Lue keskustelun säännöt.
Aiotko paljastaa tulevalle kumppanillesi ja lapsillesi olleesi hoidossa suljetulla osastolla?
Kommentit (22)
Ei tarvitse, tietävät sen jo. Mutta jos olisi uusi kumppanuus haussa, en ehkä ihan ensimmäisenä ottaisi asiaa esille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Ei se häpeä ole. Kaikki joiden tiedän olleen suljetulla, ovat olleet korkeasti koulutettuja. Joku elämän ohimenevä kriisi ollut.
Minä ladoin nykyiselle aviomiehelleni oikeastaan kaikki faktat pöytään heti kättelyssä. Tai no ehkä neljänsillä treffeillä.
Koin tarpeelliseksi kertoa alkoholismista (aversiossa) ja useammista ja aika hiljattaisistakin käynneistä psykiatrisella osastolla.
Kolme vuotta yhdessä asumisestamme jouduin taas osastolle, ja oli hyvä, ettei tullut yllätyksenä.
T. Alkoholisti bipo
Olen ollut arvo-osastolla ja kertoisin. Nykyinen sen jo tietääkin. Psykoosiin menin.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut arvo-osastolla ja kertoisin. Nykyinen sen jo tietääkin. Psykoosiin menin.
Arvo=avo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai jos ei ole ollut ....mutta töissä on tullut oltua mm.katkaisuhoidossa toisia auttamassa . Myös henkilö kunta puhallutettiin ja nekin joi kyllä. Hoitajat käy myös terapioissa ja avohoidossa itsekin kun joskus vetää burn out päälle . Siis kyse on tavallisista ihmisistä eikä rikollisista .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein alkoholi ei sekoita vaan sokeri ja huumeet yhdessä. Liika sokeri saa aikaan yli kierrokset tai väsymyksen . Sitten myös hormonit .
8: Kyllä ne hoitajat ja lääkärit voivat olla osastohoidossakin, ihan kaikkien lääketieteen erikoisalojen, myös psykiatrian. Lapinlahden sairaalassa Hkissä oli vielä 2000-luvulla keskitetysti koko Suomen terveydenhuollon ammattihenkilöstön psykiatrista hoitoa.
(Kasi tuskin on mikään hoitaja...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ollut ja luultavammin kertoisin senkin, jos olisin ollut.
Vauvaan kirjoittamisista täytyisi kyllä sitten kahdesti miettiä, kertoisiko ;DDD
Vierailija kirjoitti:
Minä ladoin nykyiselle aviomiehelleni oikeastaan kaikki faktat pöytään heti kättelyssä. Tai no ehkä neljänsillä treffeillä.
Koin tarpeelliseksi kertoa alkoholismista (aversiossa) ja useammista ja aika hiljattaisistakin käynneistä psykiatrisella osastolla.
Kolme vuotta yhdessä asumisestamme jouduin taas osastolle, ja oli hyvä, ettei tullut yllätyksenä.
T. Alkoholisti bipo
"Kolme vuotta yhdessä asumisestamme jouduin taas osastolle..."
Niin siis kolme vuotta erostanne? Mitä väliä sillä enää siinä vaiheessa on?
Todistit taas, että bipolaarit ovat ääliöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakas ystävä oli suljetulla sairastuttuaan monen raskaan asian summana vakavaan masennukseen. Sai olla suljetulla viikon ja se jo auttoi sen verran, että akuutein kriisi meni ohi. Korkeasti koulutettu fiksu ihminen. Johtoasemassa työssään...
Suljetulle osastolle voi mennä ihan vapaaehtoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ollut, mutta jos olisin ollut niin on se sen verran iso asia, että puolisolle kyllä kertoisin.
Noin vaikeat tuen tarpeet voivat isommalla todennäköisyydellä kuitenkin jonkun uuden ison stressin edessä uusia.
Mies tietää. Lapset eivät saa tietää sitä koskaan.
Tiedän monta siellä ollutta. Vastuullisia ihmisiä ovat kaikki. Ei se häpeä ole. Eivät toki asiaa yleisesti huutele.
Ei se häpeä ole. Isolla osalla pelkkä masennus diagnoosina. Saattanut tapahtua joku akuutti kriisi.
Siellä on eri osastot eri tilanteisiin. Ei se suljettu ole kaikille. Moni menee vapaaehtoisesti.
Kyllä kerroin lasten isälle, kun oltiin tapailtu ehkä kuukausi. Se tuntui reilulta paljastaa. Lapsillekin kerron varoituksena, koska suvussa pahaa biboa ja se on hyvä heidänkin osata varautua, ennenkuin mopo karkaa liian pahasti.
Miten bibo uskaltaa hankkia lapsia? Periytyykö tauti tai tuhoaako tempoileva kasvatus lapsuuden?
Aion. Lapsia en koskaan hanki. Mutta jos minulla olisi kumppani, tottakai kertoisin.