusiin vaihtuviin ihmisiin tutustuminen on todella raskasta vaikka kuinka joku hehkuttaisi että ihan normaaliahan se on. Nuorilla se on normaalia mutta tosi outoa vanhoilla ihmisillä. Minä en enää jaksa tutustua sisareni yli 50v vaihtuviin miehiin kun ei se lopu koskaan. Yhteen kun tutustuu niin sen jälkeen on taasi uusi tullut kuvioihin. Sama oli äidillänikin ja ärsytti ne kaikki. Antoi saman parisuhde mallin lapasilleenkin paitsi minä sen aloin muuttamaan. Meidän koti oli kuin hotelli vieraille miehille. Koti oli kamala hotelli ja nautin kun pääsin pois sieltä omaan asuntoon.
Ei tuommoisesta voi olla kateellinen jos on vientiä kun ei saa mitään suhteita pysymään ja vaihtaa kuin kalsareita. Sanoisin että todella säälittäviä läheisriippuvaisia ja ressukka ihmisiä. Ei pysty yhtään yksin elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna äitisi nauttia elämästään ja tehdä omat valintansa. Mikä sinä olet häntä tuomaroimaan.
Lapsenlapsille tuskin mummon seurustelut on kovin ihmeelinen asia.
Aikuinen toki pystyy hoitamaan jatkuvasti vaihtuvat seurustelunsa ja niiden päättymisen itse, ilman että aikuisten lasten pitää olla terapia/muuttoapuna.
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan uusiin vaihtuviin ihmisiin tutustuminen on todella raskasta vaikka kuinka joku hehkuttaisi että ihan normaaliahan se on. Nuorilla se on normaalia mutta tosi outoa vanhoilla ihmisillä. Minä en enää jaksa tutustua sisareni yli 50v vaihtuviin miehiin kun ei se lopu koskaan. Yhteen kun tutustuu niin sen jälkeen on taasi uusi tullut kuvioihin. Sama oli äidillänikin ja ärsytti ne kaikki. Antoi saman parisuhde mallin lapasilleenkin paitsi minä sen aloin muuttamaan. Meidän koti oli kuin hotelli vieraille miehille. Koti oli kamala hotelli ja nautin kun pääsin pois sieltä omaan asuntoon.
Ei tuommoisesta voi olla kateellinen jos on vientiä kun ei saa mitään suhteita pysymään ja vaihtaa kuin kalsareita. Sanoisin että todella säälittäviä läheisriippuvaisia ja ressukka ihmisiä. Ei pysty yhtään yksin elämään.
Kiitos, minulla on samoja ajatuksia! Nuo äitini mieskuviot alkoivat kun olin teini ja he erosivat isäni kanssa. Isällänikin on naisystäviä ollut, mutta vain yksi oli niin vakavalla pohjalla, että hänet "esiteltiin lapsille". Ei minua kiinnosta äitini mieskuviot, eläköön kukasta kukkaan vaikka joka viikonloppu. Mutta miksi niitä äijiä pitää tuoda lastenlasten synttäreille (minun siskollani on myös lapsia), häihin, ristiäisiin, joulupöytään... ja sitten erotaan puolen vuoden kuluttua. On raskasta tutustua taas uuteen Jarmoon/Timoon/Mikkoon/Lasseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko kateellinen äitisi menestyksestä miesmaailmassa, kun itse koet (ehkä? ) olevasi jumissa pikkulapsiarjessa ja avioliitossasi?
Millä tavoin tuo menestys? Ketju epäonnistumisia.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikamoisia kommentteja täälläkin...
Anna äitisi nauttia elämästään ja tehdä omat valintansa. Mikä sinä olet häntä tuomaroimaan.
Lapsenlapsille tuskin mummon seurustelut on kovin ihmeelinen asia.