Lue keskustelun säännöt.
Nainen ei tuo omaa panosta kotitalouden pyörittämiseen
30.10.2021 |
Olemme asuneet vuoden naisystäväni kanssa yhteisessä asunnossa. Yhteiselomme aikana olen lukuisi kertoja yrittänyt keskustella yhteisestä talouden pyörittämisestä. Nainen ei suostu osallistumaan tasavertaisesti ruokailukustannuksiin vain yrittää joka käänteessä maksattaa kaiken minulla. Tästä on keskustelut ja olen lukuisi kertoja yrittänyt ehdottaa erilaisia menetelmiä yhteisen talouden pyörittämiseen. Yksi esimerkki on yhteinen pankkitili, jonne kumpikin laittaisi saman X summan rahaa. Tällä rahalla katettaisiin elämisen kustannukset tasaisesti. Nainen ei myöskään tunnu tuovan omaa korttansa kekoon kotitöiden yhteydessä. Siivoaminen, tiskaaminen ja pyykkäys lankeavat monesti minun harteilleni. Yleensä jonkin tekosyyn varjolla kuten fyysisen huonon olon tai se että nainen ollut matkoilla ja täten talossa oleva pöly ja pyykki on vain minun vikani, omaa sotkuani johon naisen ei tarvitse osallistua.(tämä matkoilla olo ja toisen "sotkut" eivät siis päde tietenkään silloin kun minä olen jossain ja nainen jää kotiin) Nyt siis puhutaan ihan perustason likaisuudesta. Asuntomme ei ole todellakaan mikään sikolätti. Lopputulos on lähes poikkeuksetta sama. Minä siivoan ja puunaan,järjestän ja tiskaan, nainen vie korkeintaan roskat tai siivoaa omat tavaransa takaisin kaappeihin. Miten tällaisen ihmisen kanssa pitää oikein neuvotella? Purenko hammasta ja jätän vain hoitamatta kotityöt, katson kuinka pitkälle nainen on valmis menemään ennenkuin itse tekee jotain?
Kommentit (18)
Naisesi ei kuulosta parisuhdeihmiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se nainen on vielä saman katon alla?
Miksi haluat asua tämän naisen kanssa?
Ai kum virkistävää, uhriutuva kotirintamamies. 😂
Kuulostaa ihan meidän parisuhteen alulta (paitsi että meillä sukupuolet toisinpäin). Saatiin sovittua molempia tyydyttävä järjestely, vaikka aikaa ja hermoja se vaati. Mutta kaikki eivät ole kehityskelpoisia yksilöitä, vaikka mun mieheni sattuikin olemaan…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään neuvottelua. Ilmoitat, että parantaa tapansa tai vuosi 2022 alkaa eri osoitteissa.
Nainen ei ole henkisesti kypsä parisuhteeseen, aikuinen ihminen osaa ottaa toiset ihmiset huomioon. Mun eksä oli kanssa tuommoinen siivouksen suhteen ja katselin häntä aivan liian pitkään. Kannattaa lähteä pois tuommoisesta suhteesta, jossa toinen ei kunnioita sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin tuollaisessa parisuhteessa, ja tarinan nainen olin minä.
En voi jälkikäteen syyttää esimerkiksi mitään mielenterveysongelmia, vaan olin yksinkertaisesti patalaiska.
Mies kokeili erilaisia keinoja todettuaan keskustelun riittämättömäksi, kuten sinä nyt suunnittelet tekeväsi. Jätti imuroimatta kahdeksi viikoksi, mutta joutui luovuttamaan, sillä minä vähät välitin vaan navigoin sitkeästi pölypallojen väleistä. Hän imitoi ja jätti likaiset astiat tiskipöydälle useammaksi päiväksi jne. Ei vaikutusta.
Kokeili lopulta ns. suoraa puhetta. Sanoi minua laiskimmaksi ihmiseksi, jonka on koskaan tavannut, ja lopulta uhkaili, kunnes viimein toteutti uhkauksensa.
Sinkkuna sitä tuli mietittyä asioita. Aloin hiljalleen huolehtia kodistani.
Olen edelleen ansaitusti sinkku, ja jos miehen elämääni joskus löydän, niin olen läksyni oppinut.
Elämä opettaa, ei liian kärsivällinen ymmärrys ja myötäily toiselta ihmiseltä.
Ja seurusteluvuosinanne mikään ei vihjannut, että noin saattaisi käydä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa hyvältä hetkeltä heittää ultimatum.
Mutta jos et ole vielä heittämässä kirvestä kaivoon, niin
- onko teillä merkittävät tuloerot? Jos nainen ei ansaitse yhtä paljon, hänen voi olla mahdotonta osallistua talouden kustannuksiin 50/50, vaikka haluaisikin.
- tuhlaileeko nainen? Tuhlarilla ei tietysti riitä rahat mihinkään.
- mitä muita kotitöitä teillä on kuin pyykit ja siivoaminen? Onko teillä pelletin mättöä, ruohonleikkuuta tai ruuanlaittoa? Kuka ne tekee?
Jotkut ihmiset ryhdistäytyvät ultimatumista, toisilla sluibailu on niin luontaista ettei parannusta ole luvassa.
Höpö löpö trolli. Liian lapsellinen uskottavaksi tarinaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olin tuollaisessa parisuhteessa, ja tarinan nainen olin minä.
En voi jälkikäteen syyttää esimerkiksi mitään mielenterveysongelmia, vaan olin yksinkertaisesti patalaiska.
Mies kokeili erilaisia keinoja todettuaan keskustelun riittämättömäksi, kuten sinä nyt suunnittelet tekeväsi. Jätti imuroimatta kahdeksi viikoksi, mutta joutui luovuttamaan, sillä minä vähät välitin vaan navigoin sitkeästi pölypallojen väleistä. Hän imitoi ja jätti likaiset astiat tiskipöydälle useammaksi päiväksi jne. Ei vaikutusta.
Kokeili lopulta ns. suoraa puhetta. Sanoi minua laiskimmaksi ihmiseksi, jonka on koskaan tavannut, ja lopulta uhkaili, kunnes viimein toteutti uhkauksensa.
Sinkkuna sitä tuli mietittyä asioita. Aloin hiljalleen huolehtia kodistani.
Olen edelleen ansaitusti sinkku, ja jos miehen elämääni joskus löydän, niin olen läksyni oppinut.
Elämä opettaa, ei liian kärsivällinen ymmärrys ja myötäily toiselta ihmiseltä.
Myös meillä minä (n) olen se, joka inhoaa siivoamista. Ratkaisu on, että minä maksan kerran kuukaudessa käyvän siivoojan ja lisäksi vastaan ruoanlaitosta + tyhjennän astianpesukoneen. Puoliso siivoaa arkisin (imurointi/robotti-imuri, tasojen tyhjentäminen, muut päivittäin tehtävät hommat).
Raha-asiat hoidamme yhteisen taloustilin avulla ja sinne talletamme kuukausittain saman summan kattamaan asumisen, auton ja ruokaostokset. Loput on omaa rahaa.
Nainen osaa kyllä säädellä kirjoitti:
Nainen säätelee yhteistä taloutta haaravälillä. Kun talous on tiukoilla jalat on silloin naisella tiukasti ristissä kun taas talous hyvällä mallilla ja mies ostelee naiselle mieluisia tavaroita niin naiset haarat levällään kuin onnenpyörä. Nainen manipuloi miestä ja pitää miehen tyytyväisenä kun asiat hyvin kun taas asiat huonommalla mallilla niin naisen naama on kuin petolinnun perse.
Miksi halusit sellaisen naisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olin tuollaisessa parisuhteessa, ja tarinan nainen olin minä.
En voi jälkikäteen syyttää esimerkiksi mitään mielenterveysongelmia, vaan olin yksinkertaisesti patalaiska.
Mies kokeili erilaisia keinoja todettuaan keskustelun riittämättömäksi, kuten sinä nyt suunnittelet tekeväsi. Jätti imuroimatta kahdeksi viikoksi, mutta joutui luovuttamaan, sillä minä vähät välitin vaan navigoin sitkeästi pölypallojen väleistä. Hän imitoi ja jätti likaiset astiat tiskipöydälle useammaksi päiväksi jne. Ei vaikutusta.
Kokeili lopulta ns. suoraa puhetta. Sanoi minua laiskimmaksi ihmiseksi, jonka on koskaan tavannut, ja lopulta uhkaili, kunnes viimein toteutti uhkauksensa.
Sinkkuna sitä tuli mietittyä asioita. Aloin hiljalleen huolehtia kodistani.
Olen edelleen ansaitusti sinkku, ja jos miehen elämääni joskus löydän, niin olen läksyni oppinut.
Elämä opettaa, ei liian kärsivällinen ymmärrys ja myötäily toiselta ihmiseltä.
Minä olin kans suhteessa siistin miehen kanssa, ja pakko tunnustaa että on vain helppoa jättää kotityöt tekemättä, kun toinen on perusluonteeltaan paljon siistimpi kuin minä.
Toki meillä oli myös paljon näkemyseroja, minä olin tietyissä asioissa tosi siisti, mutta jos ne eivät olleet miehen prioriteetteja, ahkeruuteni olikin energian tuhlausta... oli helpompaa lakata yrittämästä, kun ei kelvannut kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Nainen osaa kyllä säädellä kirjoitti:
Nainen säätelee yhteistä taloutta haaravälillä. Kun talous on tiukoilla jalat on silloin naisella tiukasti ristissä kun taas talous hyvällä mallilla ja mies ostelee naiselle mieluisia tavaroita niin naiset haarat levällään kuin onnenpyörä. Nainen manipuloi miestä ja pitää miehen tyytyväisenä kun asiat hyvin kun taas asiat huonommalla mallilla niin naisen naama on kuin petolinnun perse.
Miksi halusit sellaisen naisen?
Ei kukaan sellaista halua, mutta sellaiseksi ne muuttuu.
Kotityöt ja raha-asiat pitäisi pitää eri keskusteluna.
Rahassa on reilua jakaa menot tulojen perusteella, jos asutaan vuokralla tai omistetaan yhdessä. Jos vain toinen omistaa, niin hän hoitaa lainan yksin ja juoksevat kulut noin puoliksi. Toki jos tuloero ei ole suurikaan, niin puoliksi vaan. Oma tili näille on hyvä ratkaisu, usein myös toinen on raha-asioissa vastuullisempi, niin silloin siirretään suoraan hänen tilille.
Kotityöt jaetaan käytössä olevan vapaa-ajan mukaan. Jos molemmat on kokopäivätöissä, niin puoliksi, jos toinen osa-aikaisena tms, niin hän tekee enemmän. Jos on pieniä lapsia, niin heidän hoitaminen on myös kokopäivätyö.
Kannattaa kirjata kaikki kotityöt ylös, miettiä mistä kumpikin pitää ja sen perusteella jakaa. Jos vaikka sinä pidät imuroinnista ja puoliso ruuanlaitosta, niin ei ole mitään järkeä jakaa molempia puoliksi. Varsinkin jos perheessä on lapsia, niin kodin assari a olo on yksi kotityö, muistaa kaikki menot, talvivaatteet, vakuutukset, lempijogurtit jne. Kahden aikuisen taloudessa harvemmin on, ellei toinen ole auttamattoman tohelo näissä asioissa.
Tämä minusta reilua ja nämä asiat olisi hyvä puhua jo ennen yhteenmuuttoa. Samoin miten usein esim. siivotaan, jos on erilaisi siisteyskäsityksiä. Meillä esimerkiksi mies yksi päivä ihmetti, kun joku sanoi pyyhkivänsä joka kuukausi pölyt, ei hän koskaan pyyhi, kerroin sitten, niin minä pyyhin joka viikko :D
Samoin muistakin arjen asioista pitäisi puhua mieluummin jo ennen yhteenmuuttoa, miten on ajateltu ruokailut, arki-iltojen ajanvietto, nukkumaanmenot ja heräämiset, töiden määrä. Aika karuja yllätyksiä voi tulla, jos toinen on sinua varten aina herännyt aikaisin ja istunut ruokapöydässä ja sitten yhteenmuuton jälkeen nukkuu kolmeen ja syö yksin koneen ääressä.
Ja pian teillä on lisäksi lapsia ja sulla lisää töitä, kun muijas pitää vuosia toipua synnyttämisestä ja imettäminen on raskasta, jne.
Muista käyttää kumia, vaikka väittää syövänsä pillereitä.
Lähde meneen tai heitä muija ovesta rojuineen